Tuomas Aarni FM (ICT). Globaalin myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

Suomalaisten arvot 2013

  • Suomalaisten arvot 2013

Taloudellinen tiedotustoimisto T-Media oy julkaisi tutkimuksen suomalaisten arvoista. Arvot määräävät, tai ainakin vaikuttavat kaikkeen toimintaamme. Teemme myös äänestyspäätökset arvojemme perusteella, joten kyse on tärkeästä aiheesta. Tosin kaikki tiedämme, että on täysin eri asioita puhua jostain, ja varsinaisesti tehdä jotain. Jälkimmäinen on tottakai tärkeämpi, koska kaikki osaavat puhua, mutta kaikilla ei ole pokkaa tehdä.

 

Otetaanpa vilkaisu tutkimukseen ja käytännön elämään. Olemmeko tehneet maastamme sellaisen kuin haluaisimme sen olevan? Seuraavassa valikoituja silmiinpistäviä tietoja (tutkimus tehty huhti-toukokuussa 2013) ja omaa tulkintaani.

 

 

Yhteiskunnalliset asiat

Selkeä enemmistö (yli 50%) haluaisi valtion leikkaavan kuluja velkaantumisen pysäyttämiseksi, talouskasvun tavoittelun loppuvan sekä enemmän veronmaksua hyvinvointivaltion ylläpitämisen vuoksi. Enemmistö haluaa yhteiskunnan huolehtivan vähäosaisista. Samalla lievä enemmistö katsoo, että jokaisen tulee huolehtia omasta pärjäämisestään.

 

Selkeällä enemmistöllä tyytyväisimpiä poliittiseen järjestelmään ovat RKP:n ja Kokoomuksen kannattajat. Selkeällä enemmistöllä pettyneimpiä ovat Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kannattajat. Äänestäminen katsotaan jopa kansallisvelvollisuuden arvoiseksi toiminnaksi.

 

Eniten suomalaiset luottavat poliisiin, koulujärjestelmään ja oikeuslaitokseen. Vähiten luotetaan mediaan, Euroopan Unioniin sekä työnantajajärjestöihin. Ammattijärjestöihin luotetaan enemmän kuin eduskuntaan, hallitukseen ja kuntapäättäjiin.

 

 

Hyvä, että ihmiset katsovat valtion kuluttavan liikaa. Ikävää kuitenkin huomata, että mielestämme emme vieläkään maksa riittävästi veroja. Ehkä ihmiset eivät ole täysin sisäistäneet, että hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee mahdollisimman paljon työtunteja ja työpaikkoja - joita taas syntyy talouskasvun myötä. Voimme valita joko hyvinvointivaltion tai downshiftaamisen, emme molempia. Nykyinenkin pysyy kasassa vain velkarahalla.

 

Suomalaiset katsovat äänestämisen tärkeäksi asiaksi, hyvä. Samalla kansan itse valitsemia päättäjiä ei juurikaan arvosteta. Kokevatko ihmiset saavansa vastinetta äänelleen? Nykyinen eduskuntavaalikausi on ainakin osoittanut, että hallituksen kokoonpano, ja pyhä nelivuotissuunnitelma (aka hallitusohjelma) voivat olla mitä tahansa. Jotkut voivat hylätä vaalilupauksensa ministerisalkun vuoksi. Miten äänestäjän kuluttajansuojaa saadaan paremmaksi, esimerkiksi nähdäänkö tulevissa vaaleissa selkeämpiä blokkeja?

 

 

Työelämä

Selkeän enemmistön mielestä Suomi tarvitsee enemmän yrittäjiä, sekä haluaa asettaa laillisen palkkakaton yritysjohtajille. Jos talous olisi loppuiäksi turvattu, työnteon määrää vähennettäisiin. Eläkeiän nostoa tai työtuntien lisäämistä ei kannateta.

 

Työssä on tärkeintä itsensä toteuttaminen, työsuhteen pysyvyys sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan. Vähiten tärkeää ovat palkka, valta ja urakehitys.

 

 

Yrittäminen vaikuttaa olevan hyvä asia niin kauan, kuin joku muu tekee sen. Silti, auta armias jos siinä onnistuu ja tuottaa voittoa! Työpaikkojen luominen ja työllistäminen eivät hirveästi auta, kun viha- ja kateuskoneisto käynnistyvät.

 

Kunnianhimoa ja halukkuutta kasvaa tehtävien mukana (riippumatta onko yrittäjä vai työntekijä) tuntuu puuttuvan kaikilla tasoilla ja ikäryhmissä. Koska ihmiset haluavat tehdä vähemmän töitä kuin olla vapaalla, se voi olla merkki työelämän huonosta laadusta, jos työntekoa ei koeta palkitsevana. Toisaalta huono palkitsevuus voi johtua esimerkiksi siitä, että käteen jää koko ajan vähemmän. Tässä tapauksessa pitäisi keskustella rahan ostovoimasta ja työn teettämisen kustannuksista yrityksille.

 

Tosin voi olla liian yksioikoista tulkita, että kyse on nimenomaan palkkatyöstä. Suomenhan sanotaan olevan yhdistysten luvattu maa, eli omaa vapaa-aikaa ollaan valmiita käyttämään tärkeiksi koettuihin asioihin, vaikka käteen ei jäisikään rahallista korvausta.

 

 

 

Media

Selkeä enemmistö pitää täydellistä sananvapautta demokratian ehtona, sekä halutaan pysyä ajan hermolla. Selkeän enemmistö samalla ahdistuu informaatiotulvasta, ja kokee suomalaisen median keskittyvän epäolennaisiin asioihin.

 

Kansa haluaa parempaa mediaa ja parempaa yhteiskunnallista keskustelua, kuin se tällä hetkellä saa. Tarkempia johtopäätöksiä, esimerkiksi YLE-veron vaikutuksesta ei tässä voi tehdä, koska aihe on käsitelty niin suppeasti.

 

 

 

Ympäristö

Suomalaiset arvostavat ja haluavat suojella ympäristöä. Selkeän enemmistön mielestä nykyinen ympäristölainsäädäntö ei ole riittävän tiukka. Niinikään selkeä enemmistö haluaisi rajoittaa yksityisautoilua entisestään, ja korvata ydinvoimaa uusiutuvilla ratkaisuilla.

 

Tärkeimpinä ympäristöystävällisinä toimintoina pidetään jätteiden lajittelua, valikoivampaa kuluttamista ja julkisen liikenteen / pyöräilyn suosimista.

 

 

Vastauksissa näkyy selkeästi, että 70 prosenttia kansasta asuu kaupungeissa tai niiden kehysalueilla. Huomaan itsekin usein ajattelevani, että kaupunkien pitäisi olla sellainen, että pärjätäkseen ei tarvitse omistaa autoa. Näin ei yleensä ole, yksityisautot ovat edelleen tarpeellisia maaseuduilla, ja kaupungeissakin vaikkapa lapsiperheissä. Toivon vastauksen tarkoittavan, että ihmiset haluaisivat asua kaupunkimaisemmin ja pienemmällä autontarpeella kuin nyt on. Eikä niin, että hyvillä paikoilla ja yhteyksillä asuvat haluavat kieltää muilta liikkumisen mahdollisuuksia (toisaalta tämä sopisi suomalaiseen ”minua holhotaan liikaa mutta sinua ei tarpeeksi” -kaksinaamaisuuteen).

 

Kaupungistuminen näkyy myös energiantuotantoon suhtautumisessa. Ehkä kaikki eivät hoksaa, että teollisuus ja työpaikat tarvitsevat energiaa, ja siinä kannattaisi olla mahdollisimman omavarainen. Muuten se joudutaan ostamaan muualta.

 

Toivoisin näkeväni jonain päivänä tässä maassa enemmän kaupunkirakentamista, nykyisen haulikkokaavoituksen sijaan. Jos taksien hinnat laskisivat ja alalla olisi kunnollista kilpailua, kaupunkilaisilla olisi pienempi tarve omistaa auto. Jos rakennettaisiin tiiviimpää asutusta, joukkoliikenne olisi kannattavampaa. Jos ylipäätään saa rakentaa...

 

Kaikista eniten toivon, että kaupunkiseutujen perusteella ei yritetä kieltää muun maan elinkeinoja ja huonontaa olosuhteita. Tällä hetkellä Suomi jakautuu valitettavan räikeästi Kehä 3:n sisäpuoliseen ja ulkopuoliseen alueeseen, jossa käskytysvalta on vähemmistöalueella.

 

 

 

Kansainvälisyys ja maahanmuutto

Lähes kaikki ovat ylpeitä suomalaisuudestaan, sekä kokevat kuuluvansa myös Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Maahanmuuttajat ovat hyväksyttyjä työyhteisössä, ja suomalaiset ovat valmiita myös lähtemään ulkomaille. Selkeä enemmistö kieltäisi lailla kerjäämisen, maahanmuuton vastustajat ovat selkeä vähemmistö.

 

Suomi tarvitsee lisää ulkomaista työvoimaa eniten RKP:n, Vihreiden, Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton mielestä. Eniten eri mieltä ovat Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien ja Keskustan kannattajat. Niukka enemmistö kaikista on ulkomaisen työvoiman lisäämisen kannalla.

 

Selkeä enemmistö on ainakin hieman uskonnollinen, mutta ei lainkaan uskonnollisten määrä on huomattava (suhteessa 60 – 40). Uskontoa pidetään henkilökohtaisena asiana ja turvaa tuovana tekijänä, toisaalta myös takapajuisen maailman edustajana.

 

 

Suomi on hieno maa ja suomalaiset hieno kansa. Meidän ei tarvitse mielistellä ketään, jotta voisimme sen todistaa. Meillä on yksi koko maailmanhistorian hienoimmista tarinoista: sodan hävinneestä maatalousvaltiosta tulee jopa koko pallon onnistunein yhteiskunta. Tästä kannattaa olla ylpeä, ja sanoa se myös ääneen. Parhaiten tämä on sanottu Klamydian biisissä Suomalainen tarina: Ei pidä nöyristellä ei niin syvään kumartaa / on tässä kansassa voima jota ei kukaan toinen saa.

 

Uskonnollisuus on jäämässä vähemmälle. Kehityksen jatkuessa tällaisena, kirkon ja valtion voisi vihdoinkin erottaa toisistaan.

 

 

Suomalaisen profilointi

 

Tutkimuksen lopuksi suomalaiset on jaoteltu viiteen eri profiiliin. Tässä listaus suuruusjärjestyksessä:

 

Menestysorientoituneet, nuoria miehiä, äänestäisi Kokoomusta tai Perussuomalaisia

Isänmaallinen, korostaa yksilön vastuuta, haluaa menestyä elämässä. Arvostaa perinteitä, voi olla epäluuloinen vieraita asioita kohtaan.

 

Elämystenhakijat, nuoria naisia pk-seudulta, äänestäisi Vasemmistoliittoa tai Vihreitä

Kansainvälinen ja yrittäjähenkinen, tasa-arvoinen, ei arvosta perinteitä tai sovinnaisuutta.

 

Eettiset, eläkeikää lähestyviä perheellisiä naisia, äänestäisi Vasemmistoliittoa tai Vihreitä

Suvaitsevaisia, haluavat tehdä työtä jolla on merkitys, tasa-arvo yli menestyksen.

 

Tunnolliset, vanhempia perheellisiä pienempien paikkakuntien miehiä, äänestäisi SDP:ta tai Keskustaa

Perhekeskeinen, noudattaa sääntöjä, voi olla uskonnollinen. Valta ja perinteet yli itseohjautuvuuden.

 

Vaatimattomat, vanhempia perheellisiä pienten paikkakuntien naisia

Perinteinen, nöyrä, tulee toimeen vähemmällä. Raha, valta tai uutuudet eivät kiinnosta.

 

 

Aiemmassa tekstikappaleessa sanoin suomalaista työelämää kunnianhimottomaksi, onneksi suurimmissa profiileissa kunnianhimoa löytyy! Pienen kansakunnan on työskenneltävä myös vähän toisilleen, luonnollisesti, mutta pitää olla kunnianhimoa lähteä voittamaan maailmaa.

 

Perussuomalaisten suosio suurimmassa viidenneksessä voi kertoa, että puolue olisi voittamassa myös yrittäjiä puolelleen. Hieman hymyilytti ajatus toisen viidenneksen yrittäjähenkisyydestä ja vihervasemmistolaisuudesta samassa lauseessa, mutta ehkä hekin sisimmässään tietävät, että loppujen lopuksi vain yritystoiminta ja sen edellytykset voivat taata hyvinvointivaltion tulevaisuuden.

 

Muissa profiileissa tuodaan esille kukkahattutätien ominaisuuksia, vähän kerrallaan: suvaitsevainen pintakuori, vallankäyttö, kääntäen ”uutuudet eivät kiinnosta” voi tarkoittaa menneessä elämistä ja siihen takertumista.

 

 

Yhteenveto ja pohdinta

 

Yksityisen sektorin toiminta ja menestyminen ovat edelleen valitettavia tabuja. Yritystoiminnan onnistuminen on kaikkien voitto, epäonnistuminen kaikkien tappio. Epäonnistumisista ei ajatella, että ne ovat tärkeitä oppimiskokemuksia, jotka on mahdollista kääntää voitoksi myöhemmin. Meidän on lopetettava ylisuurten möhkäleiden rakastaminen, yhden kortin varassa toimiminen tarkoittaa liian suurta riskiä epäonnistua. Pienikin voi olla kaunista, varsinkin jos se voi kasvaa suureksi.

 

Suomalaiset ovat valmiita maksamaan korkeitakin veroja, jos niille saa hyvää vastinetta. Verovaroilla on luotu paljon hyvää, mutta nykyistä mallia pyöritetään velkarahalla. Hyvinvointivaltio 2013 ei maksa edes itseään takaisin. Kaikki kruunataan tiukalla sääntelyllä, joka pahimmillaan johtaa laillisiin kartelleihin. Autosta ei saa myydä kahvia, kilpailu bussiliikenteessä vaarantaa yksinoikeuksia, ministeritkään eivät välttämättä tiedä rikkovansa lakeja ja niin edelleen. Jari Sarasvuo oli laskenut eräässä radiolähetyksessään, että valtio käyttää vuosittain 12 miljardia euroa koulutukseen ja 14 miljardia hallintoon.

 

Lukekaa edellinen lause uudelleen. Valtio käyttää enemmän rahaa sääntötehtailuun ja valvomiseen, kuin ihmisten opettamiseen, ajattelun ja ammattitaidon kehittämiseen. Jos luvut pitävät paikkansa, sanattomaksi jättää.

 

Luotetaan toisiimme enemmän. Kyseenalaistetaan byrokraattien sääntely. Tunnustetaan tosiasia, että käskyttäminen ja valvonta voivat tuottaa enemmän pahaa kuin hyvää. Eletään enemmän toisillemme kuin kasvottomalle möhkäleelle. Ollaan kunnianhimoisempia.

 

Hyvinvointivaltion ei pitäisi tarkoittaa sitä, että kun korkeat verot on maksettu, välittäminen on suoritettu ja joku muu hoitaa kaiken. Valitettavasti jostain syystä suuri kuva antaa liikaa viitteitä tällaisen tilanteen olemassaoloon. Tästä ansasta on päästävä eroon.

 

Arvostan Suomea ja suomalaisuutta. Meillä on mahtava maa ja kansa, joka on tehnyt hyvin paljon asioita oikein. En tietenkään toivo mutta suuresti pelkään, että jos jatkossa Järjestelmän kuristusote yksilöistä ja yritystoiminnasta kiristyy, se kaikki hyvä on menetetty alta aikayksikön.

 

 

 

 

Lähteet:

 

http://www.t-media.fi/wp-content/uploads/2013/06/T-Media_Kansan_Arvot_2013.pdf

 

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Uusi+tulkinta+Suomesta++katso+asutko+maalla+vai+kaupungissa/a1305686360402

 

 

http://www.youtube.com/watch?v=wvt4nDD9pJA

 

 

http://tuomasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127455-miksi-suomalaiset-rakastavat-ylisuuria-mohkaleita

 

 

http://tuomasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102823-aarnin-paradoksit

 

 

http://areena.yle.fi/radio/1901111

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Tuomas, nimes alla oleva teksti ja kuvas takana oleva tähtilippu ei olikein natsaa kohilleen.

"Rakastat vapautta" ja "vastustat sosialismia", nehän justiin on tuon tähtilipun idea.
Jaetaan omaisuutta joka on toisen, ja määräysvalta on poistettu kansalaisilta.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Pikkukuva on kieltämättä vähän hämäävä, tunnus kuuluu Euroopan kansanpuolueen (keskusta-oikeisto/konservatiivit) nuorisojärjestö YEPP:lle.

http://youthepp.eu/

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Kyllä se kuitenkin on ristitty yhteen EU.n kans.
EU.n joka on muotoutumassa NL.n ideolokiaan.
Mutta toivotaan yhdessä että sille käykin samoin, mutta ennen kuin tykit paukkuu.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suurin kysymys varmasti Suomen kannalta on siinä, kuinka työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen jatkossa onnistuu. Suurin osa on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä että yhteiskunnan tulee huolehtia vähäosaisista, mutta toisaalta vain 6% (vasemmistoliitto?) sallisi tarkoituksellisen elämisen sosiaalituilla.

Sosiaaliturva on tällä hetkellä
- niin iso, että sillä pääsee helposti maailman ostovoimaisimpaan 10%:iin
- niin passivoiva, että helpoiten saatavissa olevat matalan tuottavuuden työpaikat ovat taloudellisesti järjettömiä

Entä jos sosiaaliturvan tasoa laskettaisiin lähemmäs vaikkapa opintososiaalisia etuuksia, mutta se maksettaisiin kyselemättä kaikille täysi-ikäisille kansalaisille? Toteuttaisiko tämä suomalaisten arvoja parhaiten?

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Aina pitäisi olla kannattavampaa tehdä töitä, kuin elää sosiaalietuuksilla. Ikävintä tässä on, että ongelma on ollut tiedossa vuosikaudet, mutta mikään hallituskokoonpano ei ole osannut ratkaista.

Opintotuen luokkaa oleva perustulo näyttää sinänsä toimivan, että opiskelijat tekevät juuri näitä pienempipalkkaisia töitä. Heille se on kannattavaa, työttömyyskorvausta saaville tämä ei ole kannattavaa.

Asiaan liittyy melko isoja kysymyksiä, esimerkiksi kuinka hyvin tämä sopisi yleissitovien työehtosopimusten kannattajille. Tai niille, jotka haluavat saman sosiaaliturvan myös maahanmuuttajille ja rajoja enemmän auki.

Saati niille, jotka tämän kaiken maksavat. Voisi tarkoittaa jyrkempää progressiota ja vieläkin tiukempaa verotusta, eli entistäkin huonompaa ostovoimaa.

Ikävä fakta on, että ollakseen kannattava rekrytointi, työntekijän on oltava työnantajalle lähes tuplasti palkkansa arvoinen. Pitäisi pystyä puuttumaan joko työllistämisen kuluihin tai työehtosopimusten yleissitovuuteen, aika vaikea vain odottaa joustoa kumpaankaan suuntaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miksi sen pitäisi tarkoittaa jyrkempää progressiota? Tällä hetkellä käytännössä perustuslaintasoisesti säädetään, että kaikilla muilla paitsi opiskelijoilla tulee olla käytössään vuokran, sähkön, veden, terveydenhuollon, silmälasien, lääkkeiden, lastenrattaiden ja mitä niitä nyt muita onkaan, jälkeen se vajaa 500€ kuukaudessa.

Kai nyt hyvä ihme voidaan luoda järjestelmä, jossa jokaiselle maksetaan esimerkiksi ne opintososiaaliset etuudet kyselemättä - siis 469€ kuukaudessa per yli 18-vuotias lärvi. Tämä tarkoittaisi vuodessa noin 20 mrd€ paukkua, eli puhutaan kuitenkin alle puolesta sosiaaliturvaan nykyisellään käytettävästä rahamäärästä. Ylimääräinen sosiaaliturva voitaisiin hoitaa yksityisillä ja vapaaehtoisilla vakuutuksilla.

Perustulon myötä yleissitovuudesta tulisi päästä eroon. Aivan nälkäpalkkoja ei kannata edes yrittää tarjota, sillä perustulolla tulee toimeen. Oppisopimusjärjestelmä esimerkiksi voitaisiin käytännössä purkaa, sillä erilaisia matalasti palkattuja koulutustyösoppareita syntyisi itsestään, markkinaehtoisesti.

Minusta järjestelmän perusydin on oltava sellainen, että perustulojärjestelmän myötä missään tuloluokassa nettoverotus ei saa nousta prosentin kymmenykselläkään, pikemminkin tulisi tähdätä verotuksen laskemiseen samalla.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #6

Tasaverolla tuloverotuksessa on niin vahva aatteellinen vastustus, ettei sitä haluta käyttöön - vaikka muussa verotuksessa olisikin toinen todellisuus. Siksi olen vähän skeptinen tässä asiassa.

Toimituksen poiminnat