Perustulo http://markopetys.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132519/all Fri, 13 Jul 2018 01:15:15 +0300 fi Onko korvamerkitty tuki opiskelijan vai vuokranantajan etu? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258146-onko-korvamerkitty-tuki-opiskelijan-vai-vuokranantajan-etu <p><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005753433.html">Yksiöt viedään nyt käsistä, kun opiskelijat etsivät asuntoa syksyksi &ndash; Nostiko asumistuen muutos opiskelijoiden asumiskriteerit jo liian korkealle?</a>&nbsp;(HS 12.7.2018) otsikko kuvastaa sitä ymmärryksen tasoa, mikä tuntuu olevan sekä medialla että päättäjillämme.</p><p>Onneksi itse artikkelista löytyy hieman parempi selitys:</p><p><em>&quot;&rdquo;Tukimuutos mahdollistaa yksiössä asumisen yhä useammalle, koska monen vuokranmaksukyky paranee&rdquo;, kertoo Suomen Opiskelija-asunnot Soa ry:n asiamies&nbsp;Lauri Lehtoruusu.&quot;</em></p><p>Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ei siis nostanut opiskelijoiden asumiskriteerejä lainkaan, vaan se nosti heidän maksukykyään, sillä seurauksella että yhä useammalla opiskelijalla on yksiöön varaa. Tämä kasvattaa yksiöiden kysyntää, ja sitä kautta vuokria, kuten eräs kommentoija toteaakin:</p><p><em>&quot;Vuokra on väärin hinnoiteltu, kun on 40 vuokralaista tarjolla. 100 lisää vuokraan, niin ei olisi tarvinnut jonotella.&quot;</em></p><p>Samalla uudistus kuitenkin vähensi soluasuntojen kysyntää, sillä seurauksella että soluja on nyt tyhjillään, myös pääkaupunkiseudulla:</p><p><a href="https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/soluasuntoja-tyhjillaan-kun-ne-eivat-kelpaa-opiskelijoille-hoasin-taloja-puretaan-ja-tilalle-gryndiasuntoja/">Soluasuntoja tyhjillään, kun ne eivät kelpaa opiskelijoille &ndash; Hoasin taloja puretaan ja tilalle gryndiasuntoja</a>&nbsp;(RL 23.03.2018).</p><p>Vähätuloiset opiskelijat ovat nyt oikeutettuja 406 euron asumistukeen ja 250 euron opintorahaan jokaista opiskelukuukautta kohden.</p><p>Ennen uudistusta vastaavat luvut olivat käsittääkseni 294 euron asumislisä ja 336 euron opintoraha.</p><p>Tuet siis nousivat 126 eurolla, mutta toisaalta käteen jää vähemmän rahaa, koska asumislisä on korvamerkitty vuokraan - opiskelija ei itse pääse asumistukieuroista nauttimaan, mutta hänen asumismukavuutensa saattaa kyllä parantua.</p><p>Ikävä kyllä asunto on joltain muulta pois, eli se kuuluisa joku muu pääsee muuttamaan vähän kauemmas haluamastaan sijainnista - keskimäärin asukkaiden asumismukavuus ei kasva, vaan pienenee, sillä soluja jää tyhjilleen.</p><p>Mitään järkeähän tässä ei ole, mutta mainio korjaava toimenpide löytyy myös kommenteista:</p><p><em>&quot;En ymmärrä miksei sosiaalituissa voida noudattaa tervettä järkeä, eli saa samat 250 euroa opintorahaa ja 406 euroa yleistä asumistukea riippumatta siitä asuuko teltassa vai Pohjoisesplanadilla.&quot;</em></p><p>Tämä on hyvin lähellä <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan perustulomallia</a>&nbsp;(AA 03.08.2017), ja esitänkin nyt kaikille opiskelijoille, ja heidän edunvalvontajärjestöilleen kysymyksen, kumman valitsisitte:</p><p>1) 656 euroa kuukausittaista tukea, josta 406e on korvamerkitty asumiseen?</p><p>vai</p><p>2) 630 euroa kuukaudessa ilman korvamerkintää?</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kahden miljardin vuosittainen tulonsiirto vuokranantajille on täysin idioottimaista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksiöt viedään nyt käsistä, kun opiskelijat etsivät asuntoa syksyksi – Nostiko asumistuen muutos opiskelijoiden asumiskriteerit jo liian korkealle? (HS 12.7.2018) otsikko kuvastaa sitä ymmärryksen tasoa, mikä tuntuu olevan sekä medialla että päättäjillämme.

Onneksi itse artikkelista löytyy hieman parempi selitys:

"”Tukimuutos mahdollistaa yksiössä asumisen yhä useammalle, koska monen vuokranmaksukyky paranee”, kertoo Suomen Opiskelija-asunnot Soa ry:n asiamies Lauri Lehtoruusu."

Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ei siis nostanut opiskelijoiden asumiskriteerejä lainkaan, vaan se nosti heidän maksukykyään, sillä seurauksella että yhä useammalla opiskelijalla on yksiöön varaa. Tämä kasvattaa yksiöiden kysyntää, ja sitä kautta vuokria, kuten eräs kommentoija toteaakin:

"Vuokra on väärin hinnoiteltu, kun on 40 vuokralaista tarjolla. 100 lisää vuokraan, niin ei olisi tarvinnut jonotella."

Samalla uudistus kuitenkin vähensi soluasuntojen kysyntää, sillä seurauksella että soluja on nyt tyhjillään, myös pääkaupunkiseudulla:

Soluasuntoja tyhjillään, kun ne eivät kelpaa opiskelijoille – Hoasin taloja puretaan ja tilalle gryndiasuntoja (RL 23.03.2018).

Vähätuloiset opiskelijat ovat nyt oikeutettuja 406 euron asumistukeen ja 250 euron opintorahaan jokaista opiskelukuukautta kohden.

Ennen uudistusta vastaavat luvut olivat käsittääkseni 294 euron asumislisä ja 336 euron opintoraha.

Tuet siis nousivat 126 eurolla, mutta toisaalta käteen jää vähemmän rahaa, koska asumislisä on korvamerkitty vuokraan - opiskelija ei itse pääse asumistukieuroista nauttimaan, mutta hänen asumismukavuutensa saattaa kyllä parantua.

Ikävä kyllä asunto on joltain muulta pois, eli se kuuluisa joku muu pääsee muuttamaan vähän kauemmas haluamastaan sijainnista - keskimäärin asukkaiden asumismukavuus ei kasva, vaan pienenee, sillä soluja jää tyhjilleen.

Mitään järkeähän tässä ei ole, mutta mainio korjaava toimenpide löytyy myös kommenteista:

"En ymmärrä miksei sosiaalituissa voida noudattaa tervettä järkeä, eli saa samat 250 euroa opintorahaa ja 406 euroa yleistä asumistukea riippumatta siitä asuuko teltassa vai Pohjoisesplanadilla."

Tämä on hyvin lähellä Aholan perustulomallia (AA 03.08.2017), ja esitänkin nyt kaikille opiskelijoille, ja heidän edunvalvontajärjestöilleen kysymyksen, kumman valitsisitte:

1) 656 euroa kuukausittaista tukea, josta 406e on korvamerkitty asumiseen?

vai

2) 630 euroa kuukaudessa ilman korvamerkintää?

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kahden miljardin vuosittainen tulonsiirto vuokranantajille on täysin idioottimaista.

]]>
1 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258146-onko-korvamerkitty-tuki-opiskelijan-vai-vuokranantajan-etu#comments Asumistukijärjestelmä Opiskelija Perustulo Thu, 12 Jul 2018 22:15:15 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258146-onko-korvamerkitty-tuki-opiskelijan-vai-vuokranantajan-etu
Aholan perustulomallin vaiheittainen toteutusehdotus ministeri Saarikolle http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257995-aholan-perustulomallin-vaiheittainen-toteutusehdotus-ministeri-saarikolle <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10294224">Saarikko Lännen Medialle: Suomi ei ole valmis sosiaaliturvan uudistamiseen kertaheitolla</a>&nbsp;(Yle 8.7.2018):</p><p><em>&quot;Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus olisi järkevintä toteuttaa vaiheittain, eikä kertarysäyksellä.&quot;</em></p><p>Saarikko on periaatteessa oikeassa. Suomen poliittinen koneisto ei kykene saattamaan läpi noin suurta uudistusta kerralla, vaikka Suomi itsessään olisi muutokseen kypsä - olen siis samaa mieltä, vaiheittainen toteutus on järkevää.</p><p>Tuumasta toimeen siis, alla ehdotus <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan perustulomallin</a>&nbsp;(AA 03.08.2017) vaiheittaiseksi toteuttamiseksi:</p><p><strong>Ensimmäisessä</strong> vaiheessa perustulon piiriin siirretään kaikki työssäkäyvät, jonka nykyisellään tienaavat sen verran, että eivät ole oikeutettuna mihinkään tukiin - tämä tarkoittaa sekä päivittäisen maksatusjärjestelmän luomisen, että ansiotuloveroprogression viilaamista niin, että toteutus on kustannusneutraali.&nbsp;</p><p>Tämä on tärkeä ensimmäinen askel, koska siinä määritellään (nykyisen tason pohjalta) ansiotuloraja, jonka jälkeen euroakaan muita tukia kuin perustuloa ei heru, ja toisaalta tämä osoittaa epäilijöille sen, että kustannusneutraali toteutus on ylipäätänsä mahdollinen.</p><p>Kaikille perustulomalliin siirtymisen jälkeen työttömiksi joutuneille jatketaan perustulon maksamista, ja heistä tulee pilottiryhmä vaiheelle viisi.</p><p><strong>Toisessa</strong> vaiheessa siirretään asumistuen maksatus valtiolta kunnille. Tämä olisi turha askel jos perustulo toteutettaisiin kertarysäyksellä, mutta vaiheissa se kannattaa tehdä heti alkuvaiheessa, eikä vasta lopussa.</p><p><strong>Kolmannessa</strong>&nbsp;vaiheessa perustulon piiriin siirretään yrittäjät - tuen maksatuksen lisäksi tämä vaatii myös pääomatuloverotuksen progression viilaamista niin, että yrittäjät ja vapaaherrat eivät vois pelata järjestelmää ajoittamalla osingonmaksua strategisesti. Yrittäjät eivät olisi oikeutettuja mihinkään muihin tukiin kuin perustuloon.</p><p><strong>Neljännessä</strong> vaiheessa perustulo yletetään kansaneläkeläisiin, varusmiehiin, opiskelijoihin ja alle 23 vuotiaisiin, näin korvaten myös lapsilisät.&nbsp;</p><p>Vasta&nbsp;<strong>viides</strong> vaihe on haastava, sillä siinä perustulo yletetään myös työttömiin, työssäkäyviin pienituloisiin ja kaikkiin muihin. Tämän lisäksi asumistuen lakkauttamisen siirtymäaika alkaa tässä vaiheessa.</p><p>Näiden viiden vaiheen jälkeen Aholan perustulomalli on toteutettu kokonaisuudessaan - tämän lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus olisi syytä siirtää valtiolta kassoille, mutta tämän voi toteuttaa ihan vaan missä vaiheessa parhaalta tuntuu, eikä se vaikuta ylläolevaan vaiheistukseen.</p><p>Mielestäni kaikki ylläolevat vaiheet on mahdollista&nbsp;ajaa läpi yhden hallituskauden aikana, olettaen että poliittisia lehmänkauppoja ei jäärä hieromaan kuin Iisakin kirkkoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei jää tuleen makaamaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saarikko Lännen Medialle: Suomi ei ole valmis sosiaaliturvan uudistamiseen kertaheitolla (Yle 8.7.2018):

"Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus olisi järkevintä toteuttaa vaiheittain, eikä kertarysäyksellä."

Saarikko on periaatteessa oikeassa. Suomen poliittinen koneisto ei kykene saattamaan läpi noin suurta uudistusta kerralla, vaikka Suomi itsessään olisi muutokseen kypsä - olen siis samaa mieltä, vaiheittainen toteutus on järkevää.

Tuumasta toimeen siis, alla ehdotus Aholan perustulomallin (AA 03.08.2017) vaiheittaiseksi toteuttamiseksi:

Ensimmäisessä vaiheessa perustulon piiriin siirretään kaikki työssäkäyvät, jonka nykyisellään tienaavat sen verran, että eivät ole oikeutettuna mihinkään tukiin - tämä tarkoittaa sekä päivittäisen maksatusjärjestelmän luomisen, että ansiotuloveroprogression viilaamista niin, että toteutus on kustannusneutraali. 

Tämä on tärkeä ensimmäinen askel, koska siinä määritellään (nykyisen tason pohjalta) ansiotuloraja, jonka jälkeen euroakaan muita tukia kuin perustuloa ei heru, ja toisaalta tämä osoittaa epäilijöille sen, että kustannusneutraali toteutus on ylipäätänsä mahdollinen.

Kaikille perustulomalliin siirtymisen jälkeen työttömiksi joutuneille jatketaan perustulon maksamista, ja heistä tulee pilottiryhmä vaiheelle viisi.

Toisessa vaiheessa siirretään asumistuen maksatus valtiolta kunnille. Tämä olisi turha askel jos perustulo toteutettaisiin kertarysäyksellä, mutta vaiheissa se kannattaa tehdä heti alkuvaiheessa, eikä vasta lopussa.

Kolmannessa vaiheessa perustulon piiriin siirretään yrittäjät - tuen maksatuksen lisäksi tämä vaatii myös pääomatuloverotuksen progression viilaamista niin, että yrittäjät ja vapaaherrat eivät vois pelata järjestelmää ajoittamalla osingonmaksua strategisesti. Yrittäjät eivät olisi oikeutettuja mihinkään muihin tukiin kuin perustuloon.

Neljännessä vaiheessa perustulo yletetään kansaneläkeläisiin, varusmiehiin, opiskelijoihin ja alle 23 vuotiaisiin, näin korvaten myös lapsilisät. 

Vasta viides vaihe on haastava, sillä siinä perustulo yletetään myös työttömiin, työssäkäyviin pienituloisiin ja kaikkiin muihin. Tämän lisäksi asumistuen lakkauttamisen siirtymäaika alkaa tässä vaiheessa.

Näiden viiden vaiheen jälkeen Aholan perustulomalli on toteutettu kokonaisuudessaan - tämän lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus olisi syytä siirtää valtiolta kassoille, mutta tämän voi toteuttaa ihan vaan missä vaiheessa parhaalta tuntuu, eikä se vaikuta ylläolevaan vaiheistukseen.

Mielestäni kaikki ylläolevat vaiheet on mahdollista ajaa läpi yhden hallituskauden aikana, olettaen että poliittisia lehmänkauppoja ei jäärä hieromaan kuin Iisakin kirkkoa.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei jää tuleen makaamaan.

]]>
0 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257995-aholan-perustulomallin-vaiheittainen-toteutusehdotus-ministeri-saarikolle#comments Annika Saarikko Perustulo Vaiheilu Sun, 08 Jul 2018 14:01:26 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257995-aholan-perustulomallin-vaiheittainen-toteutusehdotus-ministeri-saarikolle
Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan <p>Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.</p><p>Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta &rdquo;ei ole varaa&rdquo; on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.</p><p>Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.</p><p>Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.</p><p>Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.

Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta ”ei ole varaa” on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.

Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.

Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.

Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
4 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan#comments Perustulo Pk-yritykset Työllisyys Työttömyys Thu, 05 Jul 2018 19:23:58 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan
MamuSoten ratkaisu on perustulo! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257557-mamusoten-ratkaisu-on-perustulo <p>Aika ajoin viriää keskustelua siitä, että syntyperäisellä suomalaisella pitäisi olla oikeus parempaan minimisosiaaliturvaan kuin maahanmuuttajalla. Asiaa on lainsäätäjän tahollakin pohdittu ja päädytty siihen lopputulokseen, että Suomen perustuslaki ei anna mahdollisuutta kohdella maahanmuuttajia sosiaaliturvan suhteen eri tavalla kuin syntyperäisiä suomalaisia.</p><p>Syntyperäiset suomalaiset, tai ainakin osa heistä, on huomannut, että maahanmuuttajia kohdellaan joissakin asioissa jopa paremmin kuin suomalaisia. Positiivinen diskriminaatio on noissa tapauksissa katsottu sallituksi.&nbsp;</p><p>Olisiko jokin keino saada sosiaaliturvaa järkevämmäksi - no toki on: perustulo, eli kansalaispalkka. Tuohon palkkaan pitäisi yhdistää kaikki tyypilliset tulonsiirrot kuten: toimeentulotuki, asumistuki, sairaspäiväraha, opintotuki, ehkä jopa eläke?</p><p><strong>Vaikutus maahanmuuttajiin?</strong></p><p>Tuota tuloa, jota tulisi maksaa kaikille, maksettaisiin siihen perustuen kuinka kauan henkilö on Suomessa asunut. Tällä hetkellä tulon määrä olisi asuinvuosien perusteella: (esimerkinluonteiset summat)</p><p>00-10v. 300e.</p><p>11-17v. 350e.</p><p>yli 18v. 950e.</p><p>Summa sisältäisi siis myös asumisen kustannukset. Porrastus voisi toki olla tiuhempikin.</p><p><strong>Vaikutus verotukseen?</strong></p><p>Järjestelmän käyttöönotto vaatisi muutoksia verotukseen. Paras ratkaisu saattaisi olla aika ajoin ehdotettu siirtyminen tasaveroon. Olisiko sopiva veroprosentti sitten 35,40, vai jopa 50%, siihen en nyt ota kantaa. Kuitenkin siten, että tuo perustulo olisi kokonaisuudessaan verotonta tuloa. Kaikki muu tulo verotettaisiin kiinteällä prosentilla.</p><p>Tottakai rinnalla pitäisi säilyttää nykyinen, tai sen kaltainen, toimeentulotukijärjestelmä. Mutta muutoksen myötä sen käyttö vähenisi merkittävästi. Ei tarvittaisi enää byrokraatteja myöskään asumistuen yms. tulonsiirtojen räknäilyyn. Verotuskin sujuisi yksinkertaisemmin, tyyliin: robotit hoitaisivat.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aika ajoin viriää keskustelua siitä, että syntyperäisellä suomalaisella pitäisi olla oikeus parempaan minimisosiaaliturvaan kuin maahanmuuttajalla. Asiaa on lainsäätäjän tahollakin pohdittu ja päädytty siihen lopputulokseen, että Suomen perustuslaki ei anna mahdollisuutta kohdella maahanmuuttajia sosiaaliturvan suhteen eri tavalla kuin syntyperäisiä suomalaisia.

Syntyperäiset suomalaiset, tai ainakin osa heistä, on huomannut, että maahanmuuttajia kohdellaan joissakin asioissa jopa paremmin kuin suomalaisia. Positiivinen diskriminaatio on noissa tapauksissa katsottu sallituksi. 

Olisiko jokin keino saada sosiaaliturvaa järkevämmäksi - no toki on: perustulo, eli kansalaispalkka. Tuohon palkkaan pitäisi yhdistää kaikki tyypilliset tulonsiirrot kuten: toimeentulotuki, asumistuki, sairaspäiväraha, opintotuki, ehkä jopa eläke?

Vaikutus maahanmuuttajiin?

Tuota tuloa, jota tulisi maksaa kaikille, maksettaisiin siihen perustuen kuinka kauan henkilö on Suomessa asunut. Tällä hetkellä tulon määrä olisi asuinvuosien perusteella: (esimerkinluonteiset summat)

00-10v. 300e.

11-17v. 350e.

yli 18v. 950e.

Summa sisältäisi siis myös asumisen kustannukset. Porrastus voisi toki olla tiuhempikin.

Vaikutus verotukseen?

Järjestelmän käyttöönotto vaatisi muutoksia verotukseen. Paras ratkaisu saattaisi olla aika ajoin ehdotettu siirtyminen tasaveroon. Olisiko sopiva veroprosentti sitten 35,40, vai jopa 50%, siihen en nyt ota kantaa. Kuitenkin siten, että tuo perustulo olisi kokonaisuudessaan verotonta tuloa. Kaikki muu tulo verotettaisiin kiinteällä prosentilla.

Tottakai rinnalla pitäisi säilyttää nykyinen, tai sen kaltainen, toimeentulotukijärjestelmä. Mutta muutoksen myötä sen käyttö vähenisi merkittävästi. Ei tarvittaisi enää byrokraatteja myöskään asumistuen yms. tulonsiirtojen räknäilyyn. Verotuskin sujuisi yksinkertaisemmin, tyyliin: robotit hoitaisivat.

 

]]>
4 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257557-mamusoten-ratkaisu-on-perustulo#comments Kansalaispalkka Minimitoimeentulo Minimiturva Perustulo Sosiaaliturva Thu, 28 Jun 2018 15:59:47 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257557-mamusoten-ratkaisu-on-perustulo
Kokoomuksessa ei ymmärretä perustuloa http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257408-kokoomuksessa-ei-ymmarreta-perustuloa <p>Kokoomuksen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo sekä Arto Satonen kirjoittavat, että&nbsp;<a href="https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Perustulo-t%C3%B6rm%C3%A4%C3%A4-omaan-mahdottomuuteensa/1217879?pwbi=6c05d6b7407f59a41a59c5ef3e8b3ae3">Perustulo törmää omaan mahdottomuuteensa</a>&nbsp;(KSML, 25.06.2018).</p><p>Heidän pääargumenttinsa on:</p><p><em>&quot;Täsmälleen saman tuen saisi sekä korkeakouluopiskelija että pitkäaikaistyötön. Tämä laajentaisi tuensaajien joukkoa merkittävästi, mikä lisäisi perustulon kustannuksia. Jos sekä työnteon kannustavuudesta, että julkisen sektorin kestävyydestä halutaan pitää kiinni, olisi perustulon oltava nykytukia merkittävästi pienempi.</em></p><p><em>Tämä ei olisi inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävä vaihtoehto. Nykyistä korkeampi perustulo taas tulisi järkyttävän kalliiksi ja kiristäisi työn verotusta tai vaatisi massiivisia leikkauksia.</em></p><p><em>...</em></p><p><em>Nykyisen perustulokokeilun laajentaminen koko väestöön maksaisi arviolta noin 10&ndash;15 miljardia.&quot;&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Toisin kuin arvon kansanedustajat väittävät, sosiaalitukien korvaaminen toisilla samansuuruisilla tuilla ei maksa euroakaan, ja toisaalta tuloja nauttivilta perustulo verotetaan joka tapauksessa pois, joka ei myöskään maksa valtiolle mitään. Mikään ei myöskään pakota asettamaan perustulon tasoa yli yleisen &quot;minimiturvan&quot;, jonka lisäksi sen ylittävät (ei-subjektiiviset) tuet voidaan edelleen säilyttää harkinnanvaraisina.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Omassa perustulomallissani&nbsp;</a>(AA 03.08.2017) täyteen perustuloon olisivat oikeutettuja myös työssäkäyvät, yrittäjät, eläkeläiset - tai tarkemmin sanottuna kuka tahansa 23 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.</p><p>Siltikin, mallini kustannusvaikutus olisi vain luokkaa kaksi miljardia vuodessa - käytännössä kustannusvaikutus syntyisi siitä, että Suomen noin 300 000 korkeakouluopiskelijaa nostettaisiin lainapohjaisesta sosiaaliturvasta samalle tasoille kuin työttömät, jonka lisäksi yleisen sosiaaliturvan (= perustulon) piirin nousisivat myös nykyään puolisonsa elättämät henkilöt. Tämän lisäksi varusmiesten tulot nousisivat karvan verran.</p><p>Jos korkeakoulu-opiskelijoilta halutaan ulosmitata mallin myötä &quot;annettu&quot; miljardi, se onnistuu helpoiten asettamalla heille n. 300 euron kuukausittainen lukukausimaksu. Itse en tosin tätä kannata, vaan kannatan lukukausimaksuja vasta toisesta tutkinnosta alkaen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo">Vihreiden perustulomalli</a> on pääosin samanlainen kuin omani, joten Kokoomuksen kritiikki sitä kohtaan pohjautuu älylliseen epärehellisyyteen.</p><p>Puuttuvat pari miljardia tämän lystin rahoittamiseen voidaan mielestäni ottaa&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253133-kuinka-yritystuet-kesytetaan">surullisenkuuluisista yritystuista</a>&nbsp;(31.3.2018).</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä perustulon kritiikki perustuu valtaosin ymmärtämättömyyteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo sekä Arto Satonen kirjoittavat, että Perustulo törmää omaan mahdottomuuteensa (KSML, 25.06.2018).

Heidän pääargumenttinsa on:

"Täsmälleen saman tuen saisi sekä korkeakouluopiskelija että pitkäaikaistyötön. Tämä laajentaisi tuensaajien joukkoa merkittävästi, mikä lisäisi perustulon kustannuksia. Jos sekä työnteon kannustavuudesta, että julkisen sektorin kestävyydestä halutaan pitää kiinni, olisi perustulon oltava nykytukia merkittävästi pienempi.

Tämä ei olisi inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävä vaihtoehto. Nykyistä korkeampi perustulo taas tulisi järkyttävän kalliiksi ja kiristäisi työn verotusta tai vaatisi massiivisia leikkauksia.

...

Nykyisen perustulokokeilun laajentaminen koko väestöön maksaisi arviolta noin 10–15 miljardia." 

 

Toisin kuin arvon kansanedustajat väittävät, sosiaalitukien korvaaminen toisilla samansuuruisilla tuilla ei maksa euroakaan, ja toisaalta tuloja nauttivilta perustulo verotetaan joka tapauksessa pois, joka ei myöskään maksa valtiolle mitään. Mikään ei myöskään pakota asettamaan perustulon tasoa yli yleisen "minimiturvan", jonka lisäksi sen ylittävät (ei-subjektiiviset) tuet voidaan edelleen säilyttää harkinnanvaraisina.

 

Omassa perustulomallissani (AA 03.08.2017) täyteen perustuloon olisivat oikeutettuja myös työssäkäyvät, yrittäjät, eläkeläiset - tai tarkemmin sanottuna kuka tahansa 23 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.

Siltikin, mallini kustannusvaikutus olisi vain luokkaa kaksi miljardia vuodessa - käytännössä kustannusvaikutus syntyisi siitä, että Suomen noin 300 000 korkeakouluopiskelijaa nostettaisiin lainapohjaisesta sosiaaliturvasta samalle tasoille kuin työttömät, jonka lisäksi yleisen sosiaaliturvan (= perustulon) piirin nousisivat myös nykyään puolisonsa elättämät henkilöt. Tämän lisäksi varusmiesten tulot nousisivat karvan verran.

Jos korkeakoulu-opiskelijoilta halutaan ulosmitata mallin myötä "annettu" miljardi, se onnistuu helpoiten asettamalla heille n. 300 euron kuukausittainen lukukausimaksu. Itse en tosin tätä kannata, vaan kannatan lukukausimaksuja vasta toisesta tutkinnosta alkaen.

 

Vihreiden perustulomalli on pääosin samanlainen kuin omani, joten Kokoomuksen kritiikki sitä kohtaan pohjautuu älylliseen epärehellisyyteen.

Puuttuvat pari miljardia tämän lystin rahoittamiseen voidaan mielestäni ottaa surullisenkuuluisista yritystuista (31.3.2018).

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä perustulon kritiikki perustuu valtaosin ymmärtämättömyyteen.

]]>
56 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257408-kokoomuksessa-ei-ymmarreta-perustuloa#comments Kokoomus Perustulo Vihreät Mon, 25 Jun 2018 17:39:00 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257408-kokoomuksessa-ei-ymmarreta-perustuloa
Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018 (sosiaaliturva & köyhyys) http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys <p>Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018, aiheina <strong>sosiaaliturva</strong> ja <strong>köyhyyden rakenteellisuus</strong>.</p><p>&quot;<em>Hyvät kokousedustajat, ärade kongressmedlemmar,</em></p><p><em>puoluekokouksen avauspuheenvuorossa saimme kuulla vantaalaisesta köyhyydestä ja sen ylisukupolvisuudesta. Mitä köyhyys on? Toki rahallista puutetta, mutta myös paljon enemmän. Se on henkisen ja sosiaalisen tilan kaventumista, elämisen tietojen ja taitojen niukkuutta.&nbsp;Musertavinta köyhyydessä on sen ylisukupolvisuus, köyhyyden ja eriarvoistumisen siirtyminen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle.</em></p><p><em>Tänään ja seuraavat neljä vuotta iloitsen siitä, että tämä poliittinen liike tunnistaa ja tunnustaa köyhyyden rakenteellisuuden. Pelkkien tuloerojen tarkastelun sijaan pitää samalla analysoida hyvinvointierojen kehittymistä, kuten uusi tavoiteohjelmamme ansiokkaasti tuo esiin.&nbsp;Vihreiden pitää olla se puolue, joka ymmärtää tarkastella sosiaaliturvaa laajempana kokonaisuutena, kuin pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.</em></p><p><em>Mistä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi sitten koostuu? Viittaan tässä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoon: taloudellisesta ennakoitavuudesta, sosiaalisesta vastavuoroisuudesta ja henkisestä autonomiasta.</em></p><p><em>Torjutaan köyhyyden rakenteita inhimillisesti ja tutkittuun tietoon perustuen.</em></p><p><em>Kiitos, tack ska ni ha!</em>&quot;</p><p>Voit tutustua Vihreiden poliittiseen tavoiteohjelmaan vuosille 2019-2023 tämän <a href="https://www.vihreat.fi/vihrea-politiikka/ohjelmat/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2019-2023">linkin</a> kautta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018, aiheina sosiaaliturva ja köyhyyden rakenteellisuus.

"Hyvät kokousedustajat, ärade kongressmedlemmar,

puoluekokouksen avauspuheenvuorossa saimme kuulla vantaalaisesta köyhyydestä ja sen ylisukupolvisuudesta. Mitä köyhyys on? Toki rahallista puutetta, mutta myös paljon enemmän. Se on henkisen ja sosiaalisen tilan kaventumista, elämisen tietojen ja taitojen niukkuutta. Musertavinta köyhyydessä on sen ylisukupolvisuus, köyhyyden ja eriarvoistumisen siirtyminen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle.

Tänään ja seuraavat neljä vuotta iloitsen siitä, että tämä poliittinen liike tunnistaa ja tunnustaa köyhyyden rakenteellisuuden. Pelkkien tuloerojen tarkastelun sijaan pitää samalla analysoida hyvinvointierojen kehittymistä, kuten uusi tavoiteohjelmamme ansiokkaasti tuo esiin. Vihreiden pitää olla se puolue, joka ymmärtää tarkastella sosiaaliturvaa laajempana kokonaisuutena, kuin pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

Mistä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi sitten koostuu? Viittaan tässä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoon: taloudellisesta ennakoitavuudesta, sosiaalisesta vastavuoroisuudesta ja henkisestä autonomiasta.

Torjutaan köyhyyden rakenteita inhimillisesti ja tutkittuun tietoon perustuen.

Kiitos, tack ska ni ha!"

Voit tutustua Vihreiden poliittiseen tavoiteohjelmaan vuosille 2019-2023 tämän linkin kautta.

]]>
1 http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys#comments köyhyys Perustulo Sosiaaliturva Vihreät Vihreiden puoluekokous Fri, 22 Jun 2018 09:44:54 +0000 Touko Niinimäki http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys
Parempi aktiivimalli? http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254949-parempi-aktiivimalli <p>Kuten tavallista, lähes kaikki muutokset tässäkin maassa kasvattavat byrokratiaa ja lisäävät palkkakuluja sellaisille ihmisille, jotka eivät oikeasti tee mitään hyödyllistä kenenkään kannalta. No jospa hyväksyttäisiin se, että lähes hyödytön touhuaminen on nyky-yhteiskunnan perusta. Ja lähdettäisiin tästä ajatuksesta rakentamaan aktiivimallia, joka voisi tuottaa kaikille iloa ja hyvää elämää.</p><p>Todellinen aktiivimalli saadaan, kun järjestelmän perusta rakennetaan ihmisten luontaiselle aktiivisuustarpeelle ja halulle tehdä jotain mielekästä elämässään. Maailmalla on paljon ihmisiä, joiden harrastus on myös näiden henkilöiden työ tai bisnes. Globaalissa mittakaavassa lähes minkä tahansa asian vakava harrastaminen voi luoda bisnesmahdollisuuksia.<br />Ei kannata siis pitää ihmisille kursseja asoista, jotka eivät ihmisiä kiinnosta. Sen sijaan kannattaa selvittää, mitä ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan ja tekemään. Ja sen jälkeen mahdollistaa niiden asioiden oppiminen ja tekeminen.</p><p>Jotta muutoksen kulut eivät karkaa, niin ensimmäiseksi aktivoitavien joukosta kannattaa löytää erilaisten kurssien vetämisellä itseään aktviointiin valmiit ihmiset. Kurssienvetokursseja siis tarjolle ensimmäisenä. Ei siis mitään tarkkoja kursseja siitä, mitä opettaa, vaan yleisesti opettamisen periaatteista, käytännöistä ja raportoinnista. Kurssin aikana tuleva kurssien vetäjä luo opetussuunnitelmansa ja oppimateriaalinsa itse.</p><p>Raha toimii ihmisille motivaattorina aina jollain tasolla, mikäli itsensä aktivoinnin ensimmäinen seuraus on totaalinen rahan tulon katkeaminen selvitysten ajaksi, se ei tietystikään motivoi ketään. Kolmasosasummakin edellisestä maksatuksesta selvityksen aikana riittäisi antamaan elämään tasaisuutta niille, jotka elävät lähes rahattomana osan kuukaudesta. Varsinaisesti kyse voisi olla vaikka niin sanotusta kansalaispalkasta tai käänteisverosta, joka takaisi edes pienet tulot joka kuukaudelle. Ihmiset voisivat halutessaan tai ilmeisen pakottavien syiden vallitessa saada minimirahan pelkästään ruokaostoksia mahdollistavalla kortilla.</p><p>Jotta akviivimallin lopulliseen tavoitteeseen, eli työpaikkojen lisääntymiseen ja työpaikkojen täyttymiseen tekijöillä päästäisiin, on työnantajien/työnantajille mahdollistettava uusia työssäkäyntimalleja. Kuten esimerkiksi joustavasti kahden ihmisen palkkaaminen yhteen työpaikkaan puoliksi. Eli näin 2 ihmistä voi olla vaikka 4 tuntia päivässä töissä tai puoli viikkoa, mikä on monille ihmisille paljon parempi ratkaisu kuin 8 tunnin työpäivä, johon työkunto ei vain riitä.&nbsp;</p><p>Lineaarisen aktiivisuudesta riippuvan kuukausitulon kasvun takaaminen antaa sopivan lisämotivaation aktiivisuudelle. Toisaalta tämä täytyy osittain yhteiskunnan taata, jottei aktivisuudesta seuraavat kulut vähennä kuukausituloja. Toisaalta jotta työnantaja olisi valmis maksamaan palkkaa, on myös työntekijälle saatava ymmärtämys tuottamastaan lisäarvosta työnantajalle. Tähänkin, kuin muihinkin elämän ymmärtämisen ja hallinnan perusasioihin on hyvä saada koulutukset tarjolle vähintään vapaasti internetin kautta. Kun työntekijä osaa arvioida oman työnsä arvoa, niin palkattomat työkokeilutkaan eivät pääse karkaamaan työntekijöiden hyväksikäytöksi pitemmän päälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tavallista, lähes kaikki muutokset tässäkin maassa kasvattavat byrokratiaa ja lisäävät palkkakuluja sellaisille ihmisille, jotka eivät oikeasti tee mitään hyödyllistä kenenkään kannalta. No jospa hyväksyttäisiin se, että lähes hyödytön touhuaminen on nyky-yhteiskunnan perusta. Ja lähdettäisiin tästä ajatuksesta rakentamaan aktiivimallia, joka voisi tuottaa kaikille iloa ja hyvää elämää.

Todellinen aktiivimalli saadaan, kun järjestelmän perusta rakennetaan ihmisten luontaiselle aktiivisuustarpeelle ja halulle tehdä jotain mielekästä elämässään. Maailmalla on paljon ihmisiä, joiden harrastus on myös näiden henkilöiden työ tai bisnes. Globaalissa mittakaavassa lähes minkä tahansa asian vakava harrastaminen voi luoda bisnesmahdollisuuksia.
Ei kannata siis pitää ihmisille kursseja asoista, jotka eivät ihmisiä kiinnosta. Sen sijaan kannattaa selvittää, mitä ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan ja tekemään. Ja sen jälkeen mahdollistaa niiden asioiden oppiminen ja tekeminen.

Jotta muutoksen kulut eivät karkaa, niin ensimmäiseksi aktivoitavien joukosta kannattaa löytää erilaisten kurssien vetämisellä itseään aktviointiin valmiit ihmiset. Kurssienvetokursseja siis tarjolle ensimmäisenä. Ei siis mitään tarkkoja kursseja siitä, mitä opettaa, vaan yleisesti opettamisen periaatteista, käytännöistä ja raportoinnista. Kurssin aikana tuleva kurssien vetäjä luo opetussuunnitelmansa ja oppimateriaalinsa itse.

Raha toimii ihmisille motivaattorina aina jollain tasolla, mikäli itsensä aktivoinnin ensimmäinen seuraus on totaalinen rahan tulon katkeaminen selvitysten ajaksi, se ei tietystikään motivoi ketään. Kolmasosasummakin edellisestä maksatuksesta selvityksen aikana riittäisi antamaan elämään tasaisuutta niille, jotka elävät lähes rahattomana osan kuukaudesta. Varsinaisesti kyse voisi olla vaikka niin sanotusta kansalaispalkasta tai käänteisverosta, joka takaisi edes pienet tulot joka kuukaudelle. Ihmiset voisivat halutessaan tai ilmeisen pakottavien syiden vallitessa saada minimirahan pelkästään ruokaostoksia mahdollistavalla kortilla.

Jotta akviivimallin lopulliseen tavoitteeseen, eli työpaikkojen lisääntymiseen ja työpaikkojen täyttymiseen tekijöillä päästäisiin, on työnantajien/työnantajille mahdollistettava uusia työssäkäyntimalleja. Kuten esimerkiksi joustavasti kahden ihmisen palkkaaminen yhteen työpaikkaan puoliksi. Eli näin 2 ihmistä voi olla vaikka 4 tuntia päivässä töissä tai puoli viikkoa, mikä on monille ihmisille paljon parempi ratkaisu kuin 8 tunnin työpäivä, johon työkunto ei vain riitä. 

Lineaarisen aktiivisuudesta riippuvan kuukausitulon kasvun takaaminen antaa sopivan lisämotivaation aktiivisuudelle. Toisaalta tämä täytyy osittain yhteiskunnan taata, jottei aktivisuudesta seuraavat kulut vähennä kuukausituloja. Toisaalta jotta työnantaja olisi valmis maksamaan palkkaa, on myös työntekijälle saatava ymmärtämys tuottamastaan lisäarvosta työnantajalle. Tähänkin, kuin muihinkin elämän ymmärtämisen ja hallinnan perusasioihin on hyvä saada koulutukset tarjolle vähintään vapaasti internetin kautta. Kun työntekijä osaa arvioida oman työnsä arvoa, niin palkattomat työkokeilutkaan eivät pääse karkaamaan työntekijöiden hyväksikäytöksi pitemmän päälle.

]]>
4 http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254949-parempi-aktiivimalli#comments Aikuiskoulutus Globaali talous Perustulo Työttömien aktivointi Työttömyysturvan aktiivimalli Mon, 07 May 2018 05:33:09 +0000 Antero Helppikangas http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254949-parempi-aktiivimalli
Liike Nyt - tutunkuuloisia periaatteita http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita <p>​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.</p> <p>Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>1. Jokaisesta on pidettävä huolta</strong></p> <p>Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:</p> <p>&rdquo;Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.&rdquo;</p> <p>Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:</p> <p>&rdquo;Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.&rdquo;</p> <p>Ja opetuksesta yhteiskunnassa:</p> <p>&rdquo;Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.&rdquo;</p> <p><br /><strong>2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut</strong></p> <p>Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:</p> <p>&rdquo;Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.</p> <p>Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.</p> <p>Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.&rdquo;</p> <p>Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:</p> <p>&rdquo;Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.&rdquo;</p> <p>Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:</p> <p>&rdquo;Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla</strong></p> <p>Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:</p> <p>&rdquo;Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.</p> <p>Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.</p> <p>Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.</p> <p>Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa</strong></p> <p>Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.</p> <p>Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:</p> <p>&rdquo;<em>Liikkeiden aukioloajat</em></p> <p>Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.</p> <p><em>Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen</em></p> <p>Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.&rdquo;</p> <p>Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:</p> <p>&rdquo;<em>Osallistava demokratia</em></p> <p>Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.&rdquo;</p> <p>Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/">https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-...</a></p> <p>Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: <a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/" title="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/">https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.

Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.

 

1. Jokaisesta on pidettävä huolta

Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:

”Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.”

Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:

”Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.”

Ja opetuksesta yhteiskunnassa:

”Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.”


2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut

Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:

”Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.

Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.

Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.”

Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:

”Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.”

Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:

”Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.”

 

3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla

Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:

”Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.

Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.

Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.”

 

4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa

Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.

Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:

Liikkeiden aukioloajat

Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.”

Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:

Osallistava demokratia

Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.”

Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.

 

Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/

Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/

]]>
0 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita#comments LiikeNyt Osallistava demokratia Perustulo Piraattipuolue Yritystuet Sat, 21 Apr 2018 12:17:35 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita
Taistelu perusturvasta: Aktiivimallittajat vastaan perustulottajat http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat <p>Poliittiset liikkeet ja toimijat jakautuvat tällä hetkellä kahteen leiriin joiden välisen kamppailun lopputulos tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen millaisilla pelisäännöillä yhteiskuntamme tulee jatkossa toimimaan. Pelissä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin perusturvajärjestelmämme luonne.</p><p>Kaksi tärkeintä joukkuetta näissä kisoissa ovat</p><p><u>Aktiivimallittajat </u>(sisältäen mm. Nykyinen hallitus, SDP, KD, PS)</p><p>Aktiivimallittajat kannattavat erilaisia syyperustaisia ja tarveharkintaisia tukimuotoja. Keskeistä on että tuen saajan tulee täyttää jokin tai jotkin ehdot joilla tukea myönnetään (esimerkiksi olla työtön). Tämän lisäksi tukien piirissä olevia kannustetaan toimimaan mallin laatijan haluamalla tavalla joko vähentämällä tukia(hallitus) tai lisäämällä tukia(sdp) sen perusteella miellyttääkö toiminta virkamiehiä vai ei. Sinällään ei ole väliä lisätäänkö tuen määrää aktiivisuudesta vai vähennetäänkö passiivisuudesta - mekanismi on sama jolloin loppujen lopuksi väliä on sillä mikä on lähtötaso jota muokataan, kuinka iso muutos on ja ovatko ehdot järkevästi muotoiltuja.</p><p><u>Perustulottajat </u>( mm. Vihreät, Vasemmisto, Piraatit, Liberaalit, osia Kokoomuksesta ja Keskustasta)</p><p>Perustulottajat uskovat että yksinkertainen on kaunista. Perustulossa luvutaan lähes kaikista harkinnanvaraisista ja syyperustaisista tukimuodoista ja korvataan ne perustulolla joka maksetaan kaikille yhtälailla riippumatta ovatko he opiskelijoita, työttömiä, yrittäjiä vai työssäkäyviä. Kannattajien keskuudessa on isoja eroja sen suhteen miten perustulo käytännössä toteutetaan (suora perustulo, negatiivinen tulovero, perustili) ja mihin kaikkeen sen kuuluisi riittää: hengissä selviämisestä normaaliin elämään.</p><p>Erilaisten aktiivimallien, eli syy- ja tarveperustaisten tukien, puolustajat pitävät tärkeänä että raha kohdistuu sinne missä tarve on suurin &quot;miksi tukea niitä jotka eivät tukea tarvitse.&quot; Tämän lisäksi koetaan tärkeänä kannustaa tai kiristää tuen saajia toimimaan siten, että he eivät tulevaisuudessa välttämättä enään tukea tarvitsisi vaan elanto löytyisi mieluiten avoimilta työmarkkinoilta. Kohdentamisen haasteena on pakko lokeroida ihmisiä: Työttömät tähän koriin, yrittäjät tänne ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen ja poikkeuksetta malleista löytyy tilanteita joissa ihmiset jäävät hankalaan rakoon koska eivät mahdu muotteihin - tai muodostuu kannustinloukkuja käsittelyaikojen tai kohtuuttomien marginaaliverojen kautta. Viimeisen puolen vuoden aikana on myös hallituksen uuden aktiivimallin myötä erityisen paljon keskusteltu siitä mitä hyväksytään tai ei hyväksytä aktiivisuuden osoitukseksi.</p><p>Perustulomalleissa luotetaan ihmisen omaan harkintaan: perustulo antaa pohjan jonka päälle voi rakentaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun tuki maksetaan samalla tavalla kaikille olosuhteista riippumatta eivät lokerointiin huonosti sopivat tapaukset pääse tipahtamaan järjestelmän ohitse, myöskään käsittelyajat tai viranomaistulkintojen jännittäminen eivät pääse aiheuttamaan murheita. Vaikka perustulon käyttöönotto vapauttaa rahaa byrokratian pyörittämisestä kipuilevat eri perustulomallit silti kahden haasteen välissä, yhden muotin tuen haasteena ovat riittävyys ja taloudelliset realiteetit. Osa perustulomalleista on tuensaajan kannalta erittäin niukkoja mikäli muita tuloja ei ole, ja vastaavasti osa anteliammasta malleista on valtiontalouden näkökulmasta täysin epärealistisia.</p><p>Kamppailu aktiivimallittajien ja perustulottajien välillä erittäin merkittävä siksi, että vaikka tavoite (nykyistä selkeämpi ja paremmin toimiva sosiaaliturva) on yhteinen, on toimintamallien peruslähtökohta ja näkemys valtion roolista ihmisten elämässä mallien taustalla perustavalla tasolla erilainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko valtio mahdollistaja joka turvaa mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja vai tarvitsevatko ihmiset valtion ohjausta tehdäkseen oikeita valintoja?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliittiset liikkeet ja toimijat jakautuvat tällä hetkellä kahteen leiriin joiden välisen kamppailun lopputulos tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen millaisilla pelisäännöillä yhteiskuntamme tulee jatkossa toimimaan. Pelissä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin perusturvajärjestelmämme luonne.

Kaksi tärkeintä joukkuetta näissä kisoissa ovat

Aktiivimallittajat (sisältäen mm. Nykyinen hallitus, SDP, KD, PS)

Aktiivimallittajat kannattavat erilaisia syyperustaisia ja tarveharkintaisia tukimuotoja. Keskeistä on että tuen saajan tulee täyttää jokin tai jotkin ehdot joilla tukea myönnetään (esimerkiksi olla työtön). Tämän lisäksi tukien piirissä olevia kannustetaan toimimaan mallin laatijan haluamalla tavalla joko vähentämällä tukia(hallitus) tai lisäämällä tukia(sdp) sen perusteella miellyttääkö toiminta virkamiehiä vai ei. Sinällään ei ole väliä lisätäänkö tuen määrää aktiivisuudesta vai vähennetäänkö passiivisuudesta - mekanismi on sama jolloin loppujen lopuksi väliä on sillä mikä on lähtötaso jota muokataan, kuinka iso muutos on ja ovatko ehdot järkevästi muotoiltuja.

Perustulottajat ( mm. Vihreät, Vasemmisto, Piraatit, Liberaalit, osia Kokoomuksesta ja Keskustasta)

Perustulottajat uskovat että yksinkertainen on kaunista. Perustulossa luvutaan lähes kaikista harkinnanvaraisista ja syyperustaisista tukimuodoista ja korvataan ne perustulolla joka maksetaan kaikille yhtälailla riippumatta ovatko he opiskelijoita, työttömiä, yrittäjiä vai työssäkäyviä. Kannattajien keskuudessa on isoja eroja sen suhteen miten perustulo käytännössä toteutetaan (suora perustulo, negatiivinen tulovero, perustili) ja mihin kaikkeen sen kuuluisi riittää: hengissä selviämisestä normaaliin elämään.

Erilaisten aktiivimallien, eli syy- ja tarveperustaisten tukien, puolustajat pitävät tärkeänä että raha kohdistuu sinne missä tarve on suurin "miksi tukea niitä jotka eivät tukea tarvitse." Tämän lisäksi koetaan tärkeänä kannustaa tai kiristää tuen saajia toimimaan siten, että he eivät tulevaisuudessa välttämättä enään tukea tarvitsisi vaan elanto löytyisi mieluiten avoimilta työmarkkinoilta. Kohdentamisen haasteena on pakko lokeroida ihmisiä: Työttömät tähän koriin, yrittäjät tänne ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen ja poikkeuksetta malleista löytyy tilanteita joissa ihmiset jäävät hankalaan rakoon koska eivät mahdu muotteihin - tai muodostuu kannustinloukkuja käsittelyaikojen tai kohtuuttomien marginaaliverojen kautta. Viimeisen puolen vuoden aikana on myös hallituksen uuden aktiivimallin myötä erityisen paljon keskusteltu siitä mitä hyväksytään tai ei hyväksytä aktiivisuuden osoitukseksi.

Perustulomalleissa luotetaan ihmisen omaan harkintaan: perustulo antaa pohjan jonka päälle voi rakentaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun tuki maksetaan samalla tavalla kaikille olosuhteista riippumatta eivät lokerointiin huonosti sopivat tapaukset pääse tipahtamaan järjestelmän ohitse, myöskään käsittelyajat tai viranomaistulkintojen jännittäminen eivät pääse aiheuttamaan murheita. Vaikka perustulon käyttöönotto vapauttaa rahaa byrokratian pyörittämisestä kipuilevat eri perustulomallit silti kahden haasteen välissä, yhden muotin tuen haasteena ovat riittävyys ja taloudelliset realiteetit. Osa perustulomalleista on tuensaajan kannalta erittäin niukkoja mikäli muita tuloja ei ole, ja vastaavasti osa anteliammasta malleista on valtiontalouden näkökulmasta täysin epärealistisia.

Kamppailu aktiivimallittajien ja perustulottajien välillä erittäin merkittävä siksi, että vaikka tavoite (nykyistä selkeämpi ja paremmin toimiva sosiaaliturva) on yhteinen, on toimintamallien peruslähtökohta ja näkemys valtion roolista ihmisten elämässä mallien taustalla perustavalla tasolla erilainen.

 

Onko valtio mahdollistaja joka turvaa mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja vai tarvitsevatko ihmiset valtion ohjausta tehdäkseen oikeita valintoja?

 

 

]]>
2 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat#comments Perustulo Perusturva Fri, 20 Apr 2018 13:51:27 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat
SDP:n malli maksaa todellisuudessa miljardeja http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253782-sdpn-malli-on-erittain-kallis-missa-laskelmat <p>SDP:n yleisturvamalli kuulostaa hienolta. Montaa asiaa parannetaan, etuuksia nostetaan roimasti eikä&nbsp;keneltäkään leikata. Mallissa useita nykyisiä etuuksia yhtenäistetään ja sidotaan vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin ja työnteosta tehdään kannattavaa työllistymisveroasteita laskelmalla.&nbsp;Hintalapuksi kerrotaan &rdquo;aluksi&rdquo; 200 miljoonaa euroa. Se tuntuu uskomattoman pieneltä summalta.</p><p>Ongelmalliseksi mallin tekee se, että laskelmat puuttuvat. Tiedotustilaisuudessa ja twitterissä SDP kertoi, että jos opiskelijat tuodaan tuen piiriin ja sidotaan yleistaso vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin, hintalappu on pelkästään opiskelijoiden osalta jo miljardin. Lisäksi ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi twitterissä, että yksittäin &rdquo;Työllistymisveroasteen painaminen max 60 prosenttiin vaatisi kyllä tosiaan miljardiluokan lisämenoja, jos kenenkään tulotaso ei saa nykyisestä pudota.&rdquo; Näistä saadaan jo kaksi miljardia euroa menoja. Sitten jos otetaan kotihoidontuen nostaminen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin niin se maksaa taas miljoonia lisää.&nbsp;</p><p>Demareiden malli on tehty niin että aluksi kerrotaan kaikki hieno mitä haluttaisiin tehdä. &rdquo;Alustava hintalappu on 200 miljoonaa. &rdquo; Sillä rahalla voidaan nostaa työmarkkinatukea sadalla eurolla 675 &euro;/kk euroon. Muut tavoitteet kuten työllistymisveroasteiden lasku ja opintotuen nosto maksavat yhteensä useita miljardeja, ilman että kukaan menettää mitään. Hieno malli tuodaan esiin halpana, mutta peitetään todelliset miljardiluokan kustannukset. Joku raja pitäisi sosiaaliturvapopulismillakin olla mitä esittää ja vielä ilman laskelmia.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n yleisturvamalli kuulostaa hienolta. Montaa asiaa parannetaan, etuuksia nostetaan roimasti eikä keneltäkään leikata. Mallissa useita nykyisiä etuuksia yhtenäistetään ja sidotaan vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin ja työnteosta tehdään kannattavaa työllistymisveroasteita laskelmalla. Hintalapuksi kerrotaan ”aluksi” 200 miljoonaa euroa. Se tuntuu uskomattoman pieneltä summalta.

Ongelmalliseksi mallin tekee se, että laskelmat puuttuvat. Tiedotustilaisuudessa ja twitterissä SDP kertoi, että jos opiskelijat tuodaan tuen piiriin ja sidotaan yleistaso vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin, hintalappu on pelkästään opiskelijoiden osalta jo miljardin. Lisäksi ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi twitterissä, että yksittäin ”Työllistymisveroasteen painaminen max 60 prosenttiin vaatisi kyllä tosiaan miljardiluokan lisämenoja, jos kenenkään tulotaso ei saa nykyisestä pudota.” Näistä saadaan jo kaksi miljardia euroa menoja. Sitten jos otetaan kotihoidontuen nostaminen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin niin se maksaa taas miljoonia lisää. 

Demareiden malli on tehty niin että aluksi kerrotaan kaikki hieno mitä haluttaisiin tehdä. ”Alustava hintalappu on 200 miljoonaa. ” Sillä rahalla voidaan nostaa työmarkkinatukea sadalla eurolla 675 €/kk euroon. Muut tavoitteet kuten työllistymisveroasteiden lasku ja opintotuen nosto maksavat yhteensä useita miljardeja, ilman että kukaan menettää mitään. Hieno malli tuodaan esiin halpana, mutta peitetään todelliset miljardiluokan kustannukset. Joku raja pitäisi sosiaaliturvapopulismillakin olla mitä esittää ja vielä ilman laskelmia.

 

 

]]>
11 http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253782-sdpn-malli-on-erittain-kallis-missa-laskelmat#comments Perustulo Perusturva SDP yleisturva Takuutulo Fri, 13 Apr 2018 12:15:52 +0000 Asmo Maanselkä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253782-sdpn-malli-on-erittain-kallis-missa-laskelmat
Sosiaaliturvan digitalisaatio säästää satoja miljoonia vuodessa http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252907-sosiaaliturvan-digitalisaatio-saastaa-satoja-miljoonia-vuodessa <p><a href="https://www.tivi.fi/blogit/miljoona-uhkaa-syrjaytya-digi-suomesta-6708246">Miljoona uhkaa syrjäytyä digi-Suomesta</a>&nbsp;(Kasvi, Tivi 23.3.2018) koskettaa erittäin tärkeää asiaa:</p><p><em>&quot;Tekniikan helppokäyttöisyys&nbsp;ei riitä, jos itse palvelut ovat vaikeaselkoisia. Sähköisten palveluiden kehittäminen lähtee liikkeelle palvelumuotoilusta. Jos esimerkiksi Verohallinnossa ei olisi ymmärretty tätä, täyttäisimme edelleen veroilmoituksia, netissä.&quot;</em></p><p>Verohallinto on käytännössä ainoana virastona ymmärtänyt sen, että loppuasiakkaan elämän helpottaminen on aina kotiin päin, joka näkyy myös tarvittavassa henkilöstömäärässä (kuvaliite).</p><p>Digitalisointi ei siis tarkoita erilaisten lomakkeiden siirtämistä digitaaliseen muotoon (tätä kutsutaan digitoinniksi), vaan niiden täyttämisen tekemistä tarpeettomaksi.</p><p>Nyt kun <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10132058">Kokoomuskin on herännyt sosiaaliturvauudistuksen tarpeeseen</a>&nbsp;(Yle&nbsp;24.3.2018), on tärkeää tiedostaa mitä se voi parhaimmillaan tarkoittaa sosiaaliturvan loppuasiakkaiden ja veronmaksajien kannalta.</p><p>Päädyttiin Suomessa sitten brittien <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Universal_Credit">universal credit</a>-järjestelmään, Sinisten käänteiseen tuloveroon tai <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan mainioon perustulomalliin</a>, on edessä mitä toivottavimmin sosiaaliturvan loppuasiakkaille nykyistä merkittävästi yksinkertaisempi maailma.</p><p>Käyttäjäystävällisin toteutus olisi niin, että sosiaaliturva maksetaan kaikkien kansalaisten tilille automaattisesti ilman että sitä pitää millään tavalla anoa, ja se rahoitetaan korkealla veroasteella ensimmäisestä tienatusta eurosta saakka.&nbsp;Olennaista on huomata, että tällä toteutuksella jokaisesta suomalaisesta tulisi sosiaaliturvan loppuasiakas, joka todennäköisesti johtaisi siihen, että termi vaihtuisi perusturvaksi, tai joksikin muuksi ketään leimaamattomaksi.</p><p>Mitä veronmaksajiin tulee, heillä olisi useita satoja miljoonia syitä iloita tästä uudistuksesta.&nbsp;Niin pitkälle kuin Kelan vuosikertomuksia verkosta löytyy (vuodesta 2001 alkaen), Kelan henkilöstö on ollut noin 6000 henkeä, mutta 2016 luku kasvoi jo 6600:een, ja 2017 lukuja vielä odotellaan nähtäväksi.&nbsp;Joka tapauksessa sosiaaliturvan digitalisaatio poistaa Kelan henkilöstötarpeesta varovaisestikin arvioiden ainakin kaksi kolmasosaa.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä virastot ovat olemassa kansalaisia varten, eikä päin vastoin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miljoona uhkaa syrjäytyä digi-Suomesta (Kasvi, Tivi 23.3.2018) koskettaa erittäin tärkeää asiaa:

"Tekniikan helppokäyttöisyys ei riitä, jos itse palvelut ovat vaikeaselkoisia. Sähköisten palveluiden kehittäminen lähtee liikkeelle palvelumuotoilusta. Jos esimerkiksi Verohallinnossa ei olisi ymmärretty tätä, täyttäisimme edelleen veroilmoituksia, netissä."

Verohallinto on käytännössä ainoana virastona ymmärtänyt sen, että loppuasiakkaan elämän helpottaminen on aina kotiin päin, joka näkyy myös tarvittavassa henkilöstömäärässä (kuvaliite).

Digitalisointi ei siis tarkoita erilaisten lomakkeiden siirtämistä digitaaliseen muotoon (tätä kutsutaan digitoinniksi), vaan niiden täyttämisen tekemistä tarpeettomaksi.

Nyt kun Kokoomuskin on herännyt sosiaaliturvauudistuksen tarpeeseen (Yle 24.3.2018), on tärkeää tiedostaa mitä se voi parhaimmillaan tarkoittaa sosiaaliturvan loppuasiakkaiden ja veronmaksajien kannalta.

Päädyttiin Suomessa sitten brittien universal credit-järjestelmään, Sinisten käänteiseen tuloveroon tai Aholan mainioon perustulomalliin, on edessä mitä toivottavimmin sosiaaliturvan loppuasiakkaille nykyistä merkittävästi yksinkertaisempi maailma.

Käyttäjäystävällisin toteutus olisi niin, että sosiaaliturva maksetaan kaikkien kansalaisten tilille automaattisesti ilman että sitä pitää millään tavalla anoa, ja se rahoitetaan korkealla veroasteella ensimmäisestä tienatusta eurosta saakka. Olennaista on huomata, että tällä toteutuksella jokaisesta suomalaisesta tulisi sosiaaliturvan loppuasiakas, joka todennäköisesti johtaisi siihen, että termi vaihtuisi perusturvaksi, tai joksikin muuksi ketään leimaamattomaksi.

Mitä veronmaksajiin tulee, heillä olisi useita satoja miljoonia syitä iloita tästä uudistuksesta. Niin pitkälle kuin Kelan vuosikertomuksia verkosta löytyy (vuodesta 2001 alkaen), Kelan henkilöstö on ollut noin 6000 henkeä, mutta 2016 luku kasvoi jo 6600:een, ja 2017 lukuja vielä odotellaan nähtäväksi. Joka tapauksessa sosiaaliturvan digitalisaatio poistaa Kelan henkilöstötarpeesta varovaisestikin arvioiden ainakin kaksi kolmasosaa.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä virastot ovat olemassa kansalaisia varten, eikä päin vastoin.

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252907-sosiaaliturvan-digitalisaatio-saastaa-satoja-miljoonia-vuodessa#comments Perustulo Perusturva Sosiaaliturvauudistus Mon, 26 Mar 2018 22:41:23 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252907-sosiaaliturvan-digitalisaatio-saastaa-satoja-miljoonia-vuodessa
Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 2: Automaation vaikutukset työelämään http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252290-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-2-automaation-vaikutukset-tyoelamaan <p>Automaation yhteiskunnassa aiheuttamaa murrosta on verrattu aiempiin mullistaviin muutoksiin ihmiskunnan historiassa: maanviljelyksen keksimiseen ja teollistumisen alkamiseen. Voi olla, että kyseessä tulee olemaan vieläkin perustavanlaatuisempi vedenjakaja.</p><p>&nbsp;</p><p>Jo nyt on varmaa, että tekoälyn kehitys, automaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan työelämän perusteellisesti suhteellisen nopealla aikataululla. Tällä hetkellä työelämään ehtineet sukupolvet joutuvat kohtaamaan tämän muutoksen omalla urallaan, ja kaikki joutuvat kokemaan sen yhteiskunnalliset vaikutukset elantonsa muodostumisessa jollain tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p>McKinsey Global Instituten raportti viime vuodelta kertoo seuraavaa: vaikka vain 5% kaikista töistä on <em>olemassa olevalla</em>&nbsp;teknologialla kokonaan automatisoitavissa, on kaikista ammateista kaksi kolmasosaa sellaisia, joiden työtehtävistä voidaan automatisoida vähintään kolmannes. Ja tämä siis koskee vain nykyistä teknologiaa, kunhan se otetaan käyttöön täyteen potentiaaliinsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Useimpien muiden viime vuosina julkaistujen raporttien mukaan seuraavien 10-30 vuoden kuluessa automatisoiduiksi tullee noin 20-60% ammateista alasta ja valtiosta riippuen (Japani, UK, USA, Saksa, Sveitsi, Tanska, Kiina ja Intia).</p><p>&nbsp;</p><p>Eri raporttien ja toimijoiden tekemien arvioiden ristiriitaisuus selittyy sillä, että on vaikea arvioida, häviääkö jokin ammatti automatisaation myötä kokonaan vai muuttuuko vain työnkuva. Toisaalta, jos työnkuva muuttuu tarpeeksi, voidaan jo puhua uudesta ammatista ja vanhan katsoa hävinneen. Myös aidosti uusia aloja syntynee.</p><p>&nbsp;</p><p>Useimpien arvioiden mukaan kokonaan uusien töiden lukumäärä jäänee kuitenkin alhaisemmaksi kuin automatisaatiossa menetettävien tehtävien määrä. Tämä johtuu paitsi siiitä, että yksi ihminen voi valvoa useampaa tekoälyä, niin myös siitä, että tekoälyjen ja robottien kehittyessä niille voidaan jatkuvasti siirtää yhä uusia aiemmin ihmisen työnkuvaan kuuluneita tehtäviä.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkkejä tekoälykkäiden robottien tulevaisuudessa uhkaamista ammateista ovat vaikkapa baarimikko, tarjoilija, varastotyöntekijät, erilaiset jakelutehtävien tekijät kuten postinkantajat, kauppojen hyllyttäjät, sekä vartijat. Ylipäänsä automatisaation ensiksi uhkaamia ovat sellaiset suorittavat tehtävät, joissa asiakaspalvelutilanteet tai muut työtehtävät toistuvat suhteellisen kaavamaisina.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaavasti McKinseyn raportissa esimerkiksi psykiatrien ja lakiasiantuntijoiden tehtävät on arvioitu vaikeimmin automatisoitaviksi. Toisaalta sekä lääketieteen, että oikeustieteen harjoittamiseen liittyy suuria korpuksia dataa, jonka hyödyntäminen näissä tehtävissä on osin automatisoitavissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkkinä automaation mahdollisuuksista lääketieteessä toimii IBM:n tekoäly Watson, joka kykeni pelastamaan erään japanilaisen naisen hengen analysoimalla hänen oirekuvansa oppimalla valtavasta 20 miljoonan alan artikkelin lääketieteellisestä aineistosta ja vertaamalla tietoja naisen geneettiseen dataan. Ihminen ei kykene tällaisen datamäärän simultaaniin aukottomaan hydyntämiseen, tai ainakin vastaavaa taitoa voi verrata vuosikymmenien aikana hankittuun kliiniseen kokemukseen. Ylivoimaisen suorituskykynsä vuoksi kone ei sellaista aikajaksoa oppimiseensa tarvitse: Watson suoritti tehtävän muutamassa minuutissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta lääkärin ja lakimiehen ammatit ovat suojassa täydeltä automaatiolta ainakin lähes ihmisentasoisen yleistekoälyn syntyyn asti. Ja ehkä senkin jälkeen moni halunnee vaativassa asiakaspalvelutilanteessa kohdata oikean ihmisen, ei diagnoosirobottia tai palveluautomaattia.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi mahdollinen, ehkä ei-toivottava kehityskulku on, että varakkaat maksavat asiakkaat saavat jatkossakin diagnoosinsa oikealta ihmislääkäriltä ja lakiedustuksensa ihmisasianajajalta, kun taas köyhemmät joutuvat tyytymään automatisoituun palveluun. Automatisaaton vaikutukset tulevat siten olemaan myös arvovalintoihin ja mieltymyksiin perustuvia.</p><p>&nbsp;</p><p>Korkea koulutus ei suinkaan yksin suojaa työntekijää automaation vaikutuksilta. Esimerkiksi nykyisistä ammateista sähköasentaja, lähihoitaja, fysioterapeutti ja kokki ovat sellaisia, joita lähitulevaisuuden koneiden on hankala korvata työnkuvasta johtuen. Ja toisaalta taas esimerkiksi monet nykyiset vaativiksi mielletyt ohjelmointi- ja analyysitehtävät katoavat vähitellen, kun järjestelmät oppivat itse ohjelmoimaan ja data-analytiikan prosesseja automatisoidaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Entä sitten vasta tulossa oleva teknologia? Luonnollisesti sen vaikutusten arviot menevät aika lailla &ldquo;käsien heilutteluksi&rdquo;. On hankala arvioida sellaista, jonka olemassaoloa ei vielä edes osata ennakoida. Jotain arviointia ja ennakointia voi kuitenkin esittää.</p><p>&nbsp;</p><p>Jonkin verran ihmisiä, ehkäpä varustettuina uusin kyborgien tai geeniteknologian buustaamin kyvyin, tulee varmasti työskentelemään uusien tekoälysovellusten ja robottien parissa. Ennakoin kuitenkin, että suurin kasvu tulee tapahtumaan erilaisten lähinnä viihteeksi luettavien alojen kasvun parissa. Virtuaalitodellisuus ja sen kautta uudenlaiset peli- ja elokuvakokemukset; suoraan aivoihin ladattavat tiedot, taidot ja kokemukset; unien nauhoittaminen ja alitajunnan tutkiminen niiden kautta; musiikin ja muiden taiteiden kokeminen uusilla tavoilla, joita nyt ei osata vielä edes kuvitella; itsensä ja robottien haastaminen erilaisin tavoin; sekä tietysti perinteinen puhdas hedonismi muodostunevat uuden aikakauden elämän sisällöksi kokoaikaisen työn sijasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ja kun kyvyiltään ylivoimaiset yleistekoälyt ja robotit tulevat viemään lähes kaikki ihmisille nykyisin kuuluvat työtehtävät, on mahdollista, että ihmisyys sinänsä, bio-olennon status, tulee nousemaan merkittäväksi tekijäksi palveluntuotannossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Joka tapauksessa käynee niin, että kaikki tehtävät ja palvelut, joista joku on valmis maksamaan, edellyttävät ihmisyksilöltä nykyistä paljon suurempaa tiedollista ja taidollista tasoa. Tämä koskee sekä yllä esitettyä kuvitteellista kaukaisempaa tulevaisuutta, että jo seuraavina vuosikymmeninä toteutuvaa todennäköistä, nykyteknologian mukaista skenaariota.</p><p>&nbsp;</p><p>Automaation aiheuttamassa tulevaisuuden työmarkkinoiden uudellenjärjestäytymisessä ratkaisevassa osassa on se, voidaanko kaikki tai edes useimmat ihmiset kouluttaa näihin uusin ammatteihin, joista huomattava osa vaatii suuria tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Mitä tehdään niille, joiden kyvyt eivät riitä vaadittaviin tehtäviin ensinkään, tai eivät pysy mukana todennäköisesti jatkuvaa kouluttautumista vaativilla urilla?</p><p>&nbsp;</p><p>On mahdollista, että automaation edetessä yhä suuremmalle osalle ihmisistä jää vain kuluttajan rooli. Millä heidän elinmahdollisuutensa silloin varmistetaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Työurat myös muodostunevat sirpaleisiksi ja monimuotoisiksi jatkuvissa, nopeasti etenevissä yhteiskunnan muutospaineissa, joiden tahdin määrää teknologinen kehitys, eivät yksilöiden elämänkaaren tarpeet ja mahdollisuudet. Työtulojen ja elämisen perusturvan yhteen sovittaminen tulisi silloin olla saumatonta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisuksi työn katoamisen ongelmaan on useimmin ehdotettu jonkinlaista perustulojärjestelmää. Sentapainen ratkaisu toimeentulo-ongelmiin vaikuttaakin väistämättömältä kehitykseltä, mikäli demokraattinen ja tasa-arvoisuuteen pyrkivä yhteiskunta halutaan säilyttää.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustoimeentulon rahoittamiseksi olisi kehitettävä uusia malleja. Esimerkiksi Nick Bostrom ja Bill Gates ovat ehdottaneet, että robottien ja/tai tekoälyjen tekemää työtä tulisi alkaa verottaa. Joka tapauksessa näiden ongelmien ratkaisuun olisi päättäjien syytä alkaa paneutua pikimmiten, sillä automatisaation aiheuttamat lieveilmiöt ovat jo nyt alkumuodoissaan nähtävissä työmarkkinoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset ovat suuria. Lisäksi on todennäköistä, että automaation kiihtyessä kehityksen alkuvaihe tulee näyttämään hyvin erilaiselta kuin sen odotettavissa oleva päätepiste. Miltä maailma näyttää siinä vaiheessa, kun ihmisentasoinen yleistekoäly saavutetaan? Sitä tarkastelen blogisarjani seuraavassa ja viimeisessä osassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Blogisarjani seuraava osa:</p><p><a href="http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252291-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-3-singulariteetti">Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 3: Singulariteetti</a></p><p>&nbsp;</p><p>Blogisarjani edellinen osa:</p><p><a href="http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252289-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-1-automaatio-ja-robotisaatio">Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 1: Automaatio ja robotisaatio</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Automaation yhteiskunnassa aiheuttamaa murrosta on verrattu aiempiin mullistaviin muutoksiin ihmiskunnan historiassa: maanviljelyksen keksimiseen ja teollistumisen alkamiseen. Voi olla, että kyseessä tulee olemaan vieläkin perustavanlaatuisempi vedenjakaja.

 

Jo nyt on varmaa, että tekoälyn kehitys, automaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan työelämän perusteellisesti suhteellisen nopealla aikataululla. Tällä hetkellä työelämään ehtineet sukupolvet joutuvat kohtaamaan tämän muutoksen omalla urallaan, ja kaikki joutuvat kokemaan sen yhteiskunnalliset vaikutukset elantonsa muodostumisessa jollain tavalla.

 

McKinsey Global Instituten raportti viime vuodelta kertoo seuraavaa: vaikka vain 5% kaikista töistä on olemassa olevalla teknologialla kokonaan automatisoitavissa, on kaikista ammateista kaksi kolmasosaa sellaisia, joiden työtehtävistä voidaan automatisoida vähintään kolmannes. Ja tämä siis koskee vain nykyistä teknologiaa, kunhan se otetaan käyttöön täyteen potentiaaliinsa.

 

Useimpien muiden viime vuosina julkaistujen raporttien mukaan seuraavien 10-30 vuoden kuluessa automatisoiduiksi tullee noin 20-60% ammateista alasta ja valtiosta riippuen (Japani, UK, USA, Saksa, Sveitsi, Tanska, Kiina ja Intia).

 

Eri raporttien ja toimijoiden tekemien arvioiden ristiriitaisuus selittyy sillä, että on vaikea arvioida, häviääkö jokin ammatti automatisaation myötä kokonaan vai muuttuuko vain työnkuva. Toisaalta, jos työnkuva muuttuu tarpeeksi, voidaan jo puhua uudesta ammatista ja vanhan katsoa hävinneen. Myös aidosti uusia aloja syntynee.

 

Useimpien arvioiden mukaan kokonaan uusien töiden lukumäärä jäänee kuitenkin alhaisemmaksi kuin automatisaatiossa menetettävien tehtävien määrä. Tämä johtuu paitsi siiitä, että yksi ihminen voi valvoa useampaa tekoälyä, niin myös siitä, että tekoälyjen ja robottien kehittyessä niille voidaan jatkuvasti siirtää yhä uusia aiemmin ihmisen työnkuvaan kuuluneita tehtäviä.

 

Esimerkkejä tekoälykkäiden robottien tulevaisuudessa uhkaamista ammateista ovat vaikkapa baarimikko, tarjoilija, varastotyöntekijät, erilaiset jakelutehtävien tekijät kuten postinkantajat, kauppojen hyllyttäjät, sekä vartijat. Ylipäänsä automatisaation ensiksi uhkaamia ovat sellaiset suorittavat tehtävät, joissa asiakaspalvelutilanteet tai muut työtehtävät toistuvat suhteellisen kaavamaisina.

 

Vastaavasti McKinseyn raportissa esimerkiksi psykiatrien ja lakiasiantuntijoiden tehtävät on arvioitu vaikeimmin automatisoitaviksi. Toisaalta sekä lääketieteen, että oikeustieteen harjoittamiseen liittyy suuria korpuksia dataa, jonka hyödyntäminen näissä tehtävissä on osin automatisoitavissa.

 

Esimerkkinä automaation mahdollisuuksista lääketieteessä toimii IBM:n tekoäly Watson, joka kykeni pelastamaan erään japanilaisen naisen hengen analysoimalla hänen oirekuvansa oppimalla valtavasta 20 miljoonan alan artikkelin lääketieteellisestä aineistosta ja vertaamalla tietoja naisen geneettiseen dataan. Ihminen ei kykene tällaisen datamäärän simultaaniin aukottomaan hydyntämiseen, tai ainakin vastaavaa taitoa voi verrata vuosikymmenien aikana hankittuun kliiniseen kokemukseen. Ylivoimaisen suorituskykynsä vuoksi kone ei sellaista aikajaksoa oppimiseensa tarvitse: Watson suoritti tehtävän muutamassa minuutissa.

 

Toisaalta lääkärin ja lakimiehen ammatit ovat suojassa täydeltä automaatiolta ainakin lähes ihmisentasoisen yleistekoälyn syntyyn asti. Ja ehkä senkin jälkeen moni halunnee vaativassa asiakaspalvelutilanteessa kohdata oikean ihmisen, ei diagnoosirobottia tai palveluautomaattia.

 

Yksi mahdollinen, ehkä ei-toivottava kehityskulku on, että varakkaat maksavat asiakkaat saavat jatkossakin diagnoosinsa oikealta ihmislääkäriltä ja lakiedustuksensa ihmisasianajajalta, kun taas köyhemmät joutuvat tyytymään automatisoituun palveluun. Automatisaaton vaikutukset tulevat siten olemaan myös arvovalintoihin ja mieltymyksiin perustuvia.

 

Korkea koulutus ei suinkaan yksin suojaa työntekijää automaation vaikutuksilta. Esimerkiksi nykyisistä ammateista sähköasentaja, lähihoitaja, fysioterapeutti ja kokki ovat sellaisia, joita lähitulevaisuuden koneiden on hankala korvata työnkuvasta johtuen. Ja toisaalta taas esimerkiksi monet nykyiset vaativiksi mielletyt ohjelmointi- ja analyysitehtävät katoavat vähitellen, kun järjestelmät oppivat itse ohjelmoimaan ja data-analytiikan prosesseja automatisoidaan.

 

Entä sitten vasta tulossa oleva teknologia? Luonnollisesti sen vaikutusten arviot menevät aika lailla “käsien heilutteluksi”. On hankala arvioida sellaista, jonka olemassaoloa ei vielä edes osata ennakoida. Jotain arviointia ja ennakointia voi kuitenkin esittää.

 

Jonkin verran ihmisiä, ehkäpä varustettuina uusin kyborgien tai geeniteknologian buustaamin kyvyin, tulee varmasti työskentelemään uusien tekoälysovellusten ja robottien parissa. Ennakoin kuitenkin, että suurin kasvu tulee tapahtumaan erilaisten lähinnä viihteeksi luettavien alojen kasvun parissa. Virtuaalitodellisuus ja sen kautta uudenlaiset peli- ja elokuvakokemukset; suoraan aivoihin ladattavat tiedot, taidot ja kokemukset; unien nauhoittaminen ja alitajunnan tutkiminen niiden kautta; musiikin ja muiden taiteiden kokeminen uusilla tavoilla, joita nyt ei osata vielä edes kuvitella; itsensä ja robottien haastaminen erilaisin tavoin; sekä tietysti perinteinen puhdas hedonismi muodostunevat uuden aikakauden elämän sisällöksi kokoaikaisen työn sijasta.

 

Jos ja kun kyvyiltään ylivoimaiset yleistekoälyt ja robotit tulevat viemään lähes kaikki ihmisille nykyisin kuuluvat työtehtävät, on mahdollista, että ihmisyys sinänsä, bio-olennon status, tulee nousemaan merkittäväksi tekijäksi palveluntuotannossa.

 

Joka tapauksessa käynee niin, että kaikki tehtävät ja palvelut, joista joku on valmis maksamaan, edellyttävät ihmisyksilöltä nykyistä paljon suurempaa tiedollista ja taidollista tasoa. Tämä koskee sekä yllä esitettyä kuvitteellista kaukaisempaa tulevaisuutta, että jo seuraavina vuosikymmeninä toteutuvaa todennäköistä, nykyteknologian mukaista skenaariota.

 

Automaation aiheuttamassa tulevaisuuden työmarkkinoiden uudellenjärjestäytymisessä ratkaisevassa osassa on se, voidaanko kaikki tai edes useimmat ihmiset kouluttaa näihin uusin ammatteihin, joista huomattava osa vaatii suuria tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Mitä tehdään niille, joiden kyvyt eivät riitä vaadittaviin tehtäviin ensinkään, tai eivät pysy mukana todennäköisesti jatkuvaa kouluttautumista vaativilla urilla?

 

On mahdollista, että automaation edetessä yhä suuremmalle osalle ihmisistä jää vain kuluttajan rooli. Millä heidän elinmahdollisuutensa silloin varmistetaan?

 

Työurat myös muodostunevat sirpaleisiksi ja monimuotoisiksi jatkuvissa, nopeasti etenevissä yhteiskunnan muutospaineissa, joiden tahdin määrää teknologinen kehitys, eivät yksilöiden elämänkaaren tarpeet ja mahdollisuudet. Työtulojen ja elämisen perusturvan yhteen sovittaminen tulisi silloin olla saumatonta.

 

Ratkaisuksi työn katoamisen ongelmaan on useimmin ehdotettu jonkinlaista perustulojärjestelmää. Sentapainen ratkaisu toimeentulo-ongelmiin vaikuttaakin väistämättömältä kehitykseltä, mikäli demokraattinen ja tasa-arvoisuuteen pyrkivä yhteiskunta halutaan säilyttää.

 

Perustoimeentulon rahoittamiseksi olisi kehitettävä uusia malleja. Esimerkiksi Nick Bostrom ja Bill Gates ovat ehdottaneet, että robottien ja/tai tekoälyjen tekemää työtä tulisi alkaa verottaa. Joka tapauksessa näiden ongelmien ratkaisuun olisi päättäjien syytä alkaa paneutua pikimmiten, sillä automatisaation aiheuttamat lieveilmiöt ovat jo nyt alkumuodoissaan nähtävissä työmarkkinoilla.

 

Lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat yhteiskunnalliset muutokset ovat suuria. Lisäksi on todennäköistä, että automaation kiihtyessä kehityksen alkuvaihe tulee näyttämään hyvin erilaiselta kuin sen odotettavissa oleva päätepiste. Miltä maailma näyttää siinä vaiheessa, kun ihmisentasoinen yleistekoäly saavutetaan? Sitä tarkastelen blogisarjani seuraavassa ja viimeisessä osassa.

 

 

Blogisarjani seuraava osa:

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 3: Singulariteetti

 

Blogisarjani edellinen osa:

Tekoäly tulee, oletko valmis? Osa 1: Automaatio ja robotisaatio

 

]]>
0 http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252290-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-2-automaation-vaikutukset-tyoelamaan#comments Automaatio Perustulo Robotisaatio Tekoäly Työelämä Wed, 14 Mar 2018 18:07:43 +0000 Marianna Ridderstad http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252290-tekoaly-tulee-oletko-valmis-osa-2-automaation-vaikutukset-tyoelamaan
Yleistuki - mikä se on ja toimiiko se? http://johannakjuselius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252093-yleistuki-mika-sen-on-ja-toimiiko-se <p>Mikä on yleistuki ja toimiiko se?</p><p>&nbsp;</p><p>Helmikuussa&nbsp; Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö&nbsp;OECD:n suositteli maaraportissa brittimallin mukaista Universal Credit -järjestelmää myös Suomeen. Monille malli tuli uutena. Onkin erittäin hyödyllistä selvittää mikä se on ja toimiiko se ennen kuin mietitään sen toteuttamista meillä Suomessa.</p><p>Brittien mallissa yksi yleistuki korvaa kuusi tukea (kuten työttömyystuki, asumistuki ja lapsiperheiden verovähennys). Se on tukia yksinkertaistava ja työhön kannustava projekti, joka aluksi sai laajaa hyväksyntää eri puolueilta ja järjestöiltä. Tuki laillistettiin 2011 Iain Duncan Smithin toimesta. Suunnitelma piti kansallistaa vuoden 2017 aikana.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Toimiiko se?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suunnitelma ei ole pitänyt. Yleistukea ryvettää lukuisat hallinnolliset epäonnistumiset, kalliit IT viat ja suunnitteluvirheet. Se otettiin käyttöön valikoiduilla koealueilla 2013. Nykyisen aikataulun mukaan yleistuki tulee täysin toimeenpantua 7 miljoonalle tuensaajalle 2022-23.</p><p>Systeemi on erittäin kiistanalainen.&nbsp; Ensimmäisen tuen saaminen kestää jopa kuusi viikkoa.&nbsp;Huolia aiheuttaa järjestelmän täysi digitaalisuus eli hakija käsittelee koko asiakkuutensa itse netissä.&nbsp;Toteuttamiskuluarvio, joka alun perin oli 2 miljardia puntaa, on nostettu sittemmin 12 miljardiin puntaan.</p><p>Vaikka tuki on ollut käytössä yhdessä tai toisessa muodossa jo useamman vuoden, ei projektia arvioivan viraston OBR:n mukaan ole vielä tarpeeksi todisteita siitä, toimiiko se.</p><p>&rdquo;Asiakaskokemusta&rdquo; hallitus ei tutki, mikä on herättänyt kritiikkiä sen kyvystä kehittää laajoja IT projekteja. Vuokranantajat ovat julkaisseet synkkiä arvioita yleistuen toimivuudesta asuntomarkkinoilla. Kriitikoiden mukaan tukien leikkausten vuoksi työttömät ovat vähemmän todennäköisesti nostamassa työtuntiensa määrää. Eli kriitikoiden mukaan Universal Credit ei ole se simppeli järjestelmä joka parantaa ihmisten olosuhteita ja tekee työstä kannattavaa kaikissa tilanteissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Digitaalinen järjestelmä ei toimi</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Hallitus on toiveikas ja hyväksyy että &rdquo;vähemmistöllä&rdquo; tuen saajista ei ole internetiä eikä pääsyä tietokoneelle. Kampanjoijat ovat huolissaan siitä, että hallitus on &rdquo;ylioptimistinen&rdquo; eikä tiedosta digikatveessa olevien todellista määrää.</p><p>Systeemiä varten luotu <a href="https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fd.docs.live.net%2F8a4591b6d54fbce8%2FDocuments%2FGov.uk%2520Verify&amp;data=02%7C01%7C%7C1a1c82e3334e49c6d60108d5826a29ce%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C636558314826392407&amp;sdata=AHRqOisuMwQE%2B73UozrI9nMkpyxYP2R%2F8avZPBTU%2BIQ%3D&amp;reserved=0">Verify</a> -digitaalinen identiteetin tunnistusjärjestelmä saa osakseen raakaa kritiikkiä IT-alalta.</p><p>-Hallituksen lippulaiva, digitaalinen identiteetin tunnistussysteemi, Verify, on nyt muodostunut suurimaksi esteeksi Brittien digitalisen identiteetin kehittämisen infrastruktuurille, toteaa alan johtavasta Computer Weekly- julkaisukin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Järjestöt varoittavat yleistuen vaikutuksista </strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Miljoona ilmaiseen kouluruokaan oikeutettu köyhyydessä asuva lapsi Englannissa jää ilman kouluruokaa, jos yleistuki otetaan käyttöön, lasten etuja ajava hyväntekeväisyysjärjestö Children&rsquo;s Society on varoittanut.</p><p>Kodittomuus ja häädöt lisääntyvät, ja yleistukea saaville ei vuokrata asuntoja, vuokranantajien kansallinen järjestö (NLA) on varoittanut. Tämä johtuu siitä, että tukijärjestelmät viiveet ja maksujärjestelmän ongelmat johtavat vuokrarästeihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Eikä nyt olisi aika tarkkailla mallin toimivuutta sen omassa maassa ennen kuin lähdetään toteuttamaan sitä kotimaassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä on yleistuki ja toimiiko se?

 

Helmikuussa  Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n suositteli maaraportissa brittimallin mukaista Universal Credit -järjestelmää myös Suomeen. Monille malli tuli uutena. Onkin erittäin hyödyllistä selvittää mikä se on ja toimiiko se ennen kuin mietitään sen toteuttamista meillä Suomessa.

Brittien mallissa yksi yleistuki korvaa kuusi tukea (kuten työttömyystuki, asumistuki ja lapsiperheiden verovähennys). Se on tukia yksinkertaistava ja työhön kannustava projekti, joka aluksi sai laajaa hyväksyntää eri puolueilta ja järjestöiltä. Tuki laillistettiin 2011 Iain Duncan Smithin toimesta. Suunnitelma piti kansallistaa vuoden 2017 aikana.

 

Toimiiko se?

 

Suunnitelma ei ole pitänyt. Yleistukea ryvettää lukuisat hallinnolliset epäonnistumiset, kalliit IT viat ja suunnitteluvirheet. Se otettiin käyttöön valikoiduilla koealueilla 2013. Nykyisen aikataulun mukaan yleistuki tulee täysin toimeenpantua 7 miljoonalle tuensaajalle 2022-23.

Systeemi on erittäin kiistanalainen.  Ensimmäisen tuen saaminen kestää jopa kuusi viikkoa. Huolia aiheuttaa järjestelmän täysi digitaalisuus eli hakija käsittelee koko asiakkuutensa itse netissä. Toteuttamiskuluarvio, joka alun perin oli 2 miljardia puntaa, on nostettu sittemmin 12 miljardiin puntaan.

Vaikka tuki on ollut käytössä yhdessä tai toisessa muodossa jo useamman vuoden, ei projektia arvioivan viraston OBR:n mukaan ole vielä tarpeeksi todisteita siitä, toimiiko se.

”Asiakaskokemusta” hallitus ei tutki, mikä on herättänyt kritiikkiä sen kyvystä kehittää laajoja IT projekteja. Vuokranantajat ovat julkaisseet synkkiä arvioita yleistuen toimivuudesta asuntomarkkinoilla. Kriitikoiden mukaan tukien leikkausten vuoksi työttömät ovat vähemmän todennäköisesti nostamassa työtuntiensa määrää. Eli kriitikoiden mukaan Universal Credit ei ole se simppeli järjestelmä joka parantaa ihmisten olosuhteita ja tekee työstä kannattavaa kaikissa tilanteissa.

 

Digitaalinen järjestelmä ei toimi

 

Hallitus on toiveikas ja hyväksyy että ”vähemmistöllä” tuen saajista ei ole internetiä eikä pääsyä tietokoneelle. Kampanjoijat ovat huolissaan siitä, että hallitus on ”ylioptimistinen” eikä tiedosta digikatveessa olevien todellista määrää.

Systeemiä varten luotu Verify -digitaalinen identiteetin tunnistusjärjestelmä saa osakseen raakaa kritiikkiä IT-alalta.

-Hallituksen lippulaiva, digitaalinen identiteetin tunnistussysteemi, Verify, on nyt muodostunut suurimaksi esteeksi Brittien digitalisen identiteetin kehittämisen infrastruktuurille, toteaa alan johtavasta Computer Weekly- julkaisukin.

 

Järjestöt varoittavat yleistuen vaikutuksista

 

 

Miljoona ilmaiseen kouluruokaan oikeutettu köyhyydessä asuva lapsi Englannissa jää ilman kouluruokaa, jos yleistuki otetaan käyttöön, lasten etuja ajava hyväntekeväisyysjärjestö Children’s Society on varoittanut.

Kodittomuus ja häädöt lisääntyvät, ja yleistukea saaville ei vuokrata asuntoja, vuokranantajien kansallinen järjestö (NLA) on varoittanut. Tämä johtuu siitä, että tukijärjestelmät viiveet ja maksujärjestelmän ongelmat johtavat vuokrarästeihin.

 

Eikä nyt olisi aika tarkkailla mallin toimivuutta sen omassa maassa ennen kuin lähdetään toteuttamaan sitä kotimaassa.

]]>
3 http://johannakjuselius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252093-yleistuki-mika-sen-on-ja-toimiiko-se#comments Digitaalinen Iso-Britannia OECD Perustulo Yleistuki Sun, 11 Mar 2018 07:11:43 +0000 Johanna Juselius http://johannakjuselius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252093-yleistuki-mika-sen-on-ja-toimiiko-se
OECD:n perusturvamalli oikeansuuntainen - nostaisi 90 000 ihmistä köyhyydestä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251499-oecdn-perusturvamalli-oikeansuuntainen-nostaisi-90-000-ihmista-koyhyydesta <p>OECD suosittaa Suomelle yleistukea Ison-Britannian Universal Creditin tapaan. OECD:n ratkaisu nostaisi 90 000 ihmistä köyhyydestä, kun taas perustulo OECD:n reunaehdoilla veisi jopa 150 000 ihmistä köyhyyteen. Tämä on merkittävä tieto, kun perusturvamalleja arvioidaan.</p><p>OECD on laskenut Suomen perusturvauudistuksen pohjaksi kahta eri mallia: perustuloa sekä Universal Credit-mallia (UC-mallia). Tänään julkaistujen tulosten perusteella perustulon käyttöönotto lisäisi köyhyyttä merkittävästi. Jopa 150 000 henkilöä joutuisi alle köyhyysrajan. Työikäisistä köyhyyteen putoaisi 3.6% nykyistä enemmän.</p><p>OECD:n malli on hyvä lähtölaukaisu Universal Credit &ndash;tukimuotojen tutkimiselle. OECD:n ratkaisussa on monia kiperiä kohtia, kuten kotihoidontuen yhdistäminen yleistukeen, mitä en ole esittämässä. Perhevapaakysymys pitäisi ratkaista erillisenä asiana.&nbsp;</p><p><img alt="" height="290" src="http://www.kdlehti.fi/files/2018/03/Ko%CC%88yhyydesta%CC%88_UC-640x290.png" width="640" /></p><p><em>OECD:n raportin kuvasta näkyvät erot Universal Credit ( Kannustava perusturva) ja Basic Income ( perustulo) välillä. Ensimmäisessä kuvassa on köyhyysraja katkoviivalla. Perustulo nostaa köyhyyttä ja Universal Credit-malli vähentää köyhyyttä.&nbsp;</em></p><p>OECD:&nbsp;</p><p>Overall, the basic income scenario increases the Gini coefficient by approximately 0.4 percentage point. The poverty rate increases from 11.4% to 14.1%, and of the 150 000 persons falling below the poverty line, 30 000 are children, and 50 000 early pensioners. In contrast, in the universal credit scenario, the Gini coefficient falls by 0.9 percentage points, and 90 000 people exit poverty, thereby reducing the poverty rate by 1.7 percentage points to 9.7% (Figure 25). It alleviates complexity and strengthens work incentives consistently for a variety of individual circumstances.</p><p>&nbsp;</p><p>LÄHDE :&nbsp;</p><p><a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-julkisti-maaraportin-suomes-2" title="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-julkisti-maaraportin-suomes-2">http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-julkisti-maaraportin-suomes-2</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> OECD suosittaa Suomelle yleistukea Ison-Britannian Universal Creditin tapaan. OECD:n ratkaisu nostaisi 90 000 ihmistä köyhyydestä, kun taas perustulo OECD:n reunaehdoilla veisi jopa 150 000 ihmistä köyhyyteen. Tämä on merkittävä tieto, kun perusturvamalleja arvioidaan.

OECD on laskenut Suomen perusturvauudistuksen pohjaksi kahta eri mallia: perustuloa sekä Universal Credit-mallia (UC-mallia). Tänään julkaistujen tulosten perusteella perustulon käyttöönotto lisäisi köyhyyttä merkittävästi. Jopa 150 000 henkilöä joutuisi alle köyhyysrajan. Työikäisistä köyhyyteen putoaisi 3.6% nykyistä enemmän.

OECD:n malli on hyvä lähtölaukaisu Universal Credit –tukimuotojen tutkimiselle. OECD:n ratkaisussa on monia kiperiä kohtia, kuten kotihoidontuen yhdistäminen yleistukeen, mitä en ole esittämässä. Perhevapaakysymys pitäisi ratkaista erillisenä asiana. 

OECD:n raportin kuvasta näkyvät erot Universal Credit ( Kannustava perusturva) ja Basic Income ( perustulo) välillä. Ensimmäisessä kuvassa on köyhyysraja katkoviivalla. Perustulo nostaa köyhyyttä ja Universal Credit-malli vähentää köyhyyttä. 

OECD: 

Overall, the basic income scenario increases the Gini coefficient by approximately 0.4 percentage point. The poverty rate increases from 11.4% to 14.1%, and of the 150 000 persons falling below the poverty line, 30 000 are children, and 50 000 early pensioners. In contrast, in the universal credit scenario, the Gini coefficient falls by 0.9 percentage points, and 90 000 people exit poverty, thereby reducing the poverty rate by 1.7 percentage points to 9.7% (Figure 25). It alleviates complexity and strengthens work incentives consistently for a variety of individual circumstances.

 

LÄHDE : 

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oecd-julkisti-maaraportin-suomes-2

 

 

 

 

]]>
15 http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251499-oecdn-perusturvamalli-oikeansuuntainen-nostaisi-90-000-ihmista-koyhyydesta#comments Kotimaa Kristillisdemokraatit Perustulo Universal Credit Wed, 28 Feb 2018 08:41:54 +0000 Asmo Maanselkä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251499-oecdn-perusturvamalli-oikeansuuntainen-nostaisi-90-000-ihmista-koyhyydesta
Ansaittu kärsimys - moraalipoliisit hyvinvointivaltiossa http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa <p>Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.</p><p>Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.</p><p>Onhan meillä hyvinvointivaltio...</p><p>Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointi<em>valtiosta</em>, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointi<em>yhteiskunnasta</em>, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.</p><p>Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin &quot;solakka mahdollistaja&quot; kuin &quot;potrea huolehtija&quot;. Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.</p><p>Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.</p><p>Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on <em>niin hyvä</em> sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on <em>omaa syytä.</em> Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, <em>jos vain haluaisivat.</em></p><p>Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.</p><p>Eihän?</p><p>Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, <em>mistä</em> köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.</p><p>Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet <em>ihan itse aiheutettuja</em>.&nbsp;</p><p>Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää &quot;sossun ja Kelan&quot; suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.</p><p>Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.</p><p>Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.</p><p>Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.</p><p>Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa kaikkia autetaan. Jos vain osaa apua hakea ja suostuu sitä ottamaan vastaan.

Kuulostaako tutulta? Tämähän on se tyyli, jolla ongelmat on tapana sinnikkäästi kiistää.

Onhan meillä hyvinvointivaltio...

Paskat on. Ei kukaan enää edes puhu hyvinvointivaltiosta, ellei tarkoituksena ole syyllistää köyhiä heidän tilanteestaan. Puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta, johon sisältyy ajatus, ettei valtion niin kovasti tarvitse osallistua kansalaisista huolehtimiseen.

Vallalla on oppi, jonka eräs toimittelija tiivisti sanomalla, että valtio on rooli on olla ennemminkin "solakka mahdollistaja" kuin "potrea huolehtija". Valtion roolin vähenemisestä on runsaasti esimerkkejä: lastensairaala rahoitettiin kansalaiskeräyksellä; samoin Hurstin leipäjonot, jolle ei valtiolta rahaa herunut.

Onneksi sentään kansalaiset avasivat kukkaronnyörinsä. Tein niin itsekin.

Kun ihmisen kanssa keskustelee leipäjonoista, leikkauksista ja kyykyttämisestä, kohtaa usein väitteen, että Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva, että jos joku on Suomessa köyhä, se on omaa syytä. Asunnottomatkin kuulemma saisivat asunnon, jos vain haluaisivat.

Eihän Suomessa ketään kadulle jätetä.

Eihän?

Kun näille väitteille kysyy perusteluja ja pyytää esimerkkejä, mistä köyhä voi hakea sitä lihavaa sosiaaliturvaa tai asunnoton saada asunnon, vastaukseksi kohautetaan olkapäitä. Mutta se ei poista olkapäidensä kohauttelijan täyttä varmuutta siitä, että ongelmia ei ole, koska Kela ja sossu.

Parhaimmillaan tällä tavoin täyden välinpitämättömyytensä heikommista avoimesti paljastava kertoo, että hän on kyllä nähnyt miten se ja se sukulainen tai tuttu on saanut niin ja niin paljon sossulta / Kelalta rahaa, joten tietää mistä puhuu. Ja kuulemma esimerkkitapauksen ongelmat ovat olleet ihan itse aiheutettuja

Valitettavasti nykyisessä syyperusteisessa tilkkutäkkisosiaaliturvassa yhtä tapausta ei voi yleistää "sossun ja Kelan" suuremmaksi linjaksi. On monia tilanteita, joissa ei vain ole sellaista etuutta, jota ihmiselle lain mukaan voitaisiin myöntää. Sori siitä; yksilön vastuu.

Näin jokin aika sitten Myllypurossa, kun leipäjonossa seisojia laskettiin naksutettavalla laskurilla kuin eläimiä (näin tiedetään miten moneen osaan ruoka täytyy jakaa). Pakkasta oli yli 15 astetta.

Vanha mies tuli paikalle rollaattorilla, kädet kylmyydestä täristen. Kello oli viittä yli puoli kymmenen.

Miestä kehotettiin poistumaan. Vanhus oli myöhästynyt viisi minuuttia laskennasta, eivätkä tämän vetoomukset saada ruokaa auttaneet. Häntä neuvottiin tulemaan ensi viikolla uudestaan.

Viikko on pitkä aika ilman ruokaa.

]]>
3 http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa#comments Köyhyys Suomessa Perustulo Sosiaaliturva Talous Tuloerot Fri, 16 Feb 2018 14:41:07 +0000 Milko Aikio http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251022-ansaittu-karsimys-moraalipoliisit-hyvinvointivaltiossa