Tuomas Aarni FM (ICT). Globaalin myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

Suomi, kilpailukyvyn vankila

World Economic Forum on julkaissut raportin ja listauksen maailman kilpailukykyisimmistä maista. Suomi on kunnioitettavasti kahdeksannella sijalla, edelleen maailman parhaiden joukossa. Vaikka näissä selvityksissä on tullut menestystä, kilpailukyky ei kuitenkaan tunnu realisoituvan euroiksi. Raportin esittelyvideossa kerrotaan, kuinka heidän tulkintansa mukaan kilpailukykyisimmät (competitiveness)  maat ovat myös kaikkein joustavimpia (resilient), ja kuinka kilpailukyvystä seuraa myös tuottavuus (productivity). Näiden toteutumista mitataan 12 eri kokonaisuuden, pilarin kautta.

 

Vilkaistaan Suomen maaprofiilia tarkemmin.

 

Pieni Suomi, 0.07% maailman väkiluvusta, tuottaa 0.22% koko maailman bruttokansantuotteesta. Suomalaisen tuottama ja käyttämä euro on maailman kärkipäätä, täällä on todellakin paljon säilyttämisen arvoista. Samalla huomaamme, kuinka pieni tekijä olisimme vain puhtaasti numeroilla mitattuna. Tästä pienestäkin osuudesta täytyy kilpailla täysillä, koska pienetkin markkinaheilahdukset voivat olla kohtalokkaita taloudellisesti pienille toimijoille - maailman mittakaavassa olemme pieni.

 

Ensimmäinen pilari, instituutiot on lajissaan maailman paras. Indeksiluku on hauskasti 6.12 seiskan ollessa maksimi. Julkisia järjestelmiä pidetään luotettavina, kuten myös yksityisten yritysten eettisyys on korkealle arvostettua. Muuten hyvän lukusarjan pilaa osio strength of investor protection, jossa Suomen sijoitus on 72/140. Tässä osiossa Suomi on raportin huonompaa puoliskoa! Saattaa selittää jotain, miksi Suomi saa kerättyä niin vähän ulkomaista pääomaa.

 

Toinen pilari, infrastruktuuri on sijalla 25. Tässä osiossa parhaimmat osiot ovat yleinen taso, rautatiet, satamat ja lentokentät. Heikoin sijoitus tulee lentoyhteyksien tarjonnasta, ja hieman yllättäen myös matkapuhelinliittymien määrästä sekä kiinteistä puhelinyhteyksistä. Tässä on nähtävissä sekä Suomen maantieteellinen laajuus, että kaupungistuminen - joista jälkimmäinen ei ole mikään suomalainen erityispiirre, vaan yksi koko maailman vahvimpia trendejä.

 

Kolmas pilari, kansantalouden vakaus on sijalla 36. Velkaantuminen ja alijäämäiset budjetit näkyvät selkeänä uhkakuvana. Korkojen nousu olisi vaarallista myrkkyä.

 

Neljäs pilari, kansanterveys ja peruskoulu on listaykkönen. Suomi on maailman paras maa alle 15-vuotiaille, näissä kahdessa mielessä. Vaaralliset sairaudet kuten malaria, tuberkuloosi ja HIV/AIDS ovat käytännössä olemattomia.

 

Viides pilari, korkeakoulutus ja työssäoppiminen ovat listakakkosia. Järjestelmät ovat kunnossa, vaan miksi maailman paras koulutus ei johda kasvaviin euromääriin? Tässä on hyvin vahva ristiriita.

 

Kuudes pilari, teote- ja palvelumarkkinoiden tehokkuus on sijalla 21. Kotimarkkinat toimivat selkeästi huonommin kuin kansainvälinen toiminta. Suomalaiset myyjinä eivät huomioi asiakkaitaan riittävästi, mutta suomalainen ostaja on huomattavasti järkevämpi toiminnassaan.

 

Seitsemäs pilari, työmarkkinoiden tehokkuus on sijalla 26. Tämä osio kertoo hyvin selkeästi työmarkkinajärjestelmämme ongelmat. Joustavuus on yksi koko tutkimuksen heikoimpia, kannustinloukut ovat selkeitä työnteon esteitä, ja palkkojen joustavuus on koko tutkimuksen huonoin. Työmarkkinajärjestelmä on koko maan pahin menestyksen este. Hyvänä puolena on meritokratian toimivuus ja kyky pitää paras olemassaoleva työvoima maassa - toisaalta nähdään selkeä ongelma houkutella vastaavaa osaamista ulkomailta Suomeen. Työmarkkinajärjestelmä on aivan ansaitusti polttopisteessä, koska siellä on ongelmien syy ja toivottavasti joskus myös ratkaisu.

 

Kahdeksas pilari, finanssimarkkinat ovat listan kuudes. Pankit ovat luotettavia ja lainaa on saatavilla, joskin lain ei katsota suojelevan tarpeeksi lainaajia ja lainanantajia. Nopealla vilkaisulla käy mielessä, liittyykö tämä etenkin konkurssitilanteisiin?

 

Yhdeksäs pilari, teknologiset valmiudet on sijalla 13. Teknologiaa otetaan käyttöön ja käytetään tehokkaasti. Toisaalta Suomi ei saa vedettyä puoleensa ulkomailta teknologiaa ja innovaatiota (foreign direct invest), eli pyrkiikö Suomi tekemään liikaa itse? Toisaalta se voi kertoa vahvasta jo olemassaolevasta teknologiaosaamisesta, joka on ehkä yksinkertaisin vastaus.

 

Kymmenes pilari, markkinoiden koko on sijalla 59. Kotimarkkina ja tuonti ovat heikkoja, vienti on vieläkin heikompaa. Jälkimmäinen trendi on selkeässä laskussa - tehdäänkö täällä oikeita vientituotteita?

 

Yhdestoista pilari, liiketoimintaympäristö (business sophistication) on sijalla 14. Paikalliset yrityskumppanit ovat laadukkaita, mutta niitä on aivan liian vähän. Näissä verkostoissa syntyy sinänsä laajaa näkemystä ja ns. hyvää kilpailuetua, joka perustuu kaikkeen muuhun paitsi hintaan. Markkinointi, differointi eli kyky erottautua edukseen on selkeä heikkous.

 

Kahdestoista pilari, innovaatiokyky on koko listan toisena. Suomessa on tietotaitoa tehdä hyviä tuotteita, sekä yrityksiä jotka panostavat tuotekehitykseen. Yritykset ja korkeakoulut tekevät hyvää yhteistyötä. Heikkoutena on, että julkinen valta itse ei osta tai ota käyttöön näitä teknologioita. Luottaako valtio edes itse rahoittamaansa tuotekehitykseen?

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki potentiaali on olemassa, mutta niitä ei saada käyttöön. Etenkin keskitetty työmarkkinajärjestelmä, kannustinloukut ja jo työssäolevien kannusteet ovat maamme pahin tulppa ja menestyksen este. Kaikki tämä on täysin sisäisten, kotikutoisten päätöksiemme seurausta. Suomi rakentaa maailman parasta potentiaalia työttömyyskortistoon, ja pysymään pois tuottavasta työstä.

 

Tällä hetkellä suomalainen työmarkkinajärjestelmä painottaa liikaa osaa järjestelmä. Sinä päivänä, kun valitaan painottaa osaa markkina, kaikki potentiaali ja motivaatio voidaan saada aidosti hyötykäyttöön. Tämän raportin tiedot ovat hyvin selkeä kehotus poistaa maan sisäinen, suljettu valtapeli, ja etsiä menestystä maamme rajojen ulkopuolelta.

 

Se menestys ei jää tarjonnasta kiinni, vaan halusta pyytää kauppaa. Onneksi nuoremmat sukupolvet ovat kasvaneet avoimeen maailmaan, osaavat hylätä ”mitähän ne meistä ajattelevat” -tyyppisen heikon itsetunnon, ja osaavat pitää suomalaisuutta ylpeydenaiheena. Se on jotain aivan liian arvokasta, vain itse pilattavaksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Palkanalennuksia on perusteltu lähinnä sillä, ettei Suomi kykenee kilpailemaan Saksan ja Ruotsin kanssa.
Miten Suomi sijoittuu tässä selvityksessä suhteessa näihin kilpailijamaihin?

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Saksa on koko listan neljäs ja Ruotsi yhdeksäs kokonaispisteissä. Ruotsi on Suomen edellä markkinoiden tehokkuudessa, työmarkkinoiden toimivuudessa, markkinoiden koossa ja liiketoimintaympäristössä. Eli siellä, missä tehdään kauppaa, sopimuksia ja palvellaan asiakkaita.

SAK:n avaus siirtyä palkkaneuvotteluissa Ruotsin malliin on vahva viesti.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Suomen Vigo-ohjelma saa muuten WEF:n tuoreessa analyysissä erikoismaininnan, kun käsitellään kilpailukyvyn kasvattamista: https://agenda.weforum.org/2015/09/7-ways-countrie...

Tässä kasvuyritysten rahoitusta ja kansainvälistymistä vauhdittavasta Vigosta suomeksi: https://www.tem.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedot...

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Kiitos, luen paremmalla ajalla!

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Ja montako pykälää tai palkkia sijoituksemme nousee, kun suoritetaan hallituksen esittämät pakkolait ?

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Juuri näin keskitetty järjestelmä toimii. Onko se järkevää, on eri kysymys.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos nyt katselisi tutkimusta kokonaisuudessaan muistaen, että paras sijoitus on 1 ja huonoin 140:

Coverment debt: 96
Coverment budget balance: 65
Gross national savings: 74
Total tax rate: 81
Exports as a presentage of GDP: 75
Intensity of local competition: 89
Time required to start business: 79
Local supplier quantity: 96
Country capacity to attract talent: 61
Effect of taxation on incentives to work: 109
Flexibility: 103

Ja namusena pohjalla:

Flexibility of wage determination: 140

Tapani Lahnakoski

Nuoko ovat Suomen sijoituksia eri kilpailusektoreilla? Miten ihmeessä niistä päästään kokonaissijoitukseen kahdeksan? Hauska, että budjettibalanssi on listalla toiseksi paras.

Olen kyllä sitä mieltä, että nämä mittarit ovat hanurista. Jos vienti ei vedä, se ei vedä, näyttivät mittarit mitä tahansa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tutkimuksessa on mukana yhteensä 114 mittaria, jos oikein laskin. Siinä asetetaan väkisinkin omenia, appelsiineja, herneitä ja kastematoja yhteiselle asteikolle. Niinpä kokonaissijaluku kertoo lopultakin hyvin vähän. Sen muutos kertoo jo vähän enemmän ja yksittäisten mittarien arvojen tarkastelu vielä vähän enemmän. Tuo viimeisin tuo esiin esimerkiksi sen, että kaikki mittaustulokset eivät välttämättä ole luotettavia tai relevantteja. Otetaan esimerkki. Muuttuja Fixed-telephone lines/100 pop.* antaa Suomelle sijaluvun 79. En kuitenkaan katsoisi tämän kertovan Suomen infrastruktuurin kehittymättömyydestä. Toisaalta, mukana on joukko muuttujia kuten Intellectual property protection, Ethical behavior of firms, Availability of latest technologies, University-industry collaboration in R&D, joissa Suomi on saanut sijaluvun 1, mutta joiden kohdalla voi kysyä, että miten tähän tulokseen on päädytty?

Tuloksia on tietysti kiinnostavaa selata ja uskon, että sieltä löytyy hyödyllistäkin informaatiota, mutta ei niitä tuloksia kannata purematta niellä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #36

Lähinnä kai tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia, mutta kuitenkin huomioitavia.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ehkäpä ihmiselämä ja eurot ovatkin eri asioita.

Tätä ei kokoomuksessa ihan taideta ymmärtää.

Käyttäjän amalyosman kuva
Amal Osman

Differointiin pitäisi keskittyä sillä erottautuminen on avain menestykseen. Suomessa sitä vältetään todella paljon. Tuttua ja turvallisuutta etsitään. Ehkä se johtuu siitä että suomalaiset pelkäävät menettää kunnioituksen ja näin tulevan naurunalaisiksi. Tästä heikkoudesta on päästävä yli. Tämä on mikä erottaa esim. Piilaakson Suomesta.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Opiskeluaika on vielä tuoreessa muistissa, ja sittemmin startup-yhteisössä olen huomannut, vanhat ja nuoret sukupolvet ovat tässä erilaisia. Onneksi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Neljäs pilari, kansanterveys ja peruskoulu on listaykkönen. Suomi on maailman paras maa alle 15-vuotiaille, näissä kahdessa mielessä. Vaaralliset sairaudet kuten malaria, tuberkuloosi ja HIV/AIDS ovat käytännössä olemattomia."

"Viides pilari, korkeakoulutus ja työssäoppiminen ovat listakakkosia. Järjestelmät ovat kunnossa, vaan miksi maailman paras koulutus ei johda kasvaviin euromääriin? Tässä on hyvin vahva ristiriita."

Ja koska olemme näissä kahdessa pilarissa maailman huippua, on kilpailukyvyn parantamisen sydämen asiakseen ottanut hallitus korjaamassa asiaa leikkaamalla noiden rahoituksesta. Eiköhän sitä muutaman vuoden kehitystalkoiden jälkeen olla päästy noistakin kärkisijoista.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Kiitos kysymyksistä! Vastaan molempiin kohtiin erikseen, tulkinnat omiani.

Tilastokeskuksen* sivuilta voi käydä tutkimassa, kuinka syntyvyys on laskenut koko maassa, ja kuinka eri alueet poikkeavat toisistaan. Jos ja kun lasten määrä laskee, silloin myös päivähoidon ja peruskoulun tilanne muuttuvat.

Yksi vähemmälle huomiolle jääneitä hallitusohjelman** kirjauksia on madaltaa tutkinto- ja kelpoisuusvaatimuksia siten, että "korkeakoulututkinto" on riittävä pätevyysvaatimus niihin tehtäviin, joiden kelpoisuutta ei ole erikseen säädetty laissa tai asetuksessa. Suuressa maailmassa mennään kandilla töihin ja maisterilla jatko-opintoihin, ja kolmivuotinen sitoutuminen on myös opiskelijalle matalampi kynnys, kuin viisivuotinen sitoutuminen.

Lisäksi silmään osui aiemmin australialainen uutinen***, joka herättää kysymyksen, ovatko kaikki tutkinnot sittenkään tavoittelemisen arvoisia? Vaikka henkinen pääoma on pääsääntöisesti hyvästä, se on eri kysymys kuin miettiä, mitkä asiat kannattaa asettaa tutkinnon taakse.

* http://www.stat.fi/til/synt/2014/synt_2014_2015-04...

** http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitus...

*** http://www.abc.net.au/news/2015-08-24/next-generat...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos päiväkodissa olevien lasten määrä laskee, eikö silloin olisi syytä pienentää nytkin liian suuria ryhmäkokoja, pikemminkin kuin hallituksen esityksen mukaan suurentaa niitä?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Tilastokeskuksen* sivuilta voi käydä tutkimassa, kuinka syntyvyys on laskenut koko maassa, ja kuinka eri alueet poikkeavat toisistaan. Jos ja kun lasten määrä laskee, silloin myös päivähoidon ja peruskoulun tilanne muuttuvat."

Jos kerran lasten määrä laskee, niin eikös sen silloin pitäisi väistämättä tarkoittaa kokonaiskustannusten laskua myös nykyisillä mitoituksilla? Tarkoittaa siis, että mitä peruskoulun tai päivähoidon ryhmäkoon suurentamisella on tekemistä tämän argumentin kanssa?

"Yksi vähemmälle huomiolle jääneitä hallitusohjelman** kirjauksia on madaltaa tutkinto- ja kelpoisuusvaatimuksia siten, että "korkeakoulututkinto" on riittävä pätevyysvaatimus niihin tehtäviin, joiden kelpoisuutta ei ole erikseen säädetty laissa tai asetuksessa."

Olet siis ilmeisesti sitä mieltä, että hallitusohjelmassa säädetyillä pätevyysvaatimuksilla luodaan kilpailukyky suhteessa kansainväliseen osaamistasoon? Suomalainen kandi on yritykselle yhtä osaava työntekijä kuin ulkomainen maisteri, koska Sipilä, Stubb ja Soini sopivat niin?

"Suuressa maailmassa mennään kandilla töihin ja maisterilla jatko-opintoihin"

Joku voisi esittää kysymyksen, josko vaikka tämä meidän systeemimme olisi syy sille, miksi olemme noiden "suuren maailman" maiden edellä kyseisissä pilareissa? Tavoitteena siis on kuin onkin rapauttaa kilpailukyky myös siellä.

"ja kolmivuotinen sitoutuminen on myös opiskelijalle matalampi kynnys, kuin viisivuotinen sitoutuminen."

Nykyisessä duaalimallissa opiskelija voi sitoutua vain kolmeksi vuodeksi ja liipaista työmarkkinoille kandin paperit taskussaan. Jostain syystä lähes kaikki haluavat kuitenkin sen maisterin paperin. Oletan kuitenkin, että olet itse jättänyt opinnot kandiin, koska katsot osaamisesi olevan riittävää työmarkkinoille?

"Lisäksi silmään osui aiemmin australialainen uutinen***, joka herättää kysymyksen, ovatko kaikki tutkinnot sittenkään tavoittelemisen arvoisia?"

Niin että turha niitä piruparkoja on kouluttaa, kun eivät kuitenkaan saa töitä? Voidaan toki sivuuttaa sellainen asia, että koulutustasolla näyttää olevan melkoisen vahva korrelaatio työllistymisen kanssa, myös oman alan ulkopuolelle.

Minusta olisi rehellisempää myöntää, että ensisijainen tarkoitus koko hommassa on lyhyen aikavälin säästöt budjetissa, pidemmän aikavälin negatiivisista vaikutuksista välittämättä. Pidemmällä aikavälillä saadaan toki aikaan lisää bisnestä yksityiselle päivähoidolle, kun riittävän tulotason omaavat vanhemmat maksavat lapsensa pois julkisista lastensäilytyspaikoista. Vielä kun leivotte mukaan yksityiset peruskoulut, niin avot, Kokoomus on saanut läpi tavoitteensa "tasapäistävän" koulutusjärjestelmän alasajosta.

Siihen vielä kaupan päälle vain harvat ja valitut (lue: ne joiden vanhemmilla on mahdollisuus tarjota edellytykset) maisterikoulutukseen, niin pää on auki takaisin märkään uneen, vanhaan kunnon luokkayhteiskuntaan. Kansakunnan kilpailukyvylle ja kansantaloudelle kokonaisuutena voi käydä vähän huonosti, mutta sehän ei teitä ole kiinnostanut koskaan.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #23

"Nykyisessä duaalimallissa opiskelija voi sitoutua vain kolmeksi vuodeksi ja liipaista työmarkkinoille kandin paperit taskussaan. Jostain syystä lähes kaikki haluavat kuitenkin sen maisterin paperin."

En voi puhua kaikkien koulutusalojen puolesta, mutta ainakin omissa opinnoissani (tietojenkäsittelytieteiden FM, valm.2011) maisterivaihe, teoreettisempi osuus oli hyödyttömämpi työelämän kannalta. Jatko-opintoja hakeville varmasti eri asia, vaan valtaosa opiskelijoista ei hakeudu suorittamaan lisensiaattia tai tohtoria maisterin jälkeen.

Tulevaisuus jää nähtäväksi, koska kelpoisuusuudistus on toistaiseksi vain kirjaus hallitusohjelmassa, eikä vielä käynyt konkreettista eduskuntakäsittelyä.

Suomen tutkintovaatimukset koskevat suurilta osin sosiaali- ja terveysalaa, sekä kasvatukseen ja opetukseen liittyviä tehtäviä. Eli enimmäkseen sellaisia aloja, joissa ei ole vientiä, ja joissa työskennellään julkisella sektorilla. Muissa tehtävissä kysytään ensisijaisesti osaamista, jota voi hankkia hyvin monilla eri tavoilla, myös ilman tutkintoa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #25

"En voi puhua kaikkien koulutusalojen puolesta, mutta ainakin omissa opinnoissani (tietojenkäsittelytieteiden FM, valm.2011) maisterivaihe, teoreettisempi osuus oli hyödyttömämpi työelämän kannalta."

Näin kymmenen vuoden kokemuksella kauppatieteilijöiden kouluttajana uskallan väittää, että minulla on aika hyvä käsitys KTK:n ja KTM:n osaamisen eroista. Ja ei, se ero ei tule jälkimmäisen paremmista valmiuksista jatko-opintoja ajatellen, vaan jälkimmäisen tuntuvasti laajemmasta ja syvemmästä osaamisesta omalla erikoisalallaan (pääaineessaan). Kun on myös jonkinlainen käsitys siitä, mikä taso on muualla, niin väittäisin ennemminkin niin päin, että Suomessa olisi tarpeen nostaa, kuin laskea vaatimustasoa. Se tosin edellyttäisi tason nostoa läpi koko järjestelmän.

"Suomen tutkintovaatimukset koskevat suurilta osin sosiaali- ja terveysalaa, sekä kasvatukseen ja opetukseen liittyviä tehtäviä. Eli enimmäkseen sellaisia aloja, joissa ei ole vientiä, ja joissa työskennellään julkisella sektorilla."

Juuri näin. Ja kuitenkin leikkaukset kohdistuvat myös sinne yksityiselle sektorille valmistaviin koulutusohjelmiin.

"Muissa tehtävissä kysytään ensisijaisesti osaamista, jota voi hankkia hyvin monilla eri tavoilla, myös ilman tutkintoa."

Periaatteessa toki näin. Käytännössä se tarkoittaa kuitenkin alhaisempaa lähtötasoa, mikä tarkoittaa väistämättä sitä, että työnantajan pitäisi panostaa enemmän työntekijöidensä jatkokoulutukseen. Taitaa kuitenkin tulla nykysysteemillä halvemmaksi. Tai no, voihan se työnantaja rekrytoida myös ulkomailta parempia kandidaatteja, kunhan vain maksaa riittävän suurta liksaa. Asiantuntijoiden korkeampi palkkatasokaan ei taida varsinaisesti olla mikään positiivinen juttu kilpailukykyä ajatellen.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #42

Kiitos tästä viestistä! Kaikki pääaineet, tai kaikki tutkintorakenteet eivät ole aivan samanlaisia, ja opin näistä mielelläni lisää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #23

Voihan sitä aina opiskella ammattiopistossa kolmevuotta ja livahtaa työmarkkinoille ammattipaperitkourassa, neljällävuodella saa myös ylioppilastodistuksen. Jos opiskelujen jälkeen välivuonna ei nappaa voijatkaa ammattikorkeaan korottamaan ammattitutkintoa kolmeksivuodeksi ja jäädä sen jälkeen odottamaan sopivaa mahdollisuutta hypätä työelämään. Nyt suunnitellut leikkaukset kuitenkin kuulostavat siltä että koko ammattiopetus järjestelmää ollaan lakkauttamassa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Se että kansanterveys ja peruskoulutus ovat lista ykkösenä kertoo että niistä on varaa joustaa ja leikata vaikka sijalle kymmene asti?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Keskitetty ja autoritaarinen järjestelmämme tuhoaa ihmisten luovuuden ja itsenäisyyden. Sitä on vaikea millään käppyrällä mitata. Itse asiassa arvosanoihin ja kilpailukykykäppyröihin tuijottaminen on juuri tuota autoritaarisuutta.

Euroja syntyy vain, jos yksilöt ottavat riskejä ja tekevät paljon työtä. Siihen ei tämä perässähiihtäjien yhteiskunta kannusta lainkaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten pitäisi riskejä ottaa? Mitä varten pitäisi tehdä paljon työtä kun kaikille ei edes riitä.
Kun tekninen kehitys on mahdollistanut valtaisia työn tuottavuusloikkia, niin eikä työmäärä pitäisi voida vähentää pikemmin kuin lisätä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kuulostaa kuin suomella oisi valmiudet aloittaa valmistamaan soylent green soijankorviketta...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

En ymmärrä mitä tarkoitat.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Niin, miksi tehdä mitään? Siksi, että tekemättä jättäminenkin on usein riski. Byrokratia ei sitä voi ymmärtää, koska sille maailma on jo valmis. Vaan dynaaminen talous ei ole nollasummapeli, siinä luodaan uutta - myös rahaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Byrokratia ei tietenkään ymmärrä yhtään mitään koska se on pelkkä organisaation rakennemalli.
Totta kai työtä tarvitaan, mutta eihän sitä koko ajan tarvita lisää ja lisää.
Talous jossa koko ajan luodaan rahaa eli uutta velkaa on kestämätön yhtälö.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Minusta tärkein tieto ko. vertailun uutisoinnissa oli se, että se perustui tilastojen lisäksi yritysjohtajien, etujärjestöjen, virkamiesten ja tutkijoiden haastatteluihin. Kuinkahan objektiivista tämä tieto on? En antaisi suurtakaan painoa koko vertailulle!

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Tutkimuksen FAQ-osiossa mainitaan, että paikallisia olosuhteita on selvitetty paikallisilta yhteistyökumppaneilta (Suomessa ETLA). Sen lisäksi on käytetty muita lähteitä, mm. "statistical data from internationally recognized agencies, notably the International Monetary Fund; the United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization; and the World Health Organization."

Jos paikalliset haastattelut ja globaali data olisivat ristiriidassa, sen huomaisi viimeistään maakohtaisesta osiosta.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Miten kuvittelet työmarkkinoiden jäykkyyttä mitattavan tilastojen avulla eli juuri sitä, missä Suomen väitetään olevan sijalla 140? Eiköhän jäljet johda sylttytehtaalle kuten ETLA:aan!

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #19

Miten selität 139 muuta, paremmin sijoittunutta maata?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #21

Niissä ei ole tällaista omaa maata mustaavaa ETLA:aa!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

" koska pienetkin markkinaheilahdukset voivat olla kohtalokkaita taloudellisesti pienille toimijoille"
Olisi ehkä syytä muuttaa näin riskialtista talousjärjestelmää.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Neuvostoliitossa ei ollut työttömyyttä, muttei juuri mitään muutakaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tarkoitatko, että Neuvostoliitto oli suunnitelmatalouden huippusaavutus?
Että parempi on mahdotonta saavuttaa?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #22

Kaikkihan lähti kun karl marx kritisoi kapitalismia. Siitä yntyi ajatus joka nousi esille kun polsevikit kaatoivat venäjän tsaarin vallasta. Uuden venäjänmaan johtoon nousi kilpailijansa puolueesta karsinut vladimir lenin. Kun lenin karkoitti ja murhautti pahimman kilpailijansa lev troskin, hän tuli avanneeksi tien josef stalinille. Trovskilaisuuden alla neuvostoliitosta olisi voinut toki tulla jotain muuta kuin stalinismin alla siitä tuli. Se ei kuitenkaan kerro oliko neuvostoliitto parasmahdollinen muoto kommunismista tai sosialismista.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #22

Erilaisia kokeiluja on tehty runsaat sata vuotta. Tulokset eivät ole kovin rohkaisevia suunnitelmstalouden kannalta. Sen kokeen tulos, jossa Saksa jaettiin kahteen osaan, joista toisessa kokeiltiin suunnitelmataloutta ja toisessa markkinataloutta, ei mitenkään viitannut suunnitelmatalouden paremmuuteen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #37

Kuitenkin vaaditaan jatkuvasti, että hallitusten olisi säänneltävä vallitsevaa markkinataloutta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #40

Niinhän se käytäntö on. Hallitukset joutuvat sääntelemään taloutta ainakin tietyiltä osin, mutta ne ovat tavattoman huonoja sen talouden pyörittämisessä. Hallitus siis asettaa puitteita, mutta markkinat vastaavat käytännön toiminnasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #41

Ilman niitä puitteita ja sääntelyä olisi aikoja sitten käynyt kuten Monopoli nimisessä lautapelissä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #43

Hyvin mahdollista, mutta sitä ei tiettävästi kukaan ole koskaan missään kokeillut.
Käyköhän tässä niin, että siihen esittämääsi ajatukseen, "Olisi ehkä syytä muuttaa näin riskialtista talousjärjestelmää", ei löydy sitä vaihtoehtoista ratkaisua, vaan täytyy tyytyä säätämään tätä nykyistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #45

Mikään innovaatio ei ole etukäteen valmiina vaihtoehtona olemassa. Tuollaisella suhtautumisella elettäisiin edelleen kivikaudella.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #46

Sellaista ratkaisua, josta ei ole minkäänlaista speksiä, ei voida toteuttaa. Mao kokeili aikanaan vähän sen tapaisella reseptillä suurta loikkaa eteenpäin. Tuloksena oli kymmeniä miljoonia nälkään kuolleita.

Tuon fraasin kivikaudesta jätän omaan arvoonsa. Stagnaatiomallit eivät kuulu ajatusmaailmaani. Kehitys on tapahtunut pääosin evoluution kautta ja se on lähes aina hyvä ja suositeltava etenemistapa. Ja mitä tulee innovaatioiden luonteeseen, suosittelen tutustumaan aluksi vaikka Wikipedian artikkeliin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

Minä en nimitä yhteiskunnallista kehitystä evoluutioksi.
En ole mitään stagnaatiomallia esittänyt, mutta mikään ihmisen keksintö ei ole ollut valmiina olemassa a priori.
Eihän jatkuva kulutuksen kasvattaminen ole mahdollista. Nyt jo kulutetaan maapallon resursseja huomattavasti enemmän kuin niitä uudistuu.
Jos tällainen ryöstötalous jatkuu joudutaan tiukkaankin säännöstelyyn.
Totta kai uusia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin täytyy pyrkiä löytämään.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #48

"Nyt jo kulutetaan maapallon resursseja huomattavasti enemmän kuin niitä uudistuu.
Jos tällaine ryöstötalous jatkuu joudutaan tiukkaankin säännöstelyyn.
Totta kai uusia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin täytyy pyrkiä löytämään".

Noista kohdista olen samaa mieltä. Ja tärkein ratkaistava asia on silloin väestönkasvun pysäyttäminen ja miellään laskuun kääntäminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #49

Se on eräs niistä monista asioista joita pitäisi ratkaista.
Mutta pitäisi myös pohtia mitä ylipäänsä kannattaa tuottaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Neuvostoliitto oli diktatuuri. Kommunismi edellyttää demokratia.
Karl Marx osoitti kapitalismin olevan sisäisesti ristiriitainen talousjärjestelmä. Se käy yhä ilmeisemmäksi päivä päivältä. Kuuntele vaikka eduskunnan keskusteluja jossa samojen teorioiden perusteella päädytään täysin vastakkaisiin tuloksiin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Huomattu, on sanottukkin.,sanottu: siinä kurki kuolee suolla nälkään jos palkkoja ei leikata (SKP) ja jos palkkoja leikataan (SAK)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei kuulosta kovin teoreettiselta puhua kurjesta palkkojen yhteydessä. Mitä sillä "kurjella" tarkoitetaan? Entä "suo"?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #35

Lausahdus kurjesta oli pohjautunut vanhaan sanan laskuun "kurki kuolee ennenkuin suo sulaa" mikä varoittaa nykymuodossaan toimimasta liian ennenaikaisesti, eli kun kurki tulee tulee keväällä liian varhain raasu paleltuu nälkään odotellessa suon sulamista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #59

Olen kuullut sananlaskua, mutta nyt en oikein tajunnut mihin verrattiin, eli mikä kurki kuolee kenelläkin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #60

Voihan asiaa ajatella niinkin etä leikattiin palkkoja tai ei ollaan yhä kreikantiellä. Noinviikonuutisissa kiteytettiin että sak kurki kuolee koska palasi muutolta vielä jäiselle suolle ja skp kurki jäätyi suohon myöhästyttyään muutosta. Asiasta kuitenkin tekee tosiaan hankalan kun kaksi eri tahoa kommentoi samaa täysin vastakkaista asioasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #61
Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #62

Ei vaan tarkoittavat samaa kurkea kahdesta täysin päinvastaisesta asiasta eli siitä että palkkoja leikataan ja siitä ettei palkkoja leikata.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #63

Sen minä ymmärsin, mutta en hoksannut kuka se kurki on.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #64

Kurki viittaa suomen talouteen luulisin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

" Kommunismi edellyttää demokratiaa "

Demokratiassa valtaosa kansasta ei halua kommunismia. Siksi kaikki kommunistiset kokeilut ovat olleet poikkeuksetta diktaruureja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitkä kommunistiset kokeilut?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #53

Kommunistiset diktatuurit Neuvostoliitto, Puola, Itä-Saksa, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania, Jugoslavia, Kiina, Pohjosis-Korea, Vietnam, Laos, Kambodza, Kuuba, Nigaragua, Etiopia, Angola, Mosambik ja Afganistan.

Kaikissa näissä meni homma myttyyn ja usein verisestikin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #54

Eivät ollut kommunismia ainakaan Marxin tarkoittamassa merkityksessä.
Sosialismi eli talous jossa valtio omistaa tuotantovälineet ei vielä ole kommunismia. Kommunismi edellyttää tasa-arvoa, sehän on tämän ideologian ydinajatus.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #55
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #56
Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jotta maalla olisi kulutustavara tuotantoa suuressa mitassa niin sillä pitää olla isot kotimarkkinat (Saksa) tai olla lähellä niitä (Ruotsi). Saksassa pelkästään kotimarkkinoilla toimiva firma voi olla isompi kuin Suomessa isohko vienti yritys, eli kun yritys kasvaa kotimaassa jo isoksi se on jo niin varakas että on helppo aloittaa vienti ensi naapurimaihin ja siitä pitemmällä ja pitemmälle. Ruotsi taas on lähellä suuria markkinoita ja kun heidän teollisuus on pääasiassa etelä Ruotsissa niin etäisyys saksaan on 200-500 km ja kun kielikin on samaa anglosaksista sukua niin kielitaito heillä on helpompi hankkia kuin meillä. Rahtikulut ja rahtiin menevä aika on pienemmät ja molemmissa on joustavammat työmarkkinat. Ei näissä kummassakaan ole mitään huippu innovaatisia tuotteita autot on molempien selkäranka ei mitkään ikeat tai H&M ei niiden kaupoista paljoa Ruotsalaista tavaraa löydy. Meilläkin on ollut kulutustavara tuotantoa aika paljon pesukoneita jääkaappeja valaisimia matkailuvaunuja luettelo on melko pitkä mutta niiden tekeminen ei vain meillä kannata jo syrjäisen siainnin takia. Sitten väittämä että emme osaa myydä, ei muut osaa sen paremmin Saksalaiset saivat myytyä autojaan heti kuin saivat niitä tehtyä sodan jälkeen ei sen takia että olisivat olleet hyviä myymää (vihattuja joka puolella) vaan tuotteet olivat parempia kuin muilla samoin Ruotsalaiset. Yksi heikkous muiden joukossa meillä on että korkeasti koulutetut perustavat meillä paljon vähemmin yrityksiä kuin anglosaksi maissa jäädään vain odottamaan että joku palkkaa töihin mutta tulevaisuudessa yhä suurempi porukka joutuu työllistämään itse itsensä

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Mainitset kirjoituksessasi : "Toinen pilari, infrastruktuuri on sijalla 25. Tässä osiossa parhaimmat osiot ovat yleinen taso, rautatiet, satamat ja lentokentät " :

Myös Suomen liikennepoliittinen selonteko vuodelta 2011/2012 toteaa infran olevan merkityksellisen. Sivulla 23 kyseisessä selonteossa todetaan että valtio seuraa World Bank Logistic performance indexin rankingia :

”Logistiikan toimivuutta koskevassa kansainvälissä tarkastelussa Suomen sijoitus 2010 oli niin ikään 12.”

http://lpi.worldbank.org/

Vuoden 2012 rankingissa Suomi olikin noussut sijalle 3.

Mutta kyseiseen rankingiin ei ollut ennättänyt vielä vaikuttaa se fakta että Suomi oli valinnut liikennepoliittisessa seloteossa hallituksen linjan olevan täysin vastoin kestävän kehityksen ja valtion talouden ja EU liikennestrategian

http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20... vastainen virallinen julistus, jota se yhä toteuttaa budjeteissaan ,niin että valtio jatkaa maantie ja raideliikenteen yksipuolista kehittämistä ” ”Suomi on saari ”strategian pohjalta niin että mm vuoden 2016 budjetti esityksestä voimme lukea noin 3,5 miljardin euron panostukset maantie ja raideliikenteeseen lähes tasapuolisesti , ja jossa on jätetty käytännössä kokonaan pois EU liikennestrategian kestävän kehityksen mukaiset maantie liikenteen siirto vaatimukset vesiliikenteeseen kokonaan toteuttamatta, vaikka mm ministeri Risikko niitä vaati.

http://www.lvm.fi/tiedote/4437479/risikko-liikenne...

Em syystä olemme kahden vuoden aikana pudonneet rankingissa sijalle 24 Uuden Seelannin (Saarivaltio) ja Malesian infra rankingin väliin.

Ranking putouksen nopeus olisi otettava huomioon ja tehtävä todellisia muutoksia.

World Bankissä oli mitä ilmeisimmin huomattu ja saatu selville( mm Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta raportti 3/2013 jossa todetaan sivulla 19 että maamme logistiset kustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna kilpailijamaihin = merkitsee noin 15 miljardin ylimääräistä kulua teollisuudelle ja kaupalle joka vuosi) .että logistiikkamme rakennetta ei tahdota muuttaa valtion toimesta kestävän kehityksen mukaisesti

Lisäksi ratkaisevaa kehittämisessä on että maamme liikennepoliittisen selonteon eroavaisuus EU liikenne strategiasta on vievä Suomen kilpailutilannetta edelleen Suomelle huonompaan suuntaan ; eli valtio panosti ja panostaa tieliikenteen kasvattamiseen - (mm 6.6.2013 meriliikenteen rikkidirektiivin kompensaatio = annettiin teollisuudelle kuorma autojen painorajoitusten kasvuna) - ei maaliikennettä vähentävään tutkimuksiin, kehittämisiin ja infran rakentamisiin.

Toimituksen poiminnat