Tuomas Aarni FM (ICT). Globaalin myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

Kaikki blogit puheenaiheesta Biotalous

Avohakkuut korvaava jatkuva kasvatus on biotalouden mahdollisuus

Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat taas. Luontojärjestöt käynnistivät keväällä aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin. 

Kansalaisaloitteen uskoisi menevän läpi. 69 prosenttia suomalaisista karsastaa avohakkuita. Niistä luopuminen puhuttaa myös yksityisiä metsänkasvattajia.

Varjele ja viljele, myös biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa uuden ajattelun biotalouteen, huoli puun riittävyydestä, metsistä, soista ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Biotalouden metsää on viljeltävä lisää. Miten käy varjelun, minkä verran metsää ja suota on suojeltava jatkossa?

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Talousmetsillä menee mukavasti

Metsätaloutemme on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Lisäkuutioita tarvitaan taas, kun biotalous ketjuttaa lähivuosina tehtaitaan Kemijärveltä Kemiin, Ouluun, Paltamoon ja Kuopioon, jo valmistuneen Äänekosken jatkoksi.

Yhdessä biotuotetehtaiden tuleva lisäpuun tarve on 23,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on lähes kolmannes vuoden 2017 hakkuista. Ne olivat ennätystasolla: 72,4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Hakkuut lisääntyvät ajan myötä, mutta niin lisääntyy myös puustomme kasvu.  

Bioydinvoima on jo käytössämme

Nyt kun Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentaminen on myöhästynyt yhdeksän vuotta ja uusi Fennovoima pyörii niin talouden, ympäristölupien kuin maailmanpolitiikan myllerryksessä, on hyvä muistaa että meillä on jo melkoisesti omaa, luonnollista ydinvoimaa.

Metsiin paistava aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, vetypommeistakin tunnettu fuusio. Maanpäällisistä voimaloista poiketen auringon ydinsaasteet jäävät avaruuteen. Energia saapuu metsään puhtaana valona.

Biotalouspuheet menivät metsään

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto linjasi puoluekokouspuheessaan keskustalaisen biotaloushuuman olevan turmiollinen tie suomalaiselle luonnolle.

Aalto myös totesi, että: ”Ei ole järkeä kasvattaa metsää vuosikymmenet ja hukata hiilivarastot yksinomaan polttamalla tai bulkkibiotalouden tuotteisiin.”

Vihreiden puoluekokouksessa esitetyt puheet ovat outoa populismia Aallolta. Biotalous on vahvasti tulevaisuuden ala, josta hyötyy niin Keski-Suomi kuin myös koko maamme.

Suomen ilmastopolitiikassa bioenergian mentävä aukko

Koko energiajärjestelmämme täytyy muuttua, jotta onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se tarkoittaa montaa muutosta: älykkäät ja joustavat sähköverkot, ja energiantuotanto hajautetusti ja päästöttömistä uusiutuvista lähteistä. Bioenergian osalta tärkeää on, että sitä tuotetaan vain raaka-aineista, joille ei ole parempaa käyttöä, ja että niiden käyttö vähentää aidosti päästöjä. Korkean jalostusasteen raaka-aineiden ohjautuminen polttokattilaan tai auton tankkiin on järjetöntä ilmaston, työllisyyden ja talouden kannalta.

Näkevätkö RED II-direktiivin vastustajat metsän puilta?

Asia liittyy biomassan kestävyyskriteereihin, joilla on tarkoitus varmistaa, että  varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Lisäksi direktiivissä asetetaan asetetaan kestävyysvaatimuksia biomassojen tuottamiselle metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla. Energiaministeriö vahvisti yleisnäkemyksen ennen joulua, josta Euroopan parlamentin täysistunnossa on tarkoitus äänestää 16.1.

Keskustalainen ilmastopolitiikka menee päin mäntyä - kirjaimellisesti

Useat keskustavaikuttajat kansanedustajista paikallistoimijoihin ovat hehkuttaneet keskustalaista ilmastopolitiikkaa. Kansanedustaja Petri Honkonen kirjoittaa keskustan nettisivuilla heidän tekevän ”ilmastopolitiikkaa realistisen vihreyden linjalla”. Tehdäänpä pieni katsaus Honkosen mainitsemaan realistiseen vihreyteen.

Onko hallituksen usko biotalouteen ja cleantechiin suhteettoman suuri?

Pelaako hallitus uhkapeliä panostaessaan ja uskoessaan niin vahvasti biotalouteen ja cleantechiin? Hallituksen toimintaohjelman ja kärkihankkeiden puolivälitarkastelun tulokset eivät itseäni oikein vakuuta. Veikataanko varmasti oikeaa hevosta vai voivatko kasvun avaimet löytyä muualta? Riskienhallinnan ja -hajautuksen kannalta näen tässä Suomen kasvun kannalta merkittäviä ongelmia.

Hallituksen toimintaohjelman ja kärkihankkeiden puolivälitarkastelu

Kamppailu "tiede vastaan talous" mediassa

Europarlamentaarikot eli mepit äänestivät Strasbourgissa keskiviikkona 13.9. siitä, jätetäänkö metsänkäyttöä koskevaan ilmastolainsäädäntöön kohta, joka voisi rajoittaa Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden haaveita lisätä hakkuiden määriä merkittävästi lähivuosikymmeninä ilman lisämaksuja. Läpi meni suomalaisten räätälöimä ja kannattama muutosehdotus, jonka perusteella tulevaisuuden metsien käyttöä ei sidota menneisyyden hakkuiden intensiivisyyteen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä