Tuomas Aarni FM (ICT). Globaalin myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

Mitä valtio aikoo tehdä ruoallemme?

  • Toivottavasti kuva ei toimi inspiraationa kenellekään. (lähde: Daily Mail)
    Toivottavasti kuva ei toimi inspiraationa kenellekään. (lähde: Daily Mail)

Pitää mennä ajassa taaksepäin sotavuosiin, kun ruoka oli edellisen kerran Suomen kansallinen ongelma. Silloin ruoka oli säännösteltyä, juuri nyt sitä on jopa yli oman tarpeen. Molemmissa tapauksissa syyllinen on sama: itäinen naapurivaltiomme, riippumatta mitä nimeä kulloinkin on käytetty.

 

Ruoka on, ja tulisi käsitellä hyvin kunnioittavasti kaikkien tuotannonalojen joukossa. Kun huomattava osa tuotantoa jää myymättä suunnitellulle asiakkaalle, se on pystyttävä myymään jonnekin muualle, tai otettava vastaan valtava sekä rahallinen että ruumiillinen tappio. Ratkaisun avaimet löytyvät lainsäätäjältä, eli valtio pystyy olemaan ratkaiseva - tai kuten valitettavan usein, ongelmaa pahentava tekijä.

 

Järjestelmä aloitti urakkansa pienellä myönnytyksellä. Hyvä. Samaan hengenvetoon on todettava, että jos kärsijänä ei olisi suuri Valio, vaan liuta pk-ruokayhtiöitä, voi epäillä ettei tätä vähääkään olisi tehty. Viranomaiset ovat tehneet niin kauan Suomen sisäistä pakotelistaa ja keskittämistoimintaa ruoka- ja päivittäistavarakauppaan, että nykyinen ”edut suurille ja ongelmat muille” -linja tuskin muuttuisi helposti.

 

Koska poikkeus vahvistaa säännön, suurin pakote on tehty juuri Valiolle, ihan omin käsin. Kun Valio yritti viimeksi päästä ylituotannosta eroon, yhtiö tuomittiin sakkoihin ja viranomainen määräsi maidolle vähimmäishinnan. Jos kirjaimellisesti luetaan ja noudatetaan tiukasti tapauksen logiikkaa, ylituotannosta ei kannata edes yrittää päästä eroon. Viranomaisille voi olla helpompaa ohjata ruoka kaatopaikalle, kuin ottaa vanhat päätökset uuteen tarkasteluun. Julkinen sektori ei ole kuuluisa omien mokiensa tunnustamisesta, saati niiden korjaamisesta.

 

Vaikka ylijäämäruokaa päästettäisiin kevyemmällä sääntelyllä myyntiin asti, kuluttajalle alennus ei todennäköisesti jää pitkäikäiseksi. Päivittäistavarakaupan (tietoisesti synnytetyn) duopolin vuoksi ei ole painetta hintakilpailuun, joten teoriassa ruoan hinta voidaan pitää yhtä korkealla kuin nytkin on.

 

Suomi ei kaipaisi ulkoisia pakotteita, varsinkaan tilanteessa, jossa on oikein vartavasten itselleen luotu kattava kokoelma sisäisiä pakotteita ja esteitä (ks.yl.). Viranomaisten ja poliitikkojen olisi korkea aika siirtyä purkamaan sitä täysin itse keksittyä sääntelyä, jos haluaisivat estää ruokavuorien syntymistä kaatopaikoille vain siksi, että niin on sääntöihin kirjoitettu. Samalla itse kunkin olisi tärkeää miettiä, mitä ja mistä ostaa. Seuraavassa muutama harkitsemisen arvoinen seikka:

 

- Stockmann-konsernilla on Venäjällä yhteensä kahdeksan tavarataloa ja myymälää. Yhtiö on kärsinyt pelkästään Suomessa kovia tappioita, ja pakotteet eivät ainakaan helpota tilannetta. Pidä ainakin osa ostoksistasi perinteikkäässä suomalaisessa, Helsingin pörssin yhtiössä.

 

- Myös S-ryhmällä on toimintaa Venäjällä, mutta en erityisemmin kannusta pönkittämään jo nyt hyvin etuoikeutettua asemaa. Lidlin markkinaosuuden nostaminen on ehkä viimeinen keino horjuttaa duopolia. Toki saatat olla tehnyt ostoksia muuallakin, jos vaikkapa vasemmisto olisi lähellä sydäntäsi, mutta se ei ole tärkein pointti.

 

-Muista kymmenen euron nyrkkisääntö. Koska vaihtelu virkistää, osta myös tuontitavaraa. Kunhan syöt mistä pidät.

 

Eräs tuttavani muisteli menneitä aiheeseen littyen. Kun joskus aikoinaan Suomen sokerin tehdas paloi, maasta loppui sokeri hetkeksi. Ulkomailta ei voinut tuoda sokeria Suomen kauppoihin myytäväksi, koska pusseissa ei ollut painatuksia molemmilla kotimaisilla kielillä. Joku minua vanhempi ja viisaampi voi halutessaan kertoa tästä lisää, mutta varmaa on, ettei järjestelmä ole tästä hirveästi kehittynyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä sitä ylijäämäongelmaa on ollut aiemminkin ja huomattaavassa määrin. 60-70-luvut eläneet muistavat jokapäiväisen polemiikin "voivuoresta" ja "munavuoresta".

https://www.youtube.com/watch?v=C_CXF93YQ3Q

Pirjo Jokinen

Viljaakin oli ylijäämää.. Muistissa on yhä.

Mutta Kokoomuksesta löytyy näämmä mielipiteitä laidasta laitaan. Mikäköhän mahtaa olla puoleen virallinen linja "protektionismiin", josta Lepola oli huolissaan?

Meillä on Suomessa suurin ongelma kuitenkin porukan vähyys. Nationalismi ei täällä onnistu, mutta kun pitäis olla kansainvälisyyttä, siitäkin tulee täällä ongelma.
Mutta.. pohjola koulii elämään ongelmissa. Ilman niitä tuntis ittensä vissiin jotenkin vajaaks ja kipeeks..

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Koko puoluetta yhdistävä tekijä lienee ainakin se, että halutaan ihmisten tiedostavan ostokäyttäytymisensä vaikutus, niissä rajoissa kuin voi tehdä valintoja. Puhutaan sitten ruoan alkuperästä, tai kauppiaasta jolle ostokset maksetaan.

Kuitenkaan jos kansainvälistä kauppaa alkaa vähätellä, ja sattuu vähänkään huonompaa satoa, Nälkämaan laulu olisi turhankin totta. Siksikin itse tykkään "kymppi kuussa" -kampanjasta.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #4

Koko puolueen linja tuskin on tuo "isoveli opettaa", sillä Kokoomuksessa on myös liberaaleja ja anrkismia kannattavia. Tarkoitan siis sitä Oikeaa anarkismia, jossa oletusarvona on demokratia ja luottamus ihmisten omaa älyyn, kykyyn tehdä valintoja.

Mutta.. onhan joka puolueessa omat päällepäsmärinsä ja itse olen aivovaurioisena melkoinen kukkahattu, tosin senverta fiksu etten änge puhumaan jokun puolueen suulla.

Periaatteessa kansalaiset eivät ole aivokääpiöitä ja toisaalta eduskunnasta ja hallituksestakin semmosia löytyy kun kukaan ei ole täydellinen ja parempaa vallankäyttöä on keskusteleva, eikä opettava tai saneleva.

Valistusajan filosofia on nykyään aika out..

Jos joku ei opi, se tuskin oppii politikkojen ja pappien saarnoista.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #7

Ihan mielenkiinnosta, missä kohdassa kirjoitustani "isoveli opettaa"?

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Teknisesti varmasti näin, että ylituotantoa on ollut aiemminkin. Lienemme kuitenkin samaa mieltä siitä, että aiemmissa tilanteissa syynä ei ollut ehdoton kielto vastaanottaa ruokaa ulkomailta. Ainakin jos tämänhetkinen lähteeni (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/345852/Suomi...) on oikeassa.

Kiitos tarkennuksista!

Käyttäjän aapomikko kuva
Aapomikko Matti

Hienoa kirjoitus aiheesta. 10€:llä eurolla enemmän kotimaista ei aivan hirveästi ole. Varsinkin kun sen voi ostaa laadultaan hyvää tuotetta kotimaisista elintarvikkeista kuten mm. Maito ja Lihatuotteita. Pääsääntöisesti maito ja liha tuotteet kestävät vertailun ulkomaalaisiin. Miksi ostaa ulkomaalaista jos kotimaasta saa vastaavan laatuista tai parempaa?

Tottakai Ulkomaalaista kannattee ostaa jos ei vastaavaa Suomesta saa. Kuten esim. (Kasvikset(talvella),Hedelmät). Ja joskus vain ihan huviksee että näkee että Suomalainen on parempaa.

Juu Lidl:n vaan kotimaista ostamaan mikäli sellainen lähistöllä on.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Sesonkia pitää hyödyntää aina, niin paljon kuin pystyy. Suomessa se on valitettavan lyhyt.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mistä tietää onko tuote suomalainen, paitsi vihanneksista ja juureksista?

Pirjo Jokinen

Tuoteselosteessa on selostus raaka-aineen alkuperästä jos se on kotimaista. Usein valmispakkauksen päällä jo lukee: Kotimaista. Tuoretiskissä voi kysyä jos ei joka tuotteessa lue erikseen ja voihan valmispakkauksistakin kysyä henkilökunnalta jos ei ole varma.

Lidlin tuotteita varten tarvii suurennuslasin kun pakkauksissa on selostukset monella kielellä ja pikkiriikkisin tihrutekstein. Meikäläinen kun ei nää tavallistakaan tekstiä enää ilman rillejä, niin pidän nykyään aina niitä mukanani siellä missä kuskaan maksuvälineitänikin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Pakkauksen päällä voi lukea kotimaista ja silti raaka-aine voi olla muualta ja vain valmistus kotimaassa tai päinvastoin.
Ihmisellä on muutakin tekemistä kuin shoppailu koko päivähän menisi jos isossa marketissa rupeaa myyjiä etsimään tai lukemaan kaikki pienet präntit.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #15

Minä luen tuoteselosteen kun haluan varmistua tuotteen alkuperästä.

Sinä meinaat että pakkaukseen saa kirjoitta Suomalainen vaikka se ei olisi? Saa kai sitten myydä vaikka pahvia pihvinä ja tehdä ihan mitä huvittaa eikä kukaan voi mitenkään puuttua? Voi voi.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #16

Ettei oiskin kyse vain känkkäränkkäpäivästä? Tai peräti -vuosista? :D

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #17

Sanotaan nyt sekin vielä, että helpommalla shoppailija pääsee lukiessaan tuoteselosteen, kuin että kasvattais sen ruuan itse..

Hetimullekaikki ja jäkäti jäkäti..

Olen maalta kotoisin ja lapsuudessani keväällä isä huristeli traktorilla äes perässä. Sitten mentiin rautaharavalla tekemään kasvipenkit. Kylvettiin siemenet. Kasteltiin. Kitkettiin ja kiukuteltiin. Isommat pellot oli suvun perunoilla. Pihassa oli marjapuskia ja hedelmäpuita. Kaks sikaa oli ja äiti piti kanalaa. Kalkkunoitakin oli muutamana kesänä. Ankkoja yhtenä. Marjastettiin, sienestettiin ja isän serkku oli teurastamolla töissä. Naapurissa oli kauppapuutarha. Maitotinki oli toiseen naapuriin. Kalat lähijärvistä. Kalaa syötiin paljon.

Ei tarvittu tuoteselosteita.. kaupassa sokeritkin oli Turengin sokeritehtaalta lähialueella kasvaneista sokerijuurikkaista. Kahvee ja riisi tuontitavaroita. Jauhot kotimaisia vielä siihen aikaan..

Nykyään kaupassa menee paljon aikaa etsimiseen kun on valtavat tuotevalikoimat ja rahaa tärvääntyy houkutuksiin ja uusien tuotteiden kokeiluihin.

Itselläni kun on vähänlaisesti rahaa niin pitäydyn paljolti tutuissa ja turvallisissa tuotteissa. Aika konemaista on kaupankäyntini samoja reittejä. Joka kerta ei tarvii lukee tuoteselostetta kun jo tiedän mitä tuote on.

Kotimaisissa tuotteissa lukee myös laktoosivapaa. Kun olen laktoosi-intolerantikko, vältän ulkolaisia maitotuotteita. Pohjoismaiset on turvallisempia. Allergisena ostan mieluiten muutenkin tuttuja ja turvalliseksi havaittuja tuotteita, joissa ei lue jossakin piilossa pienellä: "saattaa sisältää jäämiä ties mistä" + lisäaineet + epäeettisyys + epäekologisuus + ties mitä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Näin on.
Ellei nyt vallan pahvia myydä pihvinä niin melkein: kamaran, broilerinahan, jänteiden ja jauhojen sekoitusta.
Porsaanfileepakkauksen päälle luki natural, se sisälsi kuitenkin suolavettä.

Pirjo Jokinen

Natsit vaan kannattaa sitä rautaa rajalle ja rajat kiinni. Niitä löytyy perussuomalaisten edustajista ja kannattajista. En sano että kaikki PS:t natseja on, mutta siitä suunnasta kirjoitetaan ja puhutaan jatkuvalla syötöllä fanaattisesti itsenäisyyden ja omavaraisuuden ihannoinnista.

Muutos 2000 samaa linjaa? IK ja jokkut muut, ei niin vakavasti otettavat ja kannatusta saaneet yhdistykset..

Pidempään pramilla olleet puolueet, joissa on näkemystä ja kokemusta niin kotimaan kuin ulkomaidenkin markkinoista, älyä siitä ettei kukaan ihminen ole saari, eikä mitkään rajat saa olla elämisen ja elämän jatkumisen esteitä, että rajat on aina ikäänkuin veteen piirrettyjä viivoja, joita minkään uskonnollisten ryhmittymien ei tarvitsisi hangata ja kaivaa poteroita niille..

Eläähän ihmiset aina kotonaan, mutta käyvät myös kylässä kuka mitenkin.

Veroja me ei kuitenkaan voida mennä keräämään mistä lystätään ja rajat muodostaa sen talousalueen, jonka sisällä verovaroin ollaan vastuussa infrasta ja koko kansan, kaikkien hyvinvoinnista.

Ei ole järkevää, ei eettistä eikä ekologistakaan roudata ylettömästi rahaa kotimaan markkoinoilta muualle.
On rikoillista käyttää hyväkseen tänne luotua infraa, koulutusta, kaikkea sitä, minkä eteen on tehty paljon töitä, mikä on maksanut valtavasti, mikä on arvokasta - ja siirtää saatu hyöty ties minne välittämättä siitä että osa hyödystä pitäis palauttaa infran varmistamiseen ja hätätiloja varten ylläpidettäviin katastrofivalmiuksiin.

Vapaakaupan kannattajat, monikansallisten suuryritysten puolesta puhujat ei tajua, tai ei välitä siitä että maapallolla ei vallitse demokratia.

Vapaakaupalle on moraaliset ja järkevät perusteet vasta kun kokoo maapallon väestö saa demokraattisesti päättää siitä.

Onko edes mahdollista sellainen, että demokratia vois joskus olla globaali vallitseva olotila? Tuskin. Nykyinen tuotannon siirtely sinne tänne suuren rahan voimalla on pelkkää kolonialismia silloin kun viedään tuotantoa jonnekin, missä ei ole kunnollisia ihmisoikeuksia.

Se on epäreilua ja ristiriidassa länsimaisen oikeuskäsityksen kanssa, siis ihan rikollista touhua.

Rikollisten asuttama planeetta, niimpä niin..

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Yrittäjällä on aina riskinsä. En tosin ole varma, onko maanviljelijä ollut enää vuosikymmeniin yrittäjä. Ainakin riskit ovat hyvin vähäiset.

Pirjo Jokinen

Onneksi maatalous on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Se on osa infraa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Uskoit sitten Piittistä, että Oulun vaalipiiristä ei ole paljon keskustalaisia ääniä saatavissa, joten päätit uskoa markkinatalouteen ja ryhtyä riskiyrittäjäksi ja avata ensi kevään vaalikampanjan kohdistamalla sen niche-alueelle. 'Pani ukko, kukko tai halla, aina tulee rahaa' on takuuvarma vaalilause, jos haluaa kilpailla niiden äänistä, jotka eivät erityisesti maanviljelijöistä pidä.

Toimituksen poiminnat