Tuomas Aarni FM (ICT). Globaalin myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kunnallinen päätöksenteko

Suuren kunnan etuja

Oulu ja Ylikiimingin pieni, noin 3 000 asukkaan kunta yhdistyivät pari vaalikautta sitten. Kirjaan tähän silloisen Ylikiimingin terveysaseman talonmiehen muistiinpanoista esimerkin tavasta, jolla hoidettiin suuren kaupungin malliin myös liitoskunnan asioita.

Kuntaliitoksen jälkeen tälle eläkeikää lähestyvälle talonmiehelle sanottiin, ettei entisiä töitä enää kuulu tehdä (paria pientä poikkeusta lukuunottamatta), vaan käytännössä pyöritellä peukaloita. Annettiin siis puhelinnumero, johon tulee soittaa tarpeista, joita talonmies olisi voinut hoitaa entiseen tapaan jos olisi annettu.

Pienen kunnan etuja

Tässä kesän kevennyksenä tarina ystävältäni, kun keskustelimme kunnan/kuntien hallinnosta, tarinan innoitti ihmettely että eräässä pienessä kunnassa auton saa pysäköidä miten vain:

Miksi he eivät laita kieltotauluja ja ala valvomaan väärin pysäköityjä autoja. Siitä saisi kuntakin tuloja.

Pitäisi tietysti perustaa pysäköinnin valvojan virka ja hänen esimiehen virka. Koska kunnan työtekijöiden määrä näin lisääntyy, lisääntyy myös kunnanjohtajan työmäärä.

Vyö ja henkselit

 

 

Olen vuodesta toiseen – jopa jo vuosikymmenestäkin seuraavaan – puhunut kuusamolaisen kunnalliselämän kummallisuudesta eli päätöksenteon valmistelemattomuudesta. Vaikka tietoa ja tausta-aineistoa sekä jopa tekijöitä on tarjolla ruuhkaksi asti, ei suurtenkaan päätöksien pohdintaan paneuduta lähestulkoonkaan riittävässä määrin.

Äänestäjien luottamus poliitikkoihin palautuu luottamalla

Tiina Örn kirjoitti pääkirjoituksessaan 1.2. Helsingin uutisissa siitä, mitä ominaisuuksia kunnallisvaaliehdokkaalta vaaditaan ja millainen tämän tulisi olla. Valitettavasti kirjoitus päättyi juuri kun päästään oleelliseen, eli siihen miten palauttaa äänestäjien luottamus politiikkaan ja poliitikkoihin.

Tuulta ja tuiskua!

Puhutaan, ei yksi ihminen saa mitään aikaan.

Onko Sipilä poikkeus. Ylessä kuohuu. Toimittajia on irtisanoutunut.

-ei ole oikeuksia sanoa ja ottaa kantaa yksityisesti. Täytyy noudattaa jotain linjaa (päälliköt puuttuvat)

Tämänkin julkaisun sivuilla pohditaan jo irtisanoutuneiden tulevaa elämää; saako työttömyyskorvausta, jos irtisanoutuu itse; saako em. korvausta liitosta, jos on lähtenyt oman linjansa takia! Työnantaja ainakin antaa yksityisellä puolella "raamit", joiden mukaan toimitaan.

 

Aasinsilta on löyhä: myönnetäköön!

Ryysyrannan Jooseppi: Talvivaaraan sijoittaminen epäonnistui

Suomen valtio ja yksityiset sijoittajat vähemmistöosuudellaan ovat sijoittaneet Talvivaaran kaivoksen ja sen hallintaan useita satoja miljoonia euroja. Kuitenkaan mikään hallinto-oikeus ei ole kumonnut sijoituspäätöksiä aikanaan vaikka sille olisi ollut hyvät perusteet yhteiskunnallisiin syihin ja kannattamattomuuteen nojaten.

 

Millä tiedoilla päätöksiä tehdään?

Suomessa ei ole vielä tehty tieteellisen arvioinnin läpikäynyttä tutkimusta maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksista. Kuitenkin maahanmuuttoa perustellaan kovasti juuri sen positiivisilla vaikutuksilla. Näin sitä perustellaan myös Forssassa. Toivoisinkin, että näille perusteluille myös esitettäisiin tutkittuja faktoja. Järkevää, uskottavaa ja kestävää päätöksentekoa ei voi tehdä olettamuksilla ja arvailuilla.

Luterilainen retoriikka

 

Luterilaisessa kirkossa korostetaan omantunnon äänen seuraamista ja järjen käyttöä eettisissä kysymyksissä. Kristillisen etiikan peruspyrkimyksenä on pyrkimys hyvän tekemiseen ja pahan välttämiseen. Kristityn tulee ratkaista asiat siten, että hän pyrkii toteuttamaan yleisiä kristillisiä arvoja kuten rakkauden kaksoiskäskyä tai kultaista sääntöä.

Kuntatyöntekijöiden määrä päättäjinä sopiva, työnantajia liian vähän edustettuna

Julkisen sektorin työntekijän valitseminen päättämään kunnan tai valtion asioista ts. omista asioistaan ei ole lainkaan moraalitonta. Asiaa voi verrata vaikkapa luottamusmiestoimintaan, jota pidetään työntekijän tärkeimpänä oikeutena. Luottamusmieheksi ei pitäisikään olla pelkoa tai kynnystä ryhtyä jos halua sellaiseksi on ja asema työsopimuksen osalta on jopa vahvempi kuin valitsijoilla, joiden asioita luottamusmies on valittu ajamaan.

Kieli keskellä suuta

Moni yrittäjä, joka toimii myös kuntien luottamustehtävissä, on jatkuvasti tarkan suurennuslasin alla. Oman työn myötä syntyvä toimialan tuntemus halutaan jopa tulkita luottamusaseman väärinkäytöksi tai vähintään kotiinpäin vetämiseksi. Jos luottamushenkilön yritys ja kunta tekevät yhteistyötä, halutaan se nähdä junailuna tai kähmintänä.

Puurot ja vellit on jokaisen luottamushenkilön pidettävä erillään, eikä luottamusasemaansa saa kukaan käyttää henkilökohtaisen edun ajamiseen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä