Uudenvuodenlupaus ja -haaste, viiden suhde yhteen
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi Facebook-sivullaan Tilastokeskuksen listan, missä kaikessa Suomi on maailman paras tai parhaiden joukossa. 45 kohdan kokoelma on upeaa luettavaa ja lähteet ovat laadukkaita, mm. Unicef, OECD, YK ja World Economic Forum. Valitettavasti kaikkea hyvää on vaikea tunnistaa suomalaisten keskuudessa, tämän voi huomata selaamalla somea ja eri yleisönosastoja. Sävy voi kertoa monestakin asiasta, esimerkiksi lähestyvistä kuntavaaleista tai ulkopuolisen maailman epävarmuudesta.
Olen kuullut sanottavan, että ihmisen odotukset voivat kertoa enemmän senhetkisestä elämäntilanteesta, kuin varsinaisesta tulevaisuudesta. On inhimillistä, että aurinkoisena päivänä kaikki tuntuu mukavalta, ja alakuloisena on vaikea tarttua positiivisiin ajatuksiin. Professori Carol Dweckin käsitteet fixed mindset / growth mindset ovat kuvaavia: jos ajattelua ei ole harjoitettu riittävästi, on vaarassa päätyä kehittymättömyyden ansaan.
Ihmisellä on myös -hyvässä ja pahassa- taipumus yliarvioida negatiivinen, koska kehon toiminta on edelleen sama kuin luolaihmisellä. Vaikka kohdattu haaste tai negatiivinen kokemus olisi pieni, kropassa laukeava reaktio on samanlainen kuin hengenvaaraan joutuessa. Tämä ei ole ongelma, jos on mahdollisuus palautua turvallisissa olosuhteissa. Pitkittyneen stressin aiheuttamista ongelmista on niin paljon tutkimusta, että sitä ei ole tarpeellista kerrata tässä.
Päättyvän vuoden suurimmissa vaaleissa on vedottu nimenomaan tähän reaktioon. Ideaalitilanteessa ehdokkaat ja osapuolet pyrkivät kertomaan asiallisesti, mitä hyötyjä on tarjolla. Hyvä ajatus jäi haaveeksi, koska suurempi tarina on ollut esitellä vastapuoli niin uhkaavana, että vastapuolta ei missään nimessä kannata äänestää. Lyhyellä tähtäimellä pelko ja uhka ovat vahvoja motivaattoreita, mutta pitkällä tähtäimellä on saatu vain syventynyt jako ”meihin ja niihin”. Yhteistä tulevaisuutta on vaikea rakentaa, jos asiallinen keskusteluyhteys on katkaistu.
Kuinka vaaran voi välttää? Yksi hyvä keino on peräisin professori John Gottmanilta, joka teki elämäntyönsä avioliittojen tutkijana. Suhteen tulevaisuuden voi ennustaa hämmästyttävän yksinkertaisella nyrkkisäännöllä: avioliitto onnistuu, jos suhteessa on viisi positiivista kokemusta yhtä negatiivista kohden. Viiden suhde yhteen. Pointtina ei ole vältellä ikäviä asioita, vaan pitää huolta, että yhteistä hyvää on vähintään viisinkertainen määrä.
Olkoon oma uudenvuodenlupaukseni, että otan tutkitun faktan vakavasti. Opettelen ja kehitän ulosantini sisältämään viisinkertaisen määrän positiivista, rohkaisua ja kannustusta – arvostaa sitä hyvää, mistä tasavallan presidenttikin kehottaa meitä olemaan ylpeitä. Peilistäsi näet tekijän.
Jos olet ehdolla kevään kuntavaaleissa, haastan tekemään samoin. Jos et, toivon että luet aiemmat linkit – elämänlaatusi saattaa parantua.
Hyvää uutta vuotta!
Kommentit (0)