*

Tuomas Aarni FM (ICT). Globaalin myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

Perustulo on terveysteko

Hallituksen kunnianhimoinen perustulokokeilu aiotaan lopulta toteuttaa rajatumpana versiota. Kokeiluun aiotaan ottaa mukaan vain työttömiä, ja näin rajata monta eri ryhmää ulkopuolelle – aluksi. Vaikka olisi kokeilun alkaessa työtön, kokeilun aikana on mahdollista työllistyä vakituisesti, tehdä pienempiä työkeikkoja, aloittaa opinnot, kohdata terveysongelmia, jäädä työttömäksi ja niin edelleen. Kahden vuoden aikana elämässä voi tapahtua aivan mitä tahansa, ja on hyvä syy olettaa, että näitä muutoksia tutkitaan myös kokeilun loppuraportissa.

 

Pienen pohdinnan jälkeen mietin epäintuitiivista ajatusta, kuinka perustulo voi lopulta olla eduksi terveydelle. Mielessä lähinnä omia ja tuttavapiirin kokemuksia, joten toivon että asia myös luetaan niin.

 

Kuukausittainen ”työtön, työtön, työtön” –hakemuksen täyttäminen on täyttäjälle nöyryyttävä kokemus. Vaikka nyt on mahdollista tienata 300 euroa/kk bruttotuloja satunnaisista töistä, hakemuksen jättäminen on silti hermoja kiristävä paikka. Tulot täytyy laskea tarkasti kalenterikuukausittain, ja senkään jälkeen ei voi olla täysin varma, montako euroa tilille saattaa tulla. Täysin kotikutoisen byrokratian edessä on voimaton olo, kun aivan kaikkea pitää anoa erikseen. Senkin jälkeen jää jännittynyt olo, jäikö jotain huomaamatta, tai karhutaanko myöhemmin jotain takaisin. Jos virkailija ei muista kertoa kaikkia yksityiskohtia, työtön saattaa joutua selittämään asioita myöhemmin, vaikka olisi tehnyt itse kaiken oikein. Tästä kaikesta seuraa todella paljon ylimääräistä stressiä – kaiken sen päälle, kuinka stressaavaa pelkkä työnhaku on.

 

Pitkittyneen stressin terveysvaikutukset on todistettu useaan kertaan, kuten myös sen vielä suuremmat riskit. Etenkin immuunijärjestelmä kärsii stressistä jopa peruuttamattomasti, kasvattaen alttiutta kohdata vielä vakavampia terveys- ja toimintakyvyn riskejä. Stressin ja elämänhallinnan suhde on myös todistettu, ja tässä tärkeintä on oma kokemus mahdollisuudesta tehdä itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. On selvää, että nykyisessä työttömyysbyrokratiassa hyvää elämänhallinnan kokemusta on hyvin vaikeaa saavuttaa.

 

Miten perustulo liittyy tähän? Siten, että työttömyysbyrokratiaan liittyviä esteitä voidaan poistaa. Kun elämänhallintaa voidaan palauttaa ihmiselle itselleen, edes vähän kerrallaan, samalla luodaan mahdollisuus poistaa stressitekijöitä ja ennustaa elämäänsä seuraavaa kalenterikuukautta pidemmälle. Sallitaan tehdä enemmän päätöksiä omaan itseensä liittyvistä asioista. Tämä on todella suuri positiivinen mahdollisuus heille, sekä heidän asioitaan hoitaville virkailijoille. Tuskin hekään erityisesti pitävät työnsä niistä puolista, missä epätoivoinen hakija pyytää apua, ja oma työnteko on perusteltava (taas) ylhäältäpäin annetulla sääntökirjalla. Aivan varmasti stressaavaa heillekin.

 

Uhkana perustuloesityksessä on, että perustulon maksamisen ulkopuolisiin seikkoihin ei välttämättä kosketa. On mahdollista, että lopulliseen esitykseen ei liittyisi esimerkiksi uutta tulkintaa yleissitovuudesta, tai uutta esitystä freelancer/yrittäjä –tulkinnasta. Toki näitä on vielä liian aikaista pohtia, kun koko esitystä ei ole vielä annettu edes lausuntokierrokselle.

 

Veikkaan, että kokeilun jälkeen huomataan ainakin seuraavia asioita:

- Vakituinen työllistyminen pysyy vaikeana, samoista syistä kuin tähänkin asti.

- Kokeilun jälkeen täytyy ottaa kantaa, mikä on sopiva perustulon taso ja suhde muihin tukimuotoihin. Mitä eri indeksejä pitää huomioida ja noudattaa?

- Stressitekijöiden poistaminen parantaa elämän ennustettavuutta ja edistää optimistisen asenteen oppimista.

- Työtunteja tehdään enemmän, kun nettopalkka kasvaa ja kannustinloukku heikentyy.

- Perustuloa saavat pystyvät edistämään terveyttään sekä hankkimaan lisätuloa paremmin, kuin nykyinen järjestelmä sallii.

- Jotain muuta, mitä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Kumpa saisimme perustulon Suomeen. Itse en sitä tosin rahottaisi, kun en tulisi enää ikinä maksamaan tuloveroa :)

http://puppek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215602-peru...

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Hyviä huomioita, kiitos! Joskin "ikuiset työharjoittelijat" on totta jo nyt, jos vaikkapa työkyky ei riitä yleissitovien sopimusten vaatimuksiin. Tässä asiassa nykyinen järjestelmä on aivan liian tyly.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tarkistappa peruspäivärahaa ja toimeentulotukea saavientyöttömien 300e/kk tukien päälle "tuleva" työtulo.

Avitan.
Kepu,kok,rkp,Krst. Teki lain 1994 .Kaikki yli normin menevä osa toimeentulotuesta leikataan pois. Normihan oli 20vuotta 419,11e/kk.
Nyt 480,20e/kk.

Josta tulona myös otetaan huomioon
asumistuki
lapsilisät
työmarkkinatuki
muut kelan tuet.
Vähennetään toimeentulotuesta ja käteen kk elantoon 480,20e.
Ellei ole annettu karenssia ja tuotakin leikattu 20%-40% (korkeintaan 2kk ajalta KKO päätös)
-15 oli 90 000 karenssi.

Näin kohtelee porvarit kepu,kok irtisanottuja palkansaajia,veronmaksajia.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #8

Voi viitata. Minä voin viitata useampaa Kelan tukea mitkä ei pidä paikkkaansa mitä sivut kertoo.

Vain lukemalla Valiokuntien asiakirjoja ja Lakeja mitä Stvm on tehnyt.
Muunnelun totuuden puhuminen ei ole uutta edes eduskunnan puhujapöntöstä suorassa TV lähetyksessä täysistunnoissa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Hyviä huomioita, kiitos!"

Ole hyvä. Mitä mieltä olet muista ongelmakohdista? Minusta ne ovat vakavia, jopa perustulon mahdottomaksi tekeviä ongelmia.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #11

Teen töitä, perehdyn paremmalla ajalla

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #19

Lainaus:
"Pitkittyneen stressin terveysvaikutukset on todistettu useaan kertaan, kuten myös sen vielä suuremmat riskit

Totta. Nyt kun ansiosidonnaista leikataan,tai saa 560e/kk ,480e/kk
Se huoli yhä vain kasvaa työttömien lapsiperheissä. Nehän siitä köyhyydestä kärsii kun tulot tippuu minimiin. Mistähän ne syrjäytyneet nuoret tuli -94 jälkeen ?

Toimeentulotuen ,työttömän lapsen tukihan ei muutu.
0-9v 270e/kk
10v-17v 380e/kk
Ei muita lisiä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #19

Perehdy samalla kansalaisturvavakuutukseen.

Jukka Laine

Inhimillinen näkökulma on tarpeen, mutta ilman konkretiaa kovin hyödytöntä. Jos ja jos. Niinpä. Jos.

Kun ihminen ottaa työn vastaan ja etuudet leikkaantuvat voi syntyä yli 100% veroaste eli negatiivinen tulo työstä. Tälläisistä kannustinloukuista ei edes keskustella vakavassa mielessä. Perustulokokeilu on vain poliittista hömppää. Ompahan ihmisillä jotain puhuttavaa.

IMF on todennut Suomen korkean hintatason olevan ongelma. Perustulo lisää menoja ja nostaa todennäköisesti kustannustasoa-hintoja. Hintatasoa voi laskea verotusta eli kustannuksia leikkaamalla.

Ratkaisu työn tarjonnan lisäämiseen kannustavasti voisi olla veroperustulo. Ihminen saisi tienata tietyn summan verovapaasti. Esim. 560 euroa jonka jälkeen verotus kiristyisi lievästi ja liudennetusti. Asumis-yms. tukia leikattaisiin vasta 560 euron verottoman osuuden jälkeen. Kun tulot nousisivat yli tukirajojen perittäisiin mieluusti vain tasaveroa, myös lisäansoista. Veroasteita voisi olla tulorajojen mukaan esim. 3 mikä vähentäisi veropakolaisuuden tarvetta.

Joku tämäntyyppinen malli voisi lisätä työn tarjontaa markkinaehtoisesti ja yksityiset investoinnit voisit lähteä kasvuun työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen kautta. Sipilän hallitukselta näkyy olevan eväät syöty. Valitettavasti.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Perustulo Suomessa on muna-kana -ongelma: jos sitä ei ole ollut koskaan aikaisemmin, ei ole aiempaa tutkimustietoa jonka pohjalta tehdä johtopäätöksiä. Siksi painotankin että kirjoitukseni perustuu vain hyviin arvauksiin.

Työn verotuksen ja teettämisen kustannuksen lisäksi hintatasoon vaikuttaa mm. alv, energia- ja kiinteistöverot, sekä asumisen tuet ja kustannukset. Kaikki nämä ovat täysin omissa käsissä olevia päätöksiä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Muna kana ongelma onkin se peruskysymys.
Rahoitettaanko perustulokokeilu
A) Köyhimpien lapsilisillä jotka on leikattu heiltä pois-94?
150 milj/v= 11x 150milj=
(-94-05 niillä maksettiin Hornetit)
B) Ansiosidonnaisen päivärahan leikkauksilla?
C) eläkkeiden ja lapsilisen indeksikototusten jäädyttämisellä -15-19?

D) Vai yritysten veroja korottamalla?

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #9

Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaan kokeiluun on varattu 20 miljoonaa euroa kahden vuoden ajalle. http://stm.fi/documents/1271139/3102139/HE+Perustu...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #13

Kansa maksaa verovaroistaan tuon.Hyötyjinä yritykset. Jätit kertomatta että työttömälle tuo raha tarkoittaa 0 eurolla työtä yrityksissä,tukea vastaan .

Kun nyt Kelan mukaan työmarkkinatuki on 702e/kk-verot 20%
Perustulo olisi 560e.Kuinka talous kohenisi? Asumistuki ja toimeentulotukihan tulisi tuon päälle.
Ellei toimeentulotuen ehtoja muuteta tuo 560e vähennetään tulona ja käteen yhä se 480,20e/kk kuten ennenkin.
Missään ei ole puhuttu toimeentulotuen ehtojen tai normin korottamisesta.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #17

Työmarkkinatuki on 702,62 €/kk (32,68 e/pv kerrotuna 21,5 päivällä). Siitä pidätetään verokorttini mukainen 16,5 % veroa (Tampere, siviilirekisteri). Saan työmarkkinatukea nettona 587 €/kk.

Ellei pyydä verotoimistosta verokorttia, pidätetään oletuksena tuo 20 %.
Toimeentulotuen laaja perusosa yksinasuvalle on nykyään 485,50 €/kk.

Nämä vain tarkennuksena muuten erinomaisiin kommentteihisi.

Jukka Laine

Kun kirjoittaa mutu tuntumalta asioista, niin kannattaa kysyä työn tarjonnan lisäämisestä neuvoja puoluetoveriltanne taloustieteilijä Juhana Vartiaiselta. Hän osaa kertoa työn tarjonnan lisäämiseen vaikuttaa mm. tuloloukkujen purkaminen ja kannustimet. Inhimillinen on hyvä olla, mutta kannattaa varoa menemästä tekopyhyyden puolelle.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #12

Seuraan kirjoituksia näistä aiheista, ja siksi halusin valita näkökulman, mitä en ole vielä aiemmin nähnyt.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #16

Vanha konsti parempi kuin pussillinen uusia.

Näin Suomea ennenkin rakennettiin ja velat maksettiin

Työtä-Palkka-Verot palkasta valtiolle . Ei ilmaistyöllä verovaroilla.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #18

Enää ei ole Neuvostoliittoa, jonne voi viedä mitä tahansa. Nyt asiakkaat pitää hankkia koko maailmasta, ja myynti on vaativaa työtä. Kuulen mielelläni millä tavalla voidaan lisätä kauppaa!

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi Vastaus kommenttiin #20

" Kuulen mielelläni millä tavalla voidaan lisätä kauppaa!"

Aloitetaan vaikka Venäjä pakotteiden poistolla ja sitä kautta Venäjän asettamien vastapakotteiden. Katsotaan sen jälkeen muita tapoja. Oman Suomineidon hameen päälle paskantaminen on tyhmää.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #24

Hesarin ja Taloussanomien mukaan heikolla valuuttakurssilla ja raakaöljyn hinnalla on suurempi merkitys kuin pakotteilla.

http://www.talouselama.fi/tebatti/venajan-pakottei...

http://www.hs.fi/talous/a1460520098543

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #25

Hyvä.Nyt tulikin ilmi se että työttömyys ei korjaannu perustulolla eikä työttömiä syyllistämällä.
Tulevaisuudessa tulee yhä useampi ammatti häviämään .Koulutuskaan ei takaa enää työpaikan saantia.
Aina löytyyjoku muu maa joka tekee saman tuotteen riisikupin hinnalla.

Nyt on yritystenvuoro. Käsienpäällä istuvat johtajat keksimään uusia tuotteita jotka myy. Käsienpäällä istuminen valtiontuilla saisi loppua.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #25

Onko meillä enää varaa kataismaiseen ylimielisyyteen yhteisten asioiden hoidossa. Julkistalouden velka kasvoi kymmenessä vuodessa 35 miljardista yli sataan miljardiin. Ja tahti jatkuu vaikka jykä lupasi että velat maksetaan sitten joskus.

Politiikka on tahtoa ja jos ei tahtoa olisi aikanaan ollut ei Suomi olisi vaurastunut idänkaupalla. Ainakaan ei pidä ketään väheksyä liikealalla tai hyvin ei käy. Jokainen asiakas on tärkeä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toisaalta siitäkin on vahva näyttö että 'pakotettu päivärytmi' - siis käytännössä mikä tahansa työ ansiotasosta riippumatta - edistää terveyttä paljon paremmin kuin pelkästään turvatut tulot. Stressi ei ole ainoa terveyttä heikentävä asia, ja suurin muutos elintavoissa liittyy juuri työttömyyden ja työllisyyden rajalle.

Entä jos perustulo saisikin useamman lipeämään säännöllisestä arjesta? Silloin se aiheuttaisi myös terveydellisiä haittoja.

Kannatan perustulon kokeilemista, jatkossa myös nykyistä laajemmassa mittakaavassa ja erilaisin mallein. Mutta en olisi lainkaan varma että terveyshyödyt jäävät plussalle. Masennusdiagnoosit luultavasti vähenevät, joskin sekin olisi sitten lähinnä merkki vääristä diagnooseista. Taloushuolet eivät nimittäin ole mikään sairaus.

Luultavasti osa ihmisistä pärjäisi paremmin vähemmällä holhoamisella ja osa tarvitsisi sitä nykyistä enemmän.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Ihmisiä on moneksi, ja siksi painotan että kirjoituksessa on sekä tutkimustietoa että omaa kokemusta. Ja kuten itsekin sanot "vääristä diagnooseista", hyvässä lykyssä kokeilu paljastaa myös tämäntyyppisiä epäsuoria vaikutuksia.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tietääkseni kokeilu meni Englannissa täysin pieleen.
Saksa käyttää sitä 17 milj.Maahanmuuttajaan .Meillä niitä ei ole noin paljoa.

Kokeilun olisi voinut aloittaa sopeutumiseläkkeellä olevilla kansanedustajilla .Linden kok 5 000e/kk. Olisi hyvä kokeilu miten 560e/kk pärjää sen jälkeen .
(vaikka saa silti pääomatuloja kuten sopeutumiseläke aikana ,jotka ei vähennä edm.eläkettä.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #10

Voitko antaa lähdeviitteitä?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #14

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/59576-karu-totuus...

http://www.talouselama.fi/uutiset/suuryhtio-rupeaa...

Suvi Lindén (kok.) saa sopeutumiseläkettä noin 5 000 euroa kuukaudessa. "Eläkkeen ansiosta olen pystynyt keskittymään 12-vuotiaan tyttäreni koulunkäyntiin eikä ole tarvinnut lähteä töihin". Näin sanoo Linden Ilta-sanomissa.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni Vastaus kommenttiin #22

Kumpikaan linkkisi ei käsittele perustuloa, eikä malli ole käytössä kummassakaan maassa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #23

Mistä luulit perustulon olevan lähtöisin ? EU,Briteistä ,Saksasta ja Tanskasta.

Johan tuo keksittiin EU -92.
Maastrichtin sopimus. Voimaan 11.1-1993
Nyt se viedään loppuun Ahon "työreformi" mihin se kompastui-95

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kerrohan Pekka tuosta vahvasta näytöstä lisää,että _miksi_ pakotettu päivärytmi edistäisi terveyttä? Samalla voit esittää _miksi_ suurin muutos elintavoissa liittyy juuri työttömyyden ja työllisyyden rajalle?

Jos luet nuo nyt tästä kommentista uudelleen,niin jää hetkeksi miettimään asiaa,että mitä siinä oikeastaan lukee..koska vastaus lukee nenäsi edessä oikeastaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työssäkäyvä elää keskimäärin säännöllisemmin, liikkuu enemmän, syö säännöllisemmin, tupakoi vähemmän jne. Jos haet takaa muita elementtejä kuten työterveyshuoltoa tai turvatumpaa taloutta niin kyllä, niillä on vaikutusta, mutta elintavoilla selittyy silti noin 90% väestön terveyseroista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #36

Jos haenkin takaa vaikka alamaisasennetta? Sitäkö tahdot lisää,että asiat olisi hyvin ja kaikki toimisi mahdollisimman _halvalla_ ?

Jukka Laine

Kun hallitus aloitti annettiin ymmärtää että rakenneuudistuksilla on kiire. Näkyy kiire loppuneen kun päätä hakattiin työmarkkinajärjestöjen kanssa tarpeeksi. Perustulokokeilu on nyt täysin joutava hanke, kun siihen ei ole luultavasti etujärjestöjen kantaa kysytty sitovasti, niin ei se voi toteutua, kuten ei mikään muukaan hanke. Kokeilu tehdään vaan äänestäjien miellyttämiseksi ilman laajempaa poliittista tukea ja halua.

Saa nähdä miten tuleva matalapalkkojen leikkaaminen ja tulonsiirtojen lisääminen vaikuttaa inhimillisesti ihmisiin. Kysehän on käytännössä pakkotyöllistämisestä.

Suomi on osa länttä, meillä on sosiaalinen markkinatalous ja työttömät ihmiset käyvät töissä sovhooseissa ja kolhooseissa ja valtio maksaa. Pienetkin lisäansiot olisivat luonnollisesti jopa negatiivistä tuloa kun asumistuet,yms. tuet pienenisivät.

Parempi keino laskea hintoja ja työn kustannuksia tehokkaasti ja säilyttää ostovoima on keventää verotusta. Sellainen perustulomalli jossa on veroton veroperustulo matalapalkkaisella ihmisellä voisi toimia. Tälläinen kokeilu voisi maksaa itsensä nopeasti takaisin tuottavuuden kasvuna, jos mm. opiskelijoille ja eläkeläisille annettaisiin mahdollisuus lisäansioihin. Heille veroton osuus tulisi tietysti ansiotulosta, eikä muita etuuksia leikattaisi.

Ainakin työn tarjonta kasvaisi lähes takuuvarmasti verovapaalla porkkanalla ja kuka ei haluaisi nauttia veroperustulosta, niin hän vain eläisi kuten nytkin eli olisi haluton ottamaan työtarjouksia vastaan. Tulorajat olisivat myös oikeudenmukainen tapa kohdentaa perustuloa sinne missä suurimmat ongelmat ovat. Pieni- ja keskituloisiin.

Käsittääkseni ei johtavissa puolueissa ole mitään haluja verouudistuksiin. Verotuet kohdistetaan suoraan kansainvälisiin yrityksiin ja säästöillä pyritään leikkaamaan talouden vajetta kasvavien sosiaali-ja eläkemenojen takia. Työttömyys ei ole se suurin menoerä vaan sosiaali-ja eläkemaksut ovat sen sijaan moninkertaistuneet isojen ikäluokkien eläköityessä. Ja kehitys vain pahenee.

Jotta Suomi selviytyisi tarvittaisiin lisää nuoria maahanmuuttajia ja investointeja. Niitä ei tule koska IMF:n mukaan Suomessa kaikki maksaa liikaa korkean veroasteen takia. Ruoka, asuminen ja työ ovat liian kallista ja siksi Suomen taloudella ei ole kasvun eväitä. Tämä on inhimillinen tragedia kun elintaso tulee laskemaan. Kasvun eväitä ei ole, eikä ole poliittista tahtoa muutoksiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei perustulosta ole mitään hyötyä jos toimeentulon byrokratiasta ei saada menoja karsittua saman verran.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Perustulon lakiesitys on jo lausuntokierroksella, mutta torsoksi se jää, kun otantaan otetaan vain 2000 henkilöä ja alkuperäinen oli 10 000 eri puolella Suomea.

Tämä sama työryhmä on valitellut sitä, että koebudjetti on liian pieni ja pitäisi olla suurempi ja otanta siten isompi, jotta ei tapahtuisi tuloksien vääristymiä.

Siinä on rajattu iso osa eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä pois ja mukana ainoastaan työttömiä työttömyyspäiväetuuksineen. Lisäksi kukaan ei tiedä varmasti, että onko 2000 henkilön otannassa pelkästään sohvilla makaajia ja otannassa puuttuu niitä ihmisiä, ketkä oikeasti tekevät omille asioilleen jotakin?

Kelan tutkimusblogissa kirjoitettiin, että tehtiin mutkat suoriksi, jotta ehtisi aloittaa perustulokokeilu heti 2017 alussa. STM esimerkiksi sanoi, että jatkoselvittelyraportin pitäisi olla 30.11.2016 mennessä valmis.

Nyt hosuttiin niin, että lapsi meni pesuveden mukana!

Tuomas, tuo 300 euron suojaosuus ei päde toimeentulohakemuksissa, missä voidaan enintään antaa 150 euroa, kun sitä suojaosuutta huomioidaan kuitenkin.

EDIT:

Lisään sen huomion, että sosiaalimenot olivat vuonna 2014 yli 65 miljardia ja yhtä hlöä kohden 12 003 euroa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mikäli sohvallamakaajien osuus populaatiossa ei ole kovin korkea, on äärimmäisen epätodennäköistä että he sattuisivat yliedustetuiksi noinkin suuressa otoksessa.

Minusta kokeilussa on hyviäkin puolia. Ihan esimerkiksi se että kokeilu pannaan nopeasti käyntiin eikä jäädä jahkailemaan ja väittelemään siitä että mitä kenenkin mielestä pitäisi testata. Koe ei anna vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta ydinkysymyksiin se antaa osviittaa; kuinka ihmisten käyttäytyminen muuttuu kun heille annetaan enemmän vapauksia käyttäytyä haluamallaan tavalla. Mitä tapahtuu työllistymisnopeudelle kun työllistymisen kannustimia parannetaan? Kuinka perustulon saajien terveys kehittyy verrokkeihin nähden?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@31. Olisi kyllä epätodennäköistä mutta kai se mahdollista on, että yliedustus on juuri tuo luokka ja antaa siten vääriä tuloksia.

Toinen on se käsittämätön aikataulu, jatkoselvitys olisi 15.11.2016 ja viimeistään 30.11.2016, siitä polkaistaan heti 2017 alussa. Kuinka suurella todennäköisyydellä kaikki ovat lukeneet uuden raportin lausuntoineen ja niissä havaittuja lisäyksiä?

Kelan tutkimusblogissa sanottiin, että piti rajata myös erityisryhmät pois.

Esiselvityksessä:

Hedelmällisessä koetilanteessa koeryhmillä olisi toisistaan poikkeavia perustulomalleja, jol loin olisi mahdollista tutkia perustulon vaikutusmekanismeja. Yksittäinen koeryhmä antaa kyllä tietoa kyseisen perustulomallin työllisyysvaikutuksista, mutta tulosten perustella on hankala päätellä, miten mallia voisi parantaa. Jotta perustulon toimintamekanismeja voitaisiin ymmärtää, tulisi kokeilussa olla useita koeryhmiä, joilla mallit poikkeaisivat sekä perustulon tason että veroasteen osalta. Tällaiseen koeasetelmaan on päädytty myös muun muassa aikaisemmissa yhdysvaltalaisissa perustulokokeissa."

Erityisryhmiä ovat terveysongelmaiset, alentuneet työkykyiset, itsensätyöllistäjät, kevytyrittäjiä, syystä tai toisesta eivät tule työmarkkinoille, eläkeläiset tai ne ikätyöttömät, joilla ei ole tarpeeksi osaamista tai mitään mahdollisuuksia työmarkkinoilla, pitkään työttömänä olleet nuoret, pätkätyöläiset.

Rajaamalla nämä erityisryhmät pois ei saada selvää kokonaista kuvaa eikä näin voida katsoa, että onnistuuko perustulokokeilu vai ei?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #33

Koetilannetta johon kaikki olisivat olleet tyytyväisiä ei ole olemassakaan. Tällä päästään keskustelussa hiukan eteenpäin. Yksittäisen tutkimuksen perusteella harvoin voidaan mitään 'kokonaista kuvaa' saadakaan, vaan detaljeja joista sitten pikkuhiljaa rakennetaan se laajempi kuva.

Ehkä suurin ongelma on se että keneltäkään ei voida ottaa mitään pois. Se ei ole realistinen maailma jossa kaikki voi mennä vain ylöspäin. Ja perustulon kanssa tulisi väkisin olemaan myös häviäjiä ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Paras tulos tällä kokeilulla olisi sellainen että perustulon saajien työllisyys kasvaisi vaikka 5%-yksikköä korkeammalle kuin verrokkien. Tällöin perustulo voisi olla todellinen työkalu sosiaaliturvan järjestämisessä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #35

@35. Jatkosuunnittelua olisi ollut tarkoituskin katsoa opiskelijoiden ja eläkeläisten kohdalla.

Luultavasti tätä jatkosuunnitellaan eikä ehkä rajoitu vain työttömiin.

Ongelma on yhä tämä nykyinen byrokratia ja suuri paperisota. Eikö viime vuonna ole saatu tutkimuksia, että suurin osa ihmisistä ei tiedä tai jaksa hakea niitä etuuksia, joihin he olisivat olleet oikeutettuja?
Uskoisin enemmän siihen, että ei jaksa ainaista pomputtelua virastoista toiseen juoskennella.

Odotellaan sitä jatkoselvitysraporttia marraskuussa.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Odottelinkin lisäksi milloinka työttömiltä viedään suussaan olevat hampaat verotettavaksi tuloksi, että noinkin voi käydä kun aikansa kokee.

Toimituksen poiminnat