Tuomas Aarni FM (ICT). Globaalin myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

Satelliittien valtio

Jorma Ollilan johtama ”oikeudenmukaisen ja älykkään liikenteen työryhmä” on saanut raporttinsa valmiiksi. Kohtalaisen monta vuosikymmentä käytössä ollut väliaikainen autovero oltaisiin jättämässä historiaan. Liian kauan hengissä selvinnyt muinaisjäänne korvattaisiin kilometripohjaisella verotuksella, jossa liikkumista valvottaisiin GPS-satelliittien avulla.

 

Raporttia on arvosteltu paljon jo ennen sen julkaisua. Suurimmat huolenaiheet ovat liittyneet yksityisyyden suojaan, koska koko järjestelmän idea on seurata autojen liikkumista ja liikennemääriä. Malliin liittyy idea erihintaisista vyöhykkeistä, joissa henkilöauton käyttö olisi kalliimpaa kaupunkiseuduilla kuin niiden ulkopuolella. Vanhoja ajatuskulkuja seuraamalla voisi olla helppoa arvata, että kyseessä olisi perinteinen suomalainen päätöksentekotilanne, jossa koko Suomea käskytetään Helsingin olosuhteiden perusteella. Mitä enemmän asiaan perehtyy, tulee selväksi että kyse on jostain muustakin.

 

Voisin esittää vastineen työryhmälle. Aiemmassa kirjoituksessani hahmottelin pari erilaista rautalankamallia, joita käyttää liikenteen verotuksen pohjana. Näiden ideoiden ytimessä on kolmen erilaisen veron ja maksun suhde toisiinsa. Maksut painotettaisiin joko siihen mikä liikkuu (auto), minkä voimalla auto liikkuu (polttoaine), tai väylästä jolla liikutaan (tiemaksut). Kuten työryhmänkin esityksessä, rajataan logistiikka ja joukkoliikenne järjestelmän ulkopuolelle, ja keskitytään henkilöautoihin. Liikenteessä on ensisijaista liikkua pisteestä A pisteeseen B, eikä niinkään omistaa itse kulkuneuvoa. Tällöin on loogista perustaa verotus käyttöön, eikä niinkään omistamiseen.

 

Em. idea on myös Ollilan työryhmän kantava ajatus. Työryhmä tosin haluaa perustaa toimintansa valvontaan ja seurantaan. Edellisessä mallissa maksujen maksamisen jälkeen on täysin vapaa liikkumaan ja toimimaan, kunnes on aika suorittaa seuraava maksu joko tiemaksuna tietullissa tai polttoaineverona tankkauksen yhteydessä. Sinänsä Ollilan malli mukailee myös valitettavan tuttua julkistoiminnan lähtökohtaa: kontrollin muoto voi vaihdella, kyseenalaistamatta itse kontrollin olemassaoloa. Samalla jätetään täysin huomiotta ne ideat, joissa kontrollia ei olisi lainkaan tai sitä aiotaan selkeästi vähentää, vedoten johonkin hyvältä kuulostavaan toissijaiseen perusteeseen.

 

Koska olen aiemminkin osunut oikeaan ennustaessani todellisia syitä eri tapahtumien taustalla, samaa logiikkaa voi soveltaa tähänkin asiaan. Kun henkilöautolla liikkumisesta tehdään riittävän kallista ja hankalaa, kaukoliikenteessä vaihtoehdoiksi jäävät juna, bussit ja lentokoneet. Sattumalta näissä kaikissa on perinteisesti taustalla jonkinlainen julkinen monopoli. Samalla monopolien suoja-aikoja on pidennetty, vaikka EU vetääkin selkeästi suuntaa markkinoiden avaamiselle. Omasta lypsylehmästä pidetään kiinni viimeiseen asti. Kuluttajien onneksi Norwegian ja Onnibus kapinoivat ansiokkaasti näitä kartelleja vastaan.

 

Jopa valtio itse tunnustaa, että pohjimmiltaan kyse on verotuloista. Koska autojen polttoainetehokkuus kasvaa, polttoaineveron kertymälle ei voida ennustaa kasvua tai nykytasolla pysymistä. Jos ja kun sähköautot joskus yleistyvät, autot, kotitaloudet ja teollisuus käyttävät samaa voimanlähdettä, sähköenergiaa. Tällöin autoilua ei voisi käyttää nykyisen kaltaisena lypsylehmänä, koska veromuutoksen vaikutukset ulottuisivat paljon syvemmälle.

 

Mielenkiintoisin esitys liittyy itse seurantajärjestelmään. ”Ajoneuvon yksityiskohtaiset käyttötiedot tallentuisivat auton käyttäjälle esimerkiksi sähköiselle kansalaistilille, ja verottajalle päätyisi sähköiseltä kansalaistililtä vain rajatut ja viivästetyt, veron määräämiseksi tarvittavat tiedot.” Sanokaa vain propellihatuksi, jos kysyn kuulostaako tämä luottamusta herättävältä?

 

Joku saattaa muistaa, miten passiuudistuksen yhteydessä luvattiin ja vannottiin, että sormenjälkitietoja ei tultaisi käyttämään ikinä missään muualla kuin passeissa itsessään. Tietäen että jokainen laki ja järjestelmä on tarvittaessa muutettavissa, pitäisi keskittyä siihen, ettei riskialttiita järjestelmiä ylipäätään pääsisi syntymään.

 

Vielä hetki sitten hallitus piti ensiarvoisen tärkeänä, että puretaan byrokratiaa, vähennetään sääntelyä, hakemalla haetaan tahtoa ja päätöksiä paremman tulevaisuuden puolesta. Jälleen kerran on nähtävissä, että jos sanat ja teot ovat ristiriidassa, kumpi näistä on todennäköisemmin totta ja kumpi ei.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Kuten vanha sanonta kuuluu: "Pirulle kun antaa pikkurillin, vie se koko käden".

Sormenjälkitietojen antamisessa on oltu jo varoitettu aikaa sitten, että kuka näitä viranomaisia valvoo ja viheltäisi pelin heti poikki?

Satelliittiseurannastakin oli varoiteltu ihan samoista perusteluista kuten sormenjälkitiedosta ja silti vähäteltiin meitä yksityisyyden suojan ja sananvapauden puolustelijoita. Kaikki mitä ollaan vuosia sitten ennustelleet eri uhkaskenaarioista ovat tähän päivään asti toteutuneet. Koska sitten pitää alkaa vakavasti ottaa kirjoitukset ja puheet todesta?

Viimeisen kappaleesi allekirjoitan täysin, esimerkiksi en voi luottaa näihin työryhmien puolueettomuuteen kun aina on niitä henkilöitä, joilla on kytköksiä joihinkin tahoihin.

Hallitusohjelmassa kun on kirjattu AVOIMUUDESTA ja LÄPINÄKYVYYDESTÄ useaan otteeseen, tähän asti molemmat eivät ole suurelta osin toteutuneet lainkaan.

Puolueeton viranomaisia valvova lautakunta pitäisi perustaa niistä kansalaisista, joilla on tietotaitoja, lakeja tuntevia sekä oikeudenmukaisuutta omaavia.

Kansalla pitäisi valta olla mutta nyt se taitaa mennä toisinpäin. Lumedemokratiassa me elämme.

OFFTOPIC: Taustakuvan väri ja valaistus on hieno selkäsi takana, harvoin näkee jotain tyylikästä.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Suomessa ei juurikaan valvota valvojia. Edes riippumaton perustuslakituomioistuin taitaa jäädä haaveeksi.

Toisissa keskusteluissa aiheesta on tullut vastaan kommentteja, että mitä väliä tällä seurannalla olisi, kun taskussa on älypuhelimet ja sosiaalinen media on käytössä. Valitettavasti kaikki eivät tunnu ymmärtävän, mitä eroa on pakolla ja vapaaehtoisuudella.

Kiitos myös kuvakommentista! Otettu Euroopan kattopuolue EPP:n nuorisojärjestön kokouksessa.

Käyttäjän MarkusOrpa kuva
Markus Orpa

Verotus, turvallisuus ja palvelut ovat vain peitesyitä.

Tarkoitus on niiden avulla saada satelliittipaikannuslaite ujutettua autoihin. EU onkin sitä määrämässä pakolliseksi vuodesta 2015 lähtien.

Tavoite on saada ihmisten viestintä (puhelut, internet), rahaliikenne (käteisen rahan lakkauttaminen, biometrinen tunnistaminen) ja myös liikkuminen kontrolliin.

EU:n komission haluama ISA -järjestelmä sallisi myös autojen etähallinnan, nopeuden pudottamisen jarruttamalla.

http://www.telegraph.co.uk/motoring/road-safety/10...

Teknisesti on siis mahdollista, että autojen liikkumista voitaisiin tarvittaessa rajoittaa tai jopa estää, jos hallinto kokisi sen tarpeelliseksi jostain syystä. Nämä rajoittamisen syyt voivat tulevaisuudessa olla sellaisia, joita emme nyt tohdi uskoa tai emme edes nyt tule ajatelleeksi.

Ihmisiä rauhoitellaan. Tietoturva kuulemma voidaan varmistaa. Näin vakuutellaan sekä kotimaassa, että EU:ssa joka valmistelee uutta tietosuojadirektiiviä. Tiedot pysyisivät vain verottajalla. Vakuuttelu on kovaa.

Vaan en usko siihen eikä usko moni muukaan. Tästä on niin paljon näyttöä maailmalta.

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä poliisiviranomaiset ja muutkin organisaatiot vaativat kulkuvälineiden paikkatietoja haltuunsa ja ne myös he saavat - kysymys on vain ajasta. Näin tapahtuisi sekä valtiollisella että globaalilla tasolla, kansalaisten tietäen tai tietämättä.

Tätä perustellaan sillä, että täytyyhän terroristit ja rikolliset saada kiinni. Näitä tietoja käytettäisiin myös vakoiluun.

Tulevaisuudessa terroristeja ja rikollisia voivat olla myös sellaiset ihmiset, jotka toimivat väkivallattomastikin. Näin, jos he toimivat jollain tavalla yhä autoritäärisemmäksi muuttuvan (globaalin) hallinnon kannalta epämieluisasti tai vastustaen sitä.

Varakkaammilla olisi halvemmat hienot autot. Vähävaraisemmat, jotka joutuisivat ajamaan enemmän, joutuvat maksamaan enemmän. Liikennemäärät laskisivat. Tämä on mainittu tavoitteena. Agenda 21 -kestävän kehityksen ohjelma tavoitetaan samalla näppärästi ilman, että yläluokka joutuu osallistumaan siihen.

(Tutkija, neuvonantaja) Zbigniew Brzezinski kirjassaan Between Two Ages: America's Role in the Technetronic Era (1976):

“The technotronic era involves the gradual appearance of a more controlled society. Such a society would be dominated by an elite, unrestrained (pidättelemätön, rajoittamaton) by traditional values. Soon it will be possible to assert almost continuous surveillance over every citizen and maintain up-to-date complete files containing even the most personal information about the citizen. These files will be subject to instantaneous retrieval by the authorities. ”

Lauri Niemi

Tätä nykyä suht monessa paikassa individualismia pidetään vaarallisena. Siis haluan päättää omista asioistani -individualismia. Ei minkä muotipaidan puen tänään ihq -individualismia. Jälkimmäinen on hyvästä. Sirkushuveja kansalle, leipä sossun luukulta. Tukien varassa eläjä ei äänestä leikkausten puolesta, shoppaileva töllöntuijotin ei ehdi ajatella millaisessa hullunmyllyssä eletään.

Toimituksen poiminnat