Tuomas Aarni FM (ICT). Globaalin myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

Hyvinvointivaltio kuuluu kaikille!

Kokoomusnuorten pj-ehdokas  Susanna Koski kirjoitti eilen ansiokkaasti, kuinka niinsanottu hyvinvointivaltion alasajo on hölynpölyä. Nykyisen yhteiskuntajärjestelmän rahoittamiseksi valtio kerää välittömät ja välilliset verot tuloistasi. Mitä suuremmat ovat tulosi, sitä suurempi on veroprosenttisi ja suhteellisesti maksamasi verot. Verovaroin kerätty raha kohdennetaan yhteiskuntamme ylläpitoon, valitettavan usein kuitenkin niin tehottomasti, jotta velkarahoitusta tarvitaan tekohengitykseksi rinnalle. Julkisen sektorin kestämätön rakenne pakottaa lopulta rakenteellisiin uudistuksiin, joiden vaatimiseen toivottavasti muutkin kuin Kokoomusnuoret uskaltavat tarttua, mutta tämä ei ole kirjoituksen varsinainen pihvi.

 

Hyvinvointivaltion perustuu ideaan tulonsiirroista yhteiskunnassa. Tulonsiirrot ovat tulojen siirtoa tulonsaajalta toiselle. Toisen tienaamat tulot tasataan toiselle joko euroina tai palveluina. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiomallissa kaikki kansalaiset kuuluvat tasapuolisesti palveluiden piiriin. Hyvä esimerkkejä näistä kaikille kuuluvista palveluista tai tukimuodoista ovat ainakin peruskoulu ja lapsilisät, jotka ovat omiaan edistämään mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tulotasosta riippumatta, veronmaksajilla on oikeus käyttää julkisia palveluita. Progressiivisen verotuksen vuoksi hyvätuloisimmat osallistuvat tulonsiirtojen rahoittamiseen suhteellisesti enemmän kuin toiset.

 

Britanniassa on väläytelty, että hyvinvointivaltion tasapuolisuudesta voitaisiin tinkiä. Maan hallituksen piirissä on pohdittu, voitaisiinko hyvätuloisimmilta poistaa oikeutus joihinkin julkisrahoitteisiin tukiin tai palveluihin. Keskustelun on kirvoittanut brittiläinen subventio ”winter fuel payments” kohonneisiin lämmityskustannuksiin. Tuki maksetaan tuloista riippumatta kaikille 5.1.1952 ja ennen syntyneille, käytännössä seniorikansalaisille. Tuen suuruus on 100-300 puntaa, vuositasolla valtiolle noin kaksi miljardia puntaa. Tuki on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen, sillä sitä ei pidetä perusteltuna, saati tarpeellisena tulonsiirtona esimerkiksi hyvätuloisille tai vaikkapa talvet ulkomailla viettävälle seniorikansalle. On varmasti totta, että kaikkein hyvätuloisimmat eivät tarvitsisi muutamaa satasta. Perusteluna nämä argumentit sotivat pohjoismaista hyvinvointivaltion perusideaa vastaan: ”kaikilla yhtäläinen oikeus” -ainakin siten kuin itse asiaa tulkitsen.

 

Jos haluamme kaikkien kansalaisten olevan tasa-arvoisia lain ja sen tulkinnan edessä, tarkoittaa se sitä, että kaikkien kansalaisten oikeudet julkisiin palveluihin on turvattava - tulotasosta riippumatta. Myös hyvätuloisilla on oltava yhtäläiset oikeudet julkisiin palveluihin. Jokaisella on taattu valinnanmahdollisuus joko käyttää tai olla käyttämättä julkisia palveluja.

 

Perinteisesti korkea verotus on pidetty hyväksyttävänä laajalla julkisella palveluverkostolla, joka on yleisesti ja yhtäläisesti kaikkien käytettävissä. Toisin sanoen palveluilla, jotka toimivat kattavana turvaverkkona hädän hetkellä.

 

Valitettavasti hyvinvointivaltion nälkä on kasvanut syödessä, eikä se ole osannut reagoida ympäristön muutoksiin. Nykyistä valtiomallia luotaessa esimerkiksi väestörakenne on palvellut järjestelmää. Nyt järjestelmä paradoksaalisesti tasapäistää ja jaottelee samanaikaisesti, jos hyvinvointivaltion palvelut ja kohtelu olisivat oikeasti maksukyvystä riippuvaisia.

 

Kohtuuttominta tämä on ollut virallisesti sosialistijohtoisessa Ranskassa. Suomen ei tarvitse seurata tätä tietä. Yhteiskunnan tulisi perustua mahdollisuuksien tasa-arvolle, ei lopputulosten tasa-arvolle. On vaaraksi koko kansantaloudelle, että jälkimmäistä yritetään synnyttää teennäisen pakon kautta. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on hyvä idea, joka kannattaa säilyttää siltä osin, kuin se aidosti tuottaa hyvinvointia. Valitettavasti Suomessa kaikki eivät ole ymmärtäneet, että idean toteutusta voi todellakin päivittää ja kehittää. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan nyt kipeimmin kuin koskaan.

 

 

Kirjoituksellani tuen ja äänestän Susanna Koskea Kokoomusnuorten puheenjohtajaksi.

 

 

Tykkää Facebookissa: https://www.facebook.com/aarni.tuomas

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Kimmo Ålander

"Yhteiskunnan tulisi perustua mahdollisuuksien tasa-arvolle, ei lopputulosten tasa-arvolle."

Rehellistä puhetta, johon Katainen, eikä muu Kookoomusjohto ole koskaan pystynyt - Yhteiskunnan tulisi perustua eriarvoisuuteen.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

”Yhteiskunnan tulisi perustua mahdollisuuksien tasa-arvolle ..”

Näissä oloissa tämä kai kohta tarkoittaa, että jokaisella on oikeus kuolla vapaasti nälkään.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Voi jokainen hakea myös töitä, ryhtyä varkaaksi, perustaa yrityksen tai muuttaa Australiaan tai Venäjälle.

Mahdollisuuksia on paljon.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Jos esimerkiksi maksuton koulutus aina tohtoriksi asti ei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa, mikä sitten on?

Toimituksen poiminnat