Tuomas Aarni FM (ICT). Globaalin myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

Kansanliike uuden työmarkkinajärjestelmän puolesta

Yleisen Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen on paljastanut numeroita kassan jäsenkehityksestä, sekä kassan maksamista etuuksista. Luvut ovat karuja. Vuoden 2008 jälkeen jäsenmäärä on kasvanut 270 000 jäsenestä 360 000 jäseneen. Samassa ajassa maksetut etuudet ovat kasvaneet 200 miljoonasta eurosta 680 miljoonaan euroon. Huomamme, kuinka maksettujen etuuksien summa kasvaa huomattavasti nopeammin, kuin kassan jäsenmäärä. Jos näitä trendejä ajatellaan seurauksina, joille pitäisi löytää selittäviä syitä, pienellä pohdinnalla löydetään muutamia pointteja. Koska YTK ei nimensä mukaisesti ole toimialasidonnainen, oletetaan jäsenistön edustavan ainakin jonkinlaista poikkileikkausta koko yhteiskunnasta. Vilkaistaan muutamaa kysymystä:

 

Työttömyys- ja työllisyysasteiden kehityssuunta?

 

Mikä on palkansaajien suhteellinen osuus kaikesta työvoimasta?

 

Ansiosidonnaisen suuruus määräytyy palkan mukaan. Palkkojen kehityssuunta?

 

Koska jokainen voi kuulua vain yhteen kassaan kerrallaan, mitkä ovat muiden kassojen jäsenmäärät?

 

Ensimmäinen kysymys on kohtalaisen selkeä, koko maan työttömyystilanteen trendi on kasvava. Tilastointitavalla on merkitystä: muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriö, Tilastokeskuksen Findikaattori sekä Suomen  Pankki antavat erilaiset luvut perustuen erilaisiin määritelmiin. Myös YTK julkaisee katsauksia oman jäsenistönsä tilanteesta. Findikaattorin graafissa on joka vuodelle nähtävissä samanlainen piikki, joka selvitetään YTK:n katsauksessa: koulusta valmistuminen, eli siirtymä opiskelijasta työttömäksi nostaa työttömyysastetta hetkellisesti. Valitettavasti tästä ei voi suoraan ennustaa, millä aikavälillä piikin vaikutus poistuu, ja miten se vaikuttaa yleiseen trendiin.

 

Kirjoitin aiemmin tänä vuonna työmarkkinatrendistä, josta ei ole erityisemmin puhuttu julkisuudessa. Työn, työntekijän ja työnantajan käsitteet on määriteltävä uusiksi. Tätä kysymystä ei voi ratkaista sellaisessa neuvottelupöydässä, jossa osapuolina ovat palkkatyötä tekevien edunvalvontajärjestöt, ja työnantajien edunvalvontajärjestöt. Sipilän kahdesti kaatunut sopimusyritys korosti järjestelmämme ongelmaa: vahvimmat neuvottelijat edustavat teollisuuden työntekijöitä ja teollisuuden työnantajia. 2000-luvun ongelmia ei yksinkertaisesti voi ratkaista 1900-luvun keinoilla. Vanhan sanonnan mukaan laulajan leipä on palasina maailmalla, näin näyttää tapahtuvan myös muissa ammateissa. Tilastokeskuksen taulukosta on huomattavissa samankaltainen suhteellinen muutos. Palkansaajien osuus koko työvoimasta on laskenut, yrittäjien ja yrittäjien perheenjäsenten osuus on kasvanut, piilotyöttömien* määrä on kasvanut huomattavasti.

 

Yksi Suomen kilpailukyvyn ongelmista liittyy taloudellisesti hyvinä aikoina sovittuihin palkankorotuksiin, ja muihin senhetkisessä työmarkkinajärjestelmässä sovittuihin etuuksiin. Näistä kaikkein kuuluisin, kuntaliitosten viiden vuoden irtisanomissuoja on onneksi päätetty poistaa. Tilastokeskuksen mukaan (taulukko, graafi) valtio on Suomen palkkajohtaja. Ansiosidonnaisen päivärahan suurutta määriteltäessä ansio-osuus pienenee suhteellisesti, jos bruttopalkka on yli 3116 euroa/kk. Tästä olisi kiinnostavaa nähdä yhdistetty esitys, missä palkkaluokissa työttömyys on kasvanut eniten, ja kuinka paljon tätä voidaan selittää julkisen sektorin jatkuvalla velkaantumisella.

 

Vaikka on teknisesti mahdollista kuulua useampaan liittoon, kerrallaan voi kuulua vain yhteen työttömyyskassaan. Finanssivalvonnan Työttömyyskassat 2012 -selvityksessä kerrotaan, että kolmena edellisenä vuonna palkansaajakassojen jäsenmäärä on pienentynyt, ja yrittäjäkassojen jäsenmäärä kasvanut. Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestö ry:n viimeisimmän vuosikatsauksen mukaan käytännössä kaikki työttömyyskassat ovat heikentyneet.  Huomattavimmat heikentyneet kassat ovat julkisten ja hyvinvointialojen tk**, Työttömyyskassa Pro, kuljetusalojen tk, teollisuusalojen tk,  paperityöväen tk, posti- ja logistiikka-alan tk sekä maa-, meri- ja metsäalojen tk. Jäsenkehityksen voittajia ovat YTK, Suomen Yrittäjäin tk, Terveydenhuoltoalan tk sekä Super tk. Yleisesti voidaan todeta, että nuoret eivät enää liity ammattiliittoihin samalla tavalla, kuin maassa on joskus liitytty. Tästä on ollut nähtävissä paljon heikkoja signaaleita, useiden vuosien ajan (klik, klik, klik, klik, klik). Nuoret liittyvät ja ymmärtävät työttömyyskassan arvon, mutta terveydenhuoltoalaa lukuunottamatta nuoret eivät joko halua kuulua ammattiliittoon, tai valitsevat sellaisia koulutusaloja ja työuria, joissa vahva järjestäytyminen voi kääntyä jopa heitä vastaan. Luova työ ei yksinkertaisesti sovi siihen järjestelmään, joka on aikoinaan perustettu teollisuusjärjestöjen toimesta yleissitovaksi.

 

Terveydenhuollon kassojen vahvistuminen selittyy Suomen väestörakenteella ja palvelutarpeen kasvulla. Samasta syystä, väestörakenteen vuoksi työelämän painopiste muuttuu. Uusi sukupolvi kunnioittaa isiään ja äitejään, isovanhempiaan, aiempia tienraivaajia ja maan rakentajia, mutta ei välttämättä jaa täysin samanlaista maailmankuvaa. Tämän päivän nuorilla ei ole käytettävissään sitä vaihtoehtoa, että viimeistään Neuvostoliitto ostaisi kaiken, minkä voi myydä tuontitavarana. Nyt kenttänä on koko maailma, ja sillä kentällä on täysin mahdollista pärjätä. Tarvitaan vain vähän enemmän pokkaa pyytää kauppaa.

 

Käytännössä voidaan todeta, että työmarkkinoiden vahva trendi on pois perinteisiltä aloilta, kohti sitoutumattomuutta ja yrittäjyyttä. Suomalaiset ovat alkaneet äänestää jaloillaan vanhaa kolmikantaa vastaan, paljon kokonaisvaltaisemman työmarkkinauudistuksen puolesta. Nämä samat numerot ovat aivan varmasti myös työmarkkinajärjestöjen tiedossa, kuinka vanhan korporaatiovallan perusta heikentyy jatkuvasti.

 

On helppoa ennustaa, että työmarkkinajärjestöt tulevat taistelemaan tiukasti saavutettujen etujensa puolesta, ja Rakennusliiton avaama peli tulee saamaan jatkoa. Ironista kyllä, kaikkea tätä voi kuvata juurikin em. blogin sanoilla: ”Näin työmarkkinajuna kulkee eikä siitä ole tarve sen enempää metelöidä.” Jos jostakin pitäisi nostaa meteliä, siitä, että mitä jos työmarkkinajärjestöt ovat ymmärtäneet tehtävänsä väärin?

 

 

* Tilastokeskuksen määritelmä:  työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.

 

** Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan tk fuusioitui JHL tk:n jäseneksi v.2014 alussa. JHL:n jäsenmäärä kasvoi fuusiovuoden aikana noin 8 000 jäsenellä, vaikka liittyneessä kassassa oli valmiiksi yli 15 000 jäsentä. Samana vuonna Journalistien ja esittävien taiteilijoiden tk fuusioitui Työttömyyskassa Finkaan, ja tässäkin tapahtui sama ilmiö: fuusion myötä Finkaan siirtyi 13 000 uutta jäsentä, mutta Finkan vuosikasvu jäi 11 000 jäseneen. Vaikka molemmissa kassoissa, JHL:ssa ja Finkassa fuusio on nostanut jäsenmäärää, molemmissa trendi on edelleen laskeva.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Niin..miten yleissitovuus tulikaan? Metalliliitto esim. vastusti yleissitovuutta.

Toimituksen poiminnat