Sote -uudistus http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/149477/all Sun, 10 Mar 2019 06:05:52 +0200 fi Suomi tarvitsee valinnanvapauden perusterveydenhuollon palveluissa http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271213-suomi-tarvitsee-valinnanvapauden-perusterveydenhuollon-palveluissa <p>&nbsp;</p> <p>Saamme kokoajan lukea uutisia eri puolella Suomea,&nbsp; miten kansalaiset on joutuvat odottamaan lääkäriaikaa viikko- ja kuukausikausia päästäkseen terveyskeskukseen .</p> <p>Tällä viikolla eduskunnassa kaatuneen sote- ja maakuntauudistuksen yhtenä tavoitteena oli kohentaa perusterveyshoitomme nykytilaa ja nopeuttaa palvelujen saantia.&nbsp;Nykyisellä käytännöllä &nbsp;ja julkisella hallinnolla eivät asiat näytä tulevan kuntoon</p> <p>Suomi on <a href="https://thl.fi/web/sote-uudistus/valinnanvapaus/esimerkkeja-valinnanvapaudesta-euroopassa">valinnanvapaudessa Euroopassa </a>&nbsp;paljon takamatkalla muihin maihin verrattuna. Terveyskeskusjonot eivät Suomessa lyhene ilman valinnanvapautta. Valinnanvapaudesta on Suomessa tehty ideologinen väittely ja politiikan teko markkinamalli -sloganeilla.</p> <p>***</p> <p>Ilmeisesti ensi viikolla jokainen puolue esittää oman sote -mallinsa. Toivottavasti siihen ei kytketä raskaita hallintomalleja (kuten eronnut pm Sipilä on ehtinyt jo tehdä maakuntahallinnosta), vaan pysyttäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilan parantamisessa.</p> <p>Vuoden 2014 maaliskuussa kaikki silloiset eduskuntapuolueet sopivat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7151335">viiden sote -alueen mallista. </a>&nbsp;Siitä olisi hyvä jatkaa lisäämällä&nbsp; vaaleilla valittavan päättävän toimielimen päätöksentekoon.&nbsp;Silloinen oppositiojohtaja ja nykyinen eronnut pääministeri <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sipila-tyytyvainen-sotesopuun-isanmaallinen-teko-6.3.53151.e27c6a5024">Juha Sipilä </a>&nbsp;puhui puoleensa pää-äänenkannattajassa isänmaalisesta teosta. Mitään maakuntamallia ei Juha Sipilä vuonna 2014 edes tyrkyttänyt muille puolueille, kuten nyt.</p> <p>****</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10607805">Tanska </a>&nbsp;on lakkauttamassa maakuntahallinnon ja antamassa kunnille enemmän vastuuta terveydenhuollosta. Suomessa <a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270334-kuntarakenteen-kehittaminen-ennen-uutta-maakunnan-hallintoporrasta">kuntarakenteen kehittäminen</a>&nbsp;sosiaali- ja terveyshallintouudistuksen pohjaksi kuntarakennetta vahvistamalla ja kehittämällä on paras lähtökohta sote -jatkotyölle</p> <p>Nykyisellä kuntarakenteella tuskin &nbsp;hyvin pitkään voidaan jatkaa. <a href="https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2019/kuntatalous-ajautui-kriisiin-kaksi-kolmesta-kunnasta-teki-negatiivisen-tuloksen">Kuntaliiton</a> tiedotteen mukaan tulos painui vuonna 2018 negatiiviseksi 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista.</p> <p>Suomen julkisessa taloudessa on seuraavakin &nbsp;hallitusta odottamassa valmiina julkisen talouden rahoituksen <a href="https://www.stat.fi/til/jali/">alijäämä</a> &nbsp;ja velka. Julkista taloutta ei saada kuntoon veroja korottamalla ja menoja kasvattamalla. Se tie on kuljettu loppuun, sillä <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/">julkisten menojen</a> ja <a href="https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot/veroaste_suomi_eu_oecd.pdf">veroasteiden </a>kv-vertailussa Suomi on jo valmiiksi kärkimaiden joukossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Saamme kokoajan lukea uutisia eri puolella Suomea,  miten kansalaiset on joutuvat odottamaan lääkäriaikaa viikko- ja kuukausikausia päästäkseen terveyskeskukseen .

Tällä viikolla eduskunnassa kaatuneen sote- ja maakuntauudistuksen yhtenä tavoitteena oli kohentaa perusterveyshoitomme nykytilaa ja nopeuttaa palvelujen saantia. Nykyisellä käytännöllä  ja julkisella hallinnolla eivät asiat näytä tulevan kuntoon

Suomi on valinnanvapaudessa Euroopassa  paljon takamatkalla muihin maihin verrattuna. Terveyskeskusjonot eivät Suomessa lyhene ilman valinnanvapautta. Valinnanvapaudesta on Suomessa tehty ideologinen väittely ja politiikan teko markkinamalli -sloganeilla.

***

Ilmeisesti ensi viikolla jokainen puolue esittää oman sote -mallinsa. Toivottavasti siihen ei kytketä raskaita hallintomalleja (kuten eronnut pm Sipilä on ehtinyt jo tehdä maakuntahallinnosta), vaan pysyttäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilan parantamisessa.

Vuoden 2014 maaliskuussa kaikki silloiset eduskuntapuolueet sopivat viiden sote -alueen mallista.  Siitä olisi hyvä jatkaa lisäämällä  vaaleilla valittavan päättävän toimielimen päätöksentekoon. Silloinen oppositiojohtaja ja nykyinen eronnut pääministeri Juha Sipilä  puhui puoleensa pää-äänenkannattajassa isänmaalisesta teosta. Mitään maakuntamallia ei Juha Sipilä vuonna 2014 edes tyrkyttänyt muille puolueille, kuten nyt.

****

Tanska  on lakkauttamassa maakuntahallinnon ja antamassa kunnille enemmän vastuuta terveydenhuollosta. Suomessa kuntarakenteen kehittäminen sosiaali- ja terveyshallintouudistuksen pohjaksi kuntarakennetta vahvistamalla ja kehittämällä on paras lähtökohta sote -jatkotyölle

Nykyisellä kuntarakenteella tuskin  hyvin pitkään voidaan jatkaa. Kuntaliiton tiedotteen mukaan tulos painui vuonna 2018 negatiiviseksi 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista.

Suomen julkisessa taloudessa on seuraavakin  hallitusta odottamassa valmiina julkisen talouden rahoituksen alijäämä  ja velka. Julkista taloutta ei saada kuntoon veroja korottamalla ja menoja kasvattamalla. Se tie on kuljettu loppuun, sillä julkisten menojen ja veroasteiden kv-vertailussa Suomi on jo valmiiksi kärkimaiden joukossa.

]]>
30 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271213-suomi-tarvitsee-valinnanvapauden-perusterveydenhuollon-palveluissa#comments Sote -uudistus Sun, 10 Mar 2019 04:05:52 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271213-suomi-tarvitsee-valinnanvapauden-perusterveydenhuollon-palveluissa
Suomessa jatkuu julkisen vallan ohjaama ja rahoittama terveydenhuolto http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236580-suomessa-jatkuu-julkisen-vallan-ohjaama-ja-rahoittama-terveydenhuolto <p>Illan A<a href="http://areena.yle.fi/1-3760239">-talk &ndash;ohjelmaa</a> katsoessa tuntui siltä, että vasemmistoliiton &nbsp;mukaan Suomessa loppuu&nbsp; sote- uudistuksen myötä julkisen vallan ohjaama ja rahoittama sekä valvoma terveydenhoito.</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_15+2017.aspx">Lakiesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä&nbsp;</a>(sis. tuohon lakipakettiin HE 15/2017) ) sen 1 &sect;:ssä todetaan, että lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. Lakiesityksen 2 &sect; :n 1 momentissa todetaan, että lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulla&nbsp;olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan.</p><p>En löydä lakiesityksestä mitään kohtaa, että valtion ohjaama, rahoittama ja valvoma terveydenhuolto loppuisi Suomessa lakiesityksen myötä.</p><p>------</p><p>Tuntuu myös välillä siltä, että vasemmisto-oppositiossa pääsee &ndash; &rdquo;Marinne Le Pen tyylillä&rdquo; &nbsp;- talousviisaaksi vaatimalla äänekkäästi &nbsp;löysää rahapolitiikkaa suhdanteista ja &nbsp;4-7 &nbsp;miljardin vuotuisesta velaksi elämisestä välittämättä.</p><p>------</p><p>Peruspalveluministeri Juha Rehulalle annan tunnustusta tähänastisesta&nbsp; <a href="http://vrk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sote-palvelutiedot-kuvataan-suoraan-suomi-fi-palvelutietovarantoon">sote -uudistuksen</a> puolustamisesta. Tuntuu siltä, että julkisuudessa &nbsp;sote &ndash;uudistuksen arvostelijat ja vastustajat saavat enemmän tilaa kuin asian puolesta toimivat.&nbsp; Ministeri Rehula lupasi illan keskustelussa, että ensi viikolla keskiviikkona eduskunta käy lähetekeskustelun hallituksen lakiesityksestä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon &nbsp;<a href="http://alueuudistus.fi/documents/1271139/4275707/Valinnanvapautta+koskevan+hallituksen+esityksen+muutokset+ja+toimeenpanoaikataulu_KORJATTU_v2.pdf/756a16e2-e750-4418-9ce1-e4ff0d47cf00">valinnanvapautta</a>.</p><p>Sote uudistuksessa ei voi välttyä myöskään johtopäätökseltä, että eniten ääntä opposition lisäksi pitävät <strong>jääviydestä välittämättä</strong> ne, joiden työpaikkaan ja omaan asemaan sote &ndash;uudistus toisi muutoksia sekä uudelleenorganisointitarvetta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Illan A-talk –ohjelmaa katsoessa tuntui siltä, että vasemmistoliiton  mukaan Suomessa loppuu  sote- uudistuksen myötä julkisen vallan ohjaama ja rahoittama sekä valvoma terveydenhoito.

Lakiesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (sis. tuohon lakipakettiin HE 15/2017) ) sen 1 §:ssä todetaan, että lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. Lakiesityksen 2 § :n 1 momentissa todetaan, että lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan.

En löydä lakiesityksestä mitään kohtaa, että valtion ohjaama, rahoittama ja valvoma terveydenhuolto loppuisi Suomessa lakiesityksen myötä.

------

Tuntuu myös välillä siltä, että vasemmisto-oppositiossa pääsee – ”Marinne Le Pen tyylillä”  - talousviisaaksi vaatimalla äänekkäästi  löysää rahapolitiikkaa suhdanteista ja  4-7  miljardin vuotuisesta velaksi elämisestä välittämättä.

------

Peruspalveluministeri Juha Rehulalle annan tunnustusta tähänastisesta  sote -uudistuksen puolustamisesta. Tuntuu siltä, että julkisuudessa  sote –uudistuksen arvostelijat ja vastustajat saavat enemmän tilaa kuin asian puolesta toimivat.  Ministeri Rehula lupasi illan keskustelussa, että ensi viikolla keskiviikkona eduskunta käy lähetekeskustelun hallituksen lakiesityksestä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon  valinnanvapautta.

Sote uudistuksessa ei voi välttyä myöskään johtopäätökseltä, että eniten ääntä opposition lisäksi pitävät jääviydestä välittämättä ne, joiden työpaikkaan ja omaan asemaan sote –uudistus toisi muutoksia sekä uudelleenorganisointitarvetta.

]]>
3 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236580-suomessa-jatkuu-julkisen-vallan-ohjaama-ja-rahoittama-terveydenhuolto#comments Sote -uudistus Fri, 05 May 2017 08:43:14 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236580-suomessa-jatkuu-julkisen-vallan-ohjaama-ja-rahoittama-terveydenhuolto
Sotesta sataa seteleitä http://leenahoppania.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228328-sotesta-sataa-seteleita <p>Sote-uudistus nytkähti eilen taas ison askelen eteenpäin, kun hallitus teki ratkaisun sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden yksityiskohdista. Paketti lähetetään seuraavaksi lausunnoille kommentointita varten.</p><p>On hienoa, että asia etenee vihdoin. Valinnanvapauden toteutuminen vie koko hallintouudistusta oikeaan suuntaan. Terveyspalvelujen saatavuuteen tämä tuo valtavan muutoksen ja parantaa varmasti palvelujen laatua sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.</p><p>Pidän tätä pohjaesitystä&nbsp;erinomaisena ja toivon, että lausuntokierroksella se vielä yksinkertaistuu käyttäjälähtöisemmäksi.</p><p>Ainakin minun on vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa asiakasseteli soveltuvin osin muissa kuin suoran valinnan palveluissa, palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti? Kuka sen määrittää ja entäs sitten kun se alkaa ylittyä? Ja kuka niitä seteleitä jakelee? Tästä kaikesta tavallinen kansalainen ei taida vielä ymmärtää paljoakaan. Prosessikaaviona tämä on varmasti nerokas järjestelmä, mutta vielä aika kaukana ihmisen arjesta.</p><p>Kansalaisen kannalta järjestelmä tulee luoda mahdollisimman yksinkertaiseksi; mennessään mille tahansa luukulle, ihminen pääsee tarvitsemaansa hoitoon ilman erillisiä kommervenkkejä. Ei ole tarkoituksenmukaista lisätä byrokratiaa tai etenkään juoksuttaa ihmisiä epämääräisen maakuntahallinnon sokkeloissa. Vuoden sitoutumispakko tiettyyn palveluntarjoajaan ei myöskään ole erityisen asiakaslähtöistä.</p><p>Kun olemme jo todenneet, että tämä investointi todellisuudessa maksaa aluksi enemmän kuin nykyinen järjestelmä, voidaan se saman tien tehdä helpoksi ja käyttäjälähtöiseksi. Jotta meillä kaikilla on parempi olla.</p><p>&nbsp;</p> Sote-uudistus nytkähti eilen taas ison askelen eteenpäin, kun hallitus teki ratkaisun sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden yksityiskohdista. Paketti lähetetään seuraavaksi lausunnoille kommentointita varten.

On hienoa, että asia etenee vihdoin. Valinnanvapauden toteutuminen vie koko hallintouudistusta oikeaan suuntaan. Terveyspalvelujen saatavuuteen tämä tuo valtavan muutoksen ja parantaa varmasti palvelujen laatua sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Pidän tätä pohjaesitystä erinomaisena ja toivon, että lausuntokierroksella se vielä yksinkertaistuu käyttäjälähtöisemmäksi.

Ainakin minun on vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa asiakasseteli soveltuvin osin muissa kuin suoran valinnan palveluissa, palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti? Kuka sen määrittää ja entäs sitten kun se alkaa ylittyä? Ja kuka niitä seteleitä jakelee? Tästä kaikesta tavallinen kansalainen ei taida vielä ymmärtää paljoakaan. Prosessikaaviona tämä on varmasti nerokas järjestelmä, mutta vielä aika kaukana ihmisen arjesta.

Kansalaisen kannalta järjestelmä tulee luoda mahdollisimman yksinkertaiseksi; mennessään mille tahansa luukulle, ihminen pääsee tarvitsemaansa hoitoon ilman erillisiä kommervenkkejä. Ei ole tarkoituksenmukaista lisätä byrokratiaa tai etenkään juoksuttaa ihmisiä epämääräisen maakuntahallinnon sokkeloissa. Vuoden sitoutumispakko tiettyyn palveluntarjoajaan ei myöskään ole erityisen asiakaslähtöistä.

Kun olemme jo todenneet, että tämä investointi todellisuudessa maksaa aluksi enemmän kuin nykyinen järjestelmä, voidaan se saman tien tehdä helpoksi ja käyttäjälähtöiseksi. Jotta meillä kaikilla on parempi olla.

 

]]>
10 http://leenahoppania.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228328-sotesta-sataa-seteleita#comments Kotimaa Hyvinvointipalvelut Sote -uudistus Terveyspalvelut Valinnanvapaus Thu, 22 Dec 2016 11:27:09 +0000 Leena Hoppania http://leenahoppania.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228328-sotesta-sataa-seteleita
Sote-ratkaisu löytyi sopivasti pyhiksi http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228306-sote-ratkaisu-loytyi-sopivasti-pyhiksi <p>Hallitus onnistui keskiviikkoiltana tekemään ratkaisun maakunta-, sote- ja valinnanvapauskysymykseensä. Kokonaisuudesta tiedotettiin eilen hieman kello kahdeksan jälkeen. Iltalehden <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612212200044316_uu.shtml">saamien tietojen mukaan</a> neuvottelut ovat olleet vaikeat, sillä aikataulut ovat pettäneet moneen kertaan ja haastetta on kuulemma riittänyt reippaanlaisesti vielä tänäänkin.</p><p>Pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> (kesk) kertoi neuvotteluista poistuessaan olevansa tyytyväinen ratkaisuun. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois 297 kunnalta 18 maakunnalle. Lisäksi yritysten roolia palveluiden tuottajana kasvatetaan niin sanotun valinnanvapauden myötä. Toisin sanoen palveluiden tuottaminen siirtyy kokoomuslaisten luotsaamille Attendo MedOnelle, Mehiläiselle ja Terveystalolle.</p><p>Tietystihän muutkin voivat halutessaan yrittää, mutta ahtaaksi tulevat epäilemättä pienten klinikoiden markkinat tulevaisuudessa käymään.</p><p>Lait palveluiden järjestämisestä ja maakuntien perustamisesta ovat jo käyneet lausuntokierroksella, kun taas hallituksen kaavailemasta valinnanvapaudesta tiedetään vielä melko vähän. Luit aivan oikein. Puhuin jo kolmannen kerran valinnanvapaudesta, sillä ei lehdissä paljoa muusta enää kirjoitetakaan. Sote-uudistukseen halutaan väkisinkin liittää mukaan mielleyhtymät valinnanvapaudesta. Keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa valinnanvapaudesta puhui erityisen hartaasti sisäministeri <strong>Paula Risikko</strong> (kok), joka hehkutti jopa &quot;nelinkertaista mahdollisuutta valita&quot;. Tässähän menee kohta sormi suuhun.</p><p>Tällä hetkellä on kuitenkin hyvin epävarmaa, paljonko tämä nelinkertainen mahdollisuutemme tulee meille maksamaan. Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteenahan oli hillitä kustannusten kasvua hurjalla kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Perhe- ja peruspalveluministeri <strong>Juha Rehula</strong> (kesk) ei kuitenkaan osannut vastata vakuuttavasti siihen, mistä nämä säästöt tulevat syntymään. Hän <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612212200044382_uu.shtml">myönsi kysyttäessä</a>, että valinnanvapauden myötä menot tulevat perustason palveluiden osalta kasvamaan, mutta vakuutti samassa yhteydessä, että erityistasolta saatavat säästöt eivät ole &rdquo;pelkästään uskon asia&rdquo;.</p><p>No mutta kai se turha byrokratia sentään kuitenkin katoaa?</p><p>Hankala sanoa. Tavallaan on hienoa, että vastuu siirtyy kunnilta maakunnille ja kasaantuu näin ollen pienemmälle tontille, mutta teoria ja käytäntö voivat olla kovin erilaisia. Valinnanvapausmalli, joka perustuu monen eri palveluntuottajan ketjuun, saattaa pahimmassa tapauksessa pirstoa järjestelmää entisestään ja hankaloittaa yhteistyötä eri hoitoketjujen välillä. Tässä vaiheessa valinnanvapaus on mainittu jo niin monta kertaa eri yhteyksissä, että minäkin olen kohta myyty. Tämähän kuulostaa melkein tilaustyöltä.&nbsp;Samaan valinnanvapautta koskevaan mantraan törmää Iso-Britanniassa, Kanadassa ja Ruotsissa.</p><p>Ikuisena pessimistinä en voinut olla pohtimatta yllättävän ratkaisun ajankohtaa. Saksassa vaikeat päätökset ilmoitetaan aina futisturnausten aikaan, kun ihmisillä on muut asiat mielessä, eikä ketään kiinosta politiikka puupennin vertaa. Suomessa se taitaa sitten olla jääkiekko, juhannus ja joulunpyhät. Sote-ratkaisu piti saada nopeasti valmiiksi, jotta voitaisiin hiljentyä juhlan viettoon. Eduskunta kokoontuu seuraavan kerran 1. helmikuuta 2017. Toivottavasti arvon edustajat perehtyvät huolella hallituksen ratkaisuun 40 päivää kestävän joululomansa aikana. Kyllä siinä kinkunsulattelun ohessa joutaa pari ajatusta tällekin uhrata.</p><p><em>Ylen Tiina Merikannon loistavan &rdquo;Alkuperäiset soten tavoitteet vaarassa &ndash; tulossa on varsinainen jouluhimmeli&rdquo; - analyysin löydät <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9365741">tämän linkin takaa</a>.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus onnistui keskiviikkoiltana tekemään ratkaisun maakunta-, sote- ja valinnanvapauskysymykseensä. Kokonaisuudesta tiedotettiin eilen hieman kello kahdeksan jälkeen. Iltalehden saamien tietojen mukaan neuvottelut ovat olleet vaikeat, sillä aikataulut ovat pettäneet moneen kertaan ja haastetta on kuulemma riittänyt reippaanlaisesti vielä tänäänkin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi neuvotteluista poistuessaan olevansa tyytyväinen ratkaisuun. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois 297 kunnalta 18 maakunnalle. Lisäksi yritysten roolia palveluiden tuottajana kasvatetaan niin sanotun valinnanvapauden myötä. Toisin sanoen palveluiden tuottaminen siirtyy kokoomuslaisten luotsaamille Attendo MedOnelle, Mehiläiselle ja Terveystalolle.

Tietystihän muutkin voivat halutessaan yrittää, mutta ahtaaksi tulevat epäilemättä pienten klinikoiden markkinat tulevaisuudessa käymään.

Lait palveluiden järjestämisestä ja maakuntien perustamisesta ovat jo käyneet lausuntokierroksella, kun taas hallituksen kaavailemasta valinnanvapaudesta tiedetään vielä melko vähän. Luit aivan oikein. Puhuin jo kolmannen kerran valinnanvapaudesta, sillä ei lehdissä paljoa muusta enää kirjoitetakaan. Sote-uudistukseen halutaan väkisinkin liittää mukaan mielleyhtymät valinnanvapaudesta. Keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa valinnanvapaudesta puhui erityisen hartaasti sisäministeri Paula Risikko (kok), joka hehkutti jopa "nelinkertaista mahdollisuutta valita". Tässähän menee kohta sormi suuhun.

Tällä hetkellä on kuitenkin hyvin epävarmaa, paljonko tämä nelinkertainen mahdollisuutemme tulee meille maksamaan. Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteenahan oli hillitä kustannusten kasvua hurjalla kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) ei kuitenkaan osannut vastata vakuuttavasti siihen, mistä nämä säästöt tulevat syntymään. Hän myönsi kysyttäessä, että valinnanvapauden myötä menot tulevat perustason palveluiden osalta kasvamaan, mutta vakuutti samassa yhteydessä, että erityistasolta saatavat säästöt eivät ole ”pelkästään uskon asia”.

No mutta kai se turha byrokratia sentään kuitenkin katoaa?

Hankala sanoa. Tavallaan on hienoa, että vastuu siirtyy kunnilta maakunnille ja kasaantuu näin ollen pienemmälle tontille, mutta teoria ja käytäntö voivat olla kovin erilaisia. Valinnanvapausmalli, joka perustuu monen eri palveluntuottajan ketjuun, saattaa pahimmassa tapauksessa pirstoa järjestelmää entisestään ja hankaloittaa yhteistyötä eri hoitoketjujen välillä. Tässä vaiheessa valinnanvapaus on mainittu jo niin monta kertaa eri yhteyksissä, että minäkin olen kohta myyty. Tämähän kuulostaa melkein tilaustyöltä. Samaan valinnanvapautta koskevaan mantraan törmää Iso-Britanniassa, Kanadassa ja Ruotsissa.

Ikuisena pessimistinä en voinut olla pohtimatta yllättävän ratkaisun ajankohtaa. Saksassa vaikeat päätökset ilmoitetaan aina futisturnausten aikaan, kun ihmisillä on muut asiat mielessä, eikä ketään kiinosta politiikka puupennin vertaa. Suomessa se taitaa sitten olla jääkiekko, juhannus ja joulunpyhät. Sote-ratkaisu piti saada nopeasti valmiiksi, jotta voitaisiin hiljentyä juhlan viettoon. Eduskunta kokoontuu seuraavan kerran 1. helmikuuta 2017. Toivottavasti arvon edustajat perehtyvät huolella hallituksen ratkaisuun 40 päivää kestävän joululomansa aikana. Kyllä siinä kinkunsulattelun ohessa joutaa pari ajatusta tällekin uhrata.

Ylen Tiina Merikannon loistavan ”Alkuperäiset soten tavoitteet vaarassa – tulossa on varsinainen jouluhimmeli” - analyysin löydät tämän linkin takaa.

]]>
49 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228306-sote-ratkaisu-loytyi-sopivasti-pyhiksi#comments Sipilän hallitus Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Sote -uudistus Valinnanvapaus Wed, 21 Dec 2016 20:59:55 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228306-sote-ratkaisu-loytyi-sopivasti-pyhiksi
Valinnanvapaus terveyspalveluissa, haittaa vai hyötyä? http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228161-valinnanvapaus-terveyspalveluissa-haittaa-vai-hyotya <p>Yksi tulevan SOTE-uudistuksen teemoja on ollut asiakkaan valinnanvapauden lisääminen.<br />Käsittääkseni tämä tarkoittaisi karkeasti yleislääkärin sekä terveyden- ja sairaanhoitajan palveluita, sekä pienempiä kuntoutuspalveluita. Yhteiskunnalle kalliimmat valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut asiakas saisi valita erikseen palvelu/asiakassetelin tai oman henkilökohtaisen lompakkonsa avulla.</p><p>Jos tulevaa valinnanvapautta tarkastellaan tarkemmin, on heti huomattavissa , että se toimisi kunnolla vain osassa maata, siellä missä asiakkaita on eniten. , Lisäksi valinnanvaraa syntyy arvatenkin sellaisiin palveluihin, joiden järjestämisestä koituvat menot ovat pienimmät ja tulot suurimmat.&nbsp;</p><p>Kaikki Kehäkolmosen pohjoispuolella asuvat, ja heitä on sentään yli neljä miljoonaa, jäisivät uudistuksessa kärsijän asemaan siitä yksinkertaisesta syystä, että valinnanmahdollisuuksia ei paljoakaan ole olemassa.</p><p>Odotettavissa onkin, että sote-uudistuksen jälkeen yksityiset toimijat aktivoituvat ja laajentavat toimintojaan kaikkialle maahan. Samalla pienten alueellisten toimijoitten toimintamahdollisuudet heikkenevät, eivätkä ne pysty kilpailemaan uusien, suurten toimijoitten kanssa. Pienten yritysten karsiutuminen pois nostaa varmuudella hintoja tulevaisuudessa ja lisää maaseudun asukkaitten matkoja palveluitten perässä.<br /><br />&rdquo; Suomessa tehdään parhaillaan valtavaa uudistusta olemattoman tutkimustiedon pohjalta. Tutkimuksista ei ehkä puhuta siitäkään syystä, etteivät tutkimustulokset muista maista ole olleet kovin rohkaisevia. Esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa palvelutuotannon kilpailuttamisella ja valinnanvapaudella ei ole saavutettu toivottuja tuloksia. Kilpailutus ei ole merkinnyt säästöjä, eivätkä palveluiden laatu ja joustavuus ole parantuneet. Palveluvalikoima on päinvastoin supistunut, sillä palveluntuottajia kiinnostavat vain ne ryhmät, jotka tarvitsevat paljon ja kalliita palveluja. (Prof. Aila-Leena Matthies, yliopistokeskus Chydenius)<br /><br />-Näyttöä ei ole myöskään siitä, että kansalaisten asema kuluttajina olisi vahvistunut. Sen sijaan on havaittu, etteivät varsinkaan sosiaalipalveluja tarvitsevat hyödynnä valinnanmahdollisuuksiaan. Tämä johtuu siitä, ettei kaikilla ole yhtäläisiä resursseja tehdä valintoja, joihin heitä velvoitetaan. Tyypillisesti kaikkein köyhimmät, vähiten koulutetut ja laajoja perhevastuita kantavat kansalaiset saavat vähiten tietoa palveluista ja hyödyntävät muita harvemmin valinnanvapauttaan.&rdquo;</p><p>&rdquo;Syteen ja saveen&rdquo; ilmeisesti jälleen kerran ollaan menossa Sote-uudistusta rakennettaessa. Valinnanvapaus toteutuu vain niitten osalta, joilla se on ollut ennenkin suuren varallisuuden myötä.</p><p>Heikoimmin toimeentulevat eivät hyödy uudistuksesta mitään, päinvastoin menettävät osan nykyisistä eduistaan. Terveydenhoitoyksiköitä tullaan sulkemaan säästöjen saamiseksi, jolloin terveyspalvelut joudutaan hakemaan entistä kauempaa. Matkat kasvattavat hoidon riskejä.<br />Uudistusten myötä kansalaiset myös menettävät vaikutusmahdollisuuksiansa heitä koskevissa asioissa. &nbsp;Hallinto ja päätöksenteko etääntyvät ja kansalaiset voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa enää vain asiakkaitten roolissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi tulevan SOTE-uudistuksen teemoja on ollut asiakkaan valinnanvapauden lisääminen.
Käsittääkseni tämä tarkoittaisi karkeasti yleislääkärin sekä terveyden- ja sairaanhoitajan palveluita, sekä pienempiä kuntoutuspalveluita. Yhteiskunnalle kalliimmat valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut asiakas saisi valita erikseen palvelu/asiakassetelin tai oman henkilökohtaisen lompakkonsa avulla.

Jos tulevaa valinnanvapautta tarkastellaan tarkemmin, on heti huomattavissa , että se toimisi kunnolla vain osassa maata, siellä missä asiakkaita on eniten. , Lisäksi valinnanvaraa syntyy arvatenkin sellaisiin palveluihin, joiden järjestämisestä koituvat menot ovat pienimmät ja tulot suurimmat. 

Kaikki Kehäkolmosen pohjoispuolella asuvat, ja heitä on sentään yli neljä miljoonaa, jäisivät uudistuksessa kärsijän asemaan siitä yksinkertaisesta syystä, että valinnanmahdollisuuksia ei paljoakaan ole olemassa.

Odotettavissa onkin, että sote-uudistuksen jälkeen yksityiset toimijat aktivoituvat ja laajentavat toimintojaan kaikkialle maahan. Samalla pienten alueellisten toimijoitten toimintamahdollisuudet heikkenevät, eivätkä ne pysty kilpailemaan uusien, suurten toimijoitten kanssa. Pienten yritysten karsiutuminen pois nostaa varmuudella hintoja tulevaisuudessa ja lisää maaseudun asukkaitten matkoja palveluitten perässä.

” Suomessa tehdään parhaillaan valtavaa uudistusta olemattoman tutkimustiedon pohjalta. Tutkimuksista ei ehkä puhuta siitäkään syystä, etteivät tutkimustulokset muista maista ole olleet kovin rohkaisevia. Esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa palvelutuotannon kilpailuttamisella ja valinnanvapaudella ei ole saavutettu toivottuja tuloksia. Kilpailutus ei ole merkinnyt säästöjä, eivätkä palveluiden laatu ja joustavuus ole parantuneet. Palveluvalikoima on päinvastoin supistunut, sillä palveluntuottajia kiinnostavat vain ne ryhmät, jotka tarvitsevat paljon ja kalliita palveluja. (Prof. Aila-Leena Matthies, yliopistokeskus Chydenius)

-Näyttöä ei ole myöskään siitä, että kansalaisten asema kuluttajina olisi vahvistunut. Sen sijaan on havaittu, etteivät varsinkaan sosiaalipalveluja tarvitsevat hyödynnä valinnanmahdollisuuksiaan. Tämä johtuu siitä, ettei kaikilla ole yhtäläisiä resursseja tehdä valintoja, joihin heitä velvoitetaan. Tyypillisesti kaikkein köyhimmät, vähiten koulutetut ja laajoja perhevastuita kantavat kansalaiset saavat vähiten tietoa palveluista ja hyödyntävät muita harvemmin valinnanvapauttaan.”

”Syteen ja saveen” ilmeisesti jälleen kerran ollaan menossa Sote-uudistusta rakennettaessa. Valinnanvapaus toteutuu vain niitten osalta, joilla se on ollut ennenkin suuren varallisuuden myötä.

Heikoimmin toimeentulevat eivät hyödy uudistuksesta mitään, päinvastoin menettävät osan nykyisistä eduistaan. Terveydenhoitoyksiköitä tullaan sulkemaan säästöjen saamiseksi, jolloin terveyspalvelut joudutaan hakemaan entistä kauempaa. Matkat kasvattavat hoidon riskejä.
Uudistusten myötä kansalaiset myös menettävät vaikutusmahdollisuuksiansa heitä koskevissa asioissa.  Hallinto ja päätöksenteko etääntyvät ja kansalaiset voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa enää vain asiakkaitten roolissa.

]]>
2 http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228161-valinnanvapaus-terveyspalveluissa-haittaa-vai-hyotya#comments Eriarvoisuus asuinpaikan perusteella Potilaan valinnanvapaus Sote -uudistus Mon, 19 Dec 2016 13:01:30 +0000 Veikko Kärkkäinen http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228161-valinnanvapaus-terveyspalveluissa-haittaa-vai-hyotya
Valtiovarainvaliokunta pelasti äitien päihdekuntoutuksen seitsemännen kerran http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227873-valtiovarainvaliokunta-pelasti-aitien-paihdekuntoutuksen-seitsemannen-kerran <p>Pelastimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa seitsemännen kerran päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut lisäämällä ensi vuoden talousarvioon&nbsp;1 750 000 euroa. Päihdeäitien hoidon turvaamisessa&nbsp;on koko budjettiin nähden kyseessä pieni summa, mutta vaikuttavuudeltaan on lisäraha mittava.</p><p>Tiedotimme tänään valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden jäsenten toimesta sopimistamme muutoksista ensi vuoden valtion talousarvioon.</p><p>Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo kuusi kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. On pakko todeta, että vuosien varrella vaihtuneet hallitukset ovat olleet tässä asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan.</p><p>Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni &ndash;järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.</p><p>Pidimme valtiovarainvaliokunnassa välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan pysyvälle ja kestävälle pohjalle. Rahoituksen jatkuva epävarmuus ja lyhytkestoisuus heikentävät hoidon saatavuutta ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hoidon tarve on ilmeinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain 1-5 prosenttia syntyneistä lapsista eli noin 600-3 000 lasta on alkoholin vaurioittamia.</p><p>Alleviivasimme valiokunnan mietinnössä, että hoidon rahoitus on varmistettava viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin järjestämisvastuu siirtyy suuremmille toimijoille ja näin myös edellytykset palvelujen järjestämiseen paranevat. Samalla on välttämätöntä huolehtia myös siitä, että palvelujen saatavuus varmistetaan sote-uudistusta edeltävän siirtymäkauden aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>Kansanedustaja (kok)</p><p>Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pelastimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa seitsemännen kerran päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut lisäämällä ensi vuoden talousarvioon 1 750 000 euroa. Päihdeäitien hoidon turvaamisessa on koko budjettiin nähden kyseessä pieni summa, mutta vaikuttavuudeltaan on lisäraha mittava.

Tiedotimme tänään valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden jäsenten toimesta sopimistamme muutoksista ensi vuoden valtion talousarvioon.

Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo kuusi kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. On pakko todeta, että vuosien varrella vaihtuneet hallitukset ovat olleet tässä asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan.

Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Pidimme valtiovarainvaliokunnassa välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan pysyvälle ja kestävälle pohjalle. Rahoituksen jatkuva epävarmuus ja lyhytkestoisuus heikentävät hoidon saatavuutta ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hoidon tarve on ilmeinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain 1-5 prosenttia syntyneistä lapsista eli noin 600-3 000 lasta on alkoholin vaurioittamia.

Alleviivasimme valiokunnan mietinnössä, että hoidon rahoitus on varmistettava viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin järjestämisvastuu siirtyy suuremmille toimijoille ja näin myös edellytykset palvelujen järjestämiseen paranevat. Samalla on välttämätöntä huolehtia myös siitä, että palvelujen saatavuus varmistetaan sote-uudistusta edeltävän siirtymäkauden aikana.

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja (kok)

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen

]]>
0 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227873-valtiovarainvaliokunta-pelasti-aitien-paihdekuntoutuksen-seitsemannen-kerran#comments Ennaltaehkäisy Kuntoutus Päihdeäidit Sote -uudistus Talousarvio Wed, 14 Dec 2016 12:34:47 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227873-valtiovarainvaliokunta-pelasti-aitien-paihdekuntoutuksen-seitsemannen-kerran
Ovatko sote-uudistuksen tavoitteet unohtuneet? http://sonjafalk1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226969-ovatko-sote-uudistuksen-tavoitteet-unohtuneet <p>Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista tarvitaan. On hyvä, että monessa sairaanhoitopiirissä uudistustyö on omaehtoisesti jo hyvässä vauhdissa ja oikeilla askelmerkeillä. Samalla maan hallitus rakentaa omaa malliaan valtakunnallisen sote-uudistuksen läpiviemiseksi. Pohjaehdoiksi uudistukselle hallitus on asettanut 18 maakuntaa sekä nyt viimeiseksi laajan valinnanvapauden periaatteen, jonka toteuttamiseksi koko sote-sektori ajettaisiin yritysmaailman muottiin aina palveluja tuottavia kansalaisjärjestöjä myöten.</p><p>Muistin virkistämiseksi todettakoon, että koko uudistuksen alkuperäiset tavoitteet olivat 1) sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä. Lukuisat asiantuntijat varoittavat, että juuri nämä tavoitteet uhkaavat vaarantua hallituksen paaluttamien ehtojen vuoksi. Ovatko poliittiset oheistavoitteet ottamassa niskalenkin valtakunnallisesta sote-uudistuksesta?</p><p>Kaavaillussa valinnanvapausmallissa julkisillekin sote-palveluntuottajille tulisi yhtiöittämispakko. Yhtiössä valtaa käyttää yhtiöhallitus - ei hyvinvointikuntayhtymän valtuusto tai maakuntavaltuusto. Piste sille, joka huomaa himmelin. Joulun lähestyessä himmeleitä ei sovi liiaksi moittia, mutta potilaan kannalta ikävää on se, että sujuvat hoitoketjut ovat erittäin hankalia toteuttaa erillisten yhtiöiden tuottaessa hoivapalvelut. Siis paljon puhuttu integraatio on vaikea toteuttaa tällä mallilla. Sinänsä kannatettavaa valinnanvapautta olisi järkevämpi vahvistaa esimerkiksi laajentamalla palvelusetelin käyttöä. Koko sote-sektorin perinpohjainen mylläys ei ole tarpeen eikä hyödyksi.</p><p>Hallitus on myös aikeissa jättää maanlaajuisen palvelulupauksen määrittelemättä ja antaisi tämän tehtävän sote-alueille itselleen. Köyhä sote-alue siis voisi lähtökohtaisesti tarjota vähemmän palveluja kuin rikkaampi alue. Onko tämä yhdenvertaisuutta? Kaavailtu malli pikemminkin syventäisi eriarvoisuutta. Valtakunnallinen palvelulupaus on luovuttamaton edellytys koko sote-uudistukselle.</p><p>Kaavaillussa rahoitusmallissa näyttää olevan valuvika, joka eriyttäisi palveluja ja väestöä myös sote-alueiden sisällä. Palveluiden tuottajat saisivat asiakkaiden määrään ja mahdollisesti asiakkaiden hyvinvointiriskiin perustuvan kiinteän korvauksen. Vaikuttaa siltä, että yrityksille olisi taloudellisesti kannattavaa houkutella asiakkaikseen henkilöitä, jotka käyttävät perustason sote-palveluita mahdollisimman vähän. Valinnanvapaus tarkoittaisi siis ennen kaikkea yritysten vapautta valita asiakkaansa. Palveluja enemmän tarvitsevat sen sijaan ohjautuisivat julkiselta omistuspohjalta tuotettuihin palveluihin. Samalla palvelujen taso eriytyisi. Vaikka kermankuorinnan vaarasta on puhuttu julkisuudessa jo paljon, hallitus ei ole esittänyt uskottavia keinoja sen estämiseksi.</p><p>Tavoitteista viimeinen, eli kolmen miljardin säästö on yhtä uhanalainen tässä yhtälössä kuin muutkin alkuperäiset tavoitteet. On vaikea osoittaa, miten voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä rakentamalla maahamme täysin uusi hallinnontaso, maakunnat, ellei sitten säästöjä saada aikaan potilaita suoraan kurjistavilla ratkaisuilla. Hallinnon paisuttaminen ei takaa parempaa palvelua kansalaisille. Pikemminkin se syö palveluun tarvittavia resursseja, eli hoitavia käsiä.</p><p>On selvää, että sote-uudistus tarvitaan mutta ennen kaikkea tarvitaan hyvin tehty uudistus. Se on tehtävä asiakaslähtöisesti, hallintoa paisuttamatta. Uudistuksessa on taattava kansalaisille sujuvat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation kautta ja sen on kannustettava panostamaan kansalaisten hyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Valinnanvapaus on toteutettava maltillisella mallilla, joka lisää asiakkaiden valinnanvapautta mutta säilyttää pienten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden toimintamahdollisuudet sekä lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista tarvitaan. On hyvä, että monessa sairaanhoitopiirissä uudistustyö on omaehtoisesti jo hyvässä vauhdissa ja oikeilla askelmerkeillä. Samalla maan hallitus rakentaa omaa malliaan valtakunnallisen sote-uudistuksen läpiviemiseksi. Pohjaehdoiksi uudistukselle hallitus on asettanut 18 maakuntaa sekä nyt viimeiseksi laajan valinnanvapauden periaatteen, jonka toteuttamiseksi koko sote-sektori ajettaisiin yritysmaailman muottiin aina palveluja tuottavia kansalaisjärjestöjä myöten.

Muistin virkistämiseksi todettakoon, että koko uudistuksen alkuperäiset tavoitteet olivat 1) sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä. Lukuisat asiantuntijat varoittavat, että juuri nämä tavoitteet uhkaavat vaarantua hallituksen paaluttamien ehtojen vuoksi. Ovatko poliittiset oheistavoitteet ottamassa niskalenkin valtakunnallisesta sote-uudistuksesta?

Kaavaillussa valinnanvapausmallissa julkisillekin sote-palveluntuottajille tulisi yhtiöittämispakko. Yhtiössä valtaa käyttää yhtiöhallitus - ei hyvinvointikuntayhtymän valtuusto tai maakuntavaltuusto. Piste sille, joka huomaa himmelin. Joulun lähestyessä himmeleitä ei sovi liiaksi moittia, mutta potilaan kannalta ikävää on se, että sujuvat hoitoketjut ovat erittäin hankalia toteuttaa erillisten yhtiöiden tuottaessa hoivapalvelut. Siis paljon puhuttu integraatio on vaikea toteuttaa tällä mallilla. Sinänsä kannatettavaa valinnanvapautta olisi järkevämpi vahvistaa esimerkiksi laajentamalla palvelusetelin käyttöä. Koko sote-sektorin perinpohjainen mylläys ei ole tarpeen eikä hyödyksi.

Hallitus on myös aikeissa jättää maanlaajuisen palvelulupauksen määrittelemättä ja antaisi tämän tehtävän sote-alueille itselleen. Köyhä sote-alue siis voisi lähtökohtaisesti tarjota vähemmän palveluja kuin rikkaampi alue. Onko tämä yhdenvertaisuutta? Kaavailtu malli pikemminkin syventäisi eriarvoisuutta. Valtakunnallinen palvelulupaus on luovuttamaton edellytys koko sote-uudistukselle.

Kaavaillussa rahoitusmallissa näyttää olevan valuvika, joka eriyttäisi palveluja ja väestöä myös sote-alueiden sisällä. Palveluiden tuottajat saisivat asiakkaiden määrään ja mahdollisesti asiakkaiden hyvinvointiriskiin perustuvan kiinteän korvauksen. Vaikuttaa siltä, että yrityksille olisi taloudellisesti kannattavaa houkutella asiakkaikseen henkilöitä, jotka käyttävät perustason sote-palveluita mahdollisimman vähän. Valinnanvapaus tarkoittaisi siis ennen kaikkea yritysten vapautta valita asiakkaansa. Palveluja enemmän tarvitsevat sen sijaan ohjautuisivat julkiselta omistuspohjalta tuotettuihin palveluihin. Samalla palvelujen taso eriytyisi. Vaikka kermankuorinnan vaarasta on puhuttu julkisuudessa jo paljon, hallitus ei ole esittänyt uskottavia keinoja sen estämiseksi.

Tavoitteista viimeinen, eli kolmen miljardin säästö on yhtä uhanalainen tässä yhtälössä kuin muutkin alkuperäiset tavoitteet. On vaikea osoittaa, miten voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä rakentamalla maahamme täysin uusi hallinnontaso, maakunnat, ellei sitten säästöjä saada aikaan potilaita suoraan kurjistavilla ratkaisuilla. Hallinnon paisuttaminen ei takaa parempaa palvelua kansalaisille. Pikemminkin se syö palveluun tarvittavia resursseja, eli hoitavia käsiä.

On selvää, että sote-uudistus tarvitaan mutta ennen kaikkea tarvitaan hyvin tehty uudistus. Se on tehtävä asiakaslähtöisesti, hallintoa paisuttamatta. Uudistuksessa on taattava kansalaisille sujuvat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation kautta ja sen on kannustettava panostamaan kansalaisten hyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Valinnanvapaus on toteutettava maltillisella mallilla, joka lisää asiakkaiden valinnanvapautta mutta säilyttää pienten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden toimintamahdollisuudet sekä lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta.

]]>
2 http://sonjafalk1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226969-ovatko-sote-uudistuksen-tavoitteet-unohtuneet#comments Erikoissairaanhoito Maakunnat Perusterveydenhuolto Sote -uudistus Yhtiöittäminen Mon, 28 Nov 2016 13:55:06 +0000 Sonja Falk http://sonjafalk1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226969-ovatko-sote-uudistuksen-tavoitteet-unohtuneet
Suppean soten maakunnat ja pari kaupunkia http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225375-suppean-soten-maakunnat-ja-pari-kaupunkia <p>Meille on tulossa maakuntien himmeli, jossa on eriarvoisia maakuntia. On yliopistollinen sairaala maakunta, tavallinen maakunta ja suppea maakunta. Suppea maakunta ei poikkea Kemin tai Savonlinnan kaupungista terveyspalvelujen tarjonnan suhteen.</p> <p>Kainuu, Kanta-Häme, Etelä.Karjala. Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kymenlaakso ovat tulevaisuudessa ilmeisesti maakuntia joiden painoarvo on sama kuin tavallisen kaupungin, kuten Kemin tai Savonlinnan, jos arvoja mitataan suppean päivistysvalmiuden kautta.</p> <p>Onko sellainen tasapuolisuus oikeata tasa-arvoa, että meille on tulossa kolme eri luokkaa maakuntien arvoihin?</p> <p>Esitin jo tuossa päivänä muutamana, että maakuntien määrää supistetaan 12 jolloin paarialuokka jäisi pois maakuntasarjasta. Onhan aika turhauttavaa ylläpitää noissa maakunnissa maakuntahallintoa, joka pystyy turvaamaan vain kaupunkitason palvelut omalle maakunnalleen.</p> <p>Kannattaa käydä myös lukemassa tämä pohdinta, - jos ei ole jo luettu.</p> <p><a href="http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225341-sote-ja-maakuntauudistuksella-arvaamattomat-vaikutukset-tukipalveluihin">http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225341-sote-ja-maakuntauudistuksella-arvaamattomat-vaikutukset-tukipalveluihin</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meille on tulossa maakuntien himmeli, jossa on eriarvoisia maakuntia. On yliopistollinen sairaala maakunta, tavallinen maakunta ja suppea maakunta. Suppea maakunta ei poikkea Kemin tai Savonlinnan kaupungista terveyspalvelujen tarjonnan suhteen.

Kainuu, Kanta-Häme, Etelä.Karjala. Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kymenlaakso ovat tulevaisuudessa ilmeisesti maakuntia joiden painoarvo on sama kuin tavallisen kaupungin, kuten Kemin tai Savonlinnan, jos arvoja mitataan suppean päivistysvalmiuden kautta.

Onko sellainen tasapuolisuus oikeata tasa-arvoa, että meille on tulossa kolme eri luokkaa maakuntien arvoihin?

Esitin jo tuossa päivänä muutamana, että maakuntien määrää supistetaan 12 jolloin paarialuokka jäisi pois maakuntasarjasta. Onhan aika turhauttavaa ylläpitää noissa maakunnissa maakuntahallintoa, joka pystyy turvaamaan vain kaupunkitason palvelut omalle maakunnalleen.

Kannattaa käydä myös lukemassa tämä pohdinta, - jos ei ole jo luettu.

http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225341-sote-ja-maakuntauudistuksella-arvaamattomat-vaikutukset-tukipalveluihin

]]>
5 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225375-suppean-soten-maakunnat-ja-pari-kaupunkia#comments Sote -uudistus Tue, 01 Nov 2016 18:36:39 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225375-suppean-soten-maakunnat-ja-pari-kaupunkia
Sote- ja maakuntauudistuksella arvaamattomat vaikutukset tukipalveluihin http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225341-sote-ja-maakuntauudistuksella-arvaamattomat-vaikutukset-tukipalveluihin <p><strong>Viekö maakunta kunnilta myös siivoojat ja keittäjät?</strong></p><p>Kuntien rooli tulevaisuudessa tulee muuttumaan maakuntauudistuksen myötä. Kunnissa pohditaan parhaillaan käytännön toiminnan organisoimista kuten sitä, miten kunnat huolehtivat jatkossa omien tukipalvelujensa kuten tietohallinnon, talous- ja palkkahallinnon tai vaikkapa siivous- ja ruokahuollon järjestämisestä ja tuottamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä talous- ja palkkahallinnon sekä tietohallinnon palvelut monille kunnille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille tuottaa oma sidosyksikkö. Hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa, koska se tehdään hankintayksikön sidosyksiköltä (in-house periaate). Siivous- ja ruokahuollon palvelut moni kunta puolestaan tuottaa omassa organisaatiossaan ja sisällyttää palvelut tilojen vuokraan tai myy ne sidosyksikölle, kuten vaikka vanhusten kotipalveluateriat. Mikäli maakuntauudistus menee eteenpäin, niin jatkossa maakunta ei ole kuntaomisteinen. Maakunta (sote) ei voi ostaa tukipalveluita kuntaomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta ns. in-house periaatteella. Maakunnan tukipalvelut ja kunnan tukipalvelut eriytyvät.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lakiluonnoksen mukaan henkilöstö siirtyy pakottavalla lainsäädännöllä</strong></p><p>Nyt lausunnolla olevassa voimaanpanolaissa (14&sect; henkilöstön asema) ehdotetaan, että henkilö siirtyy maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan yhtiön palvelukseen, jos vähintään puolet työtehtävistä on kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Jos lakia tulkitsee juristin silmin, on kyseessä pakottava lainsäädäntö.</p><p>Voimaanpanolakiluonnoksen 20&sect;:ssä toimitilojen osalta taas esitetään, että ne jäävät kunnan omistukseen, mutta siirtyvät maakunnan hallintaan. Maakunta sitoutuu vuokraamaan tilat 31.12.2021 saakka. &nbsp;Lain mukaan vuokran tulisi kattaa kunnalle toimitilasta aiheutuvat kohtuulliset pääomakustannukset ja tilojen ylläpitokustannukset. Tällaisessa tilanteessa kun vuokraaja ei olekaan kuntaomisteinen toimija, toimitilojen yhtiöittämisvelvoite laukeaa hyvin suurella todennäköisyydellä.&nbsp; Tämä tarkoittaa siis suomeksi sote-kiinteistöjen vuokraamisen yhtiöittämistä. Kun nyt näyttää siltä, että uudistus edellyttää toimintojen yhtiöittämistä, tulee kunnilla olla riittävä aika varautua tähän.</p><p>Pykälän 20&sect; mukaan kunta tai siis sen yhtiö voisi sisällyttää vuokraan palkkakulut, jotka koskevat siivousta, laitehuoltoa ja kiinteistön hoitoa. Kuntaomisteinen yhtiö voisi ostaa nämä palvelut kunnalta in-house periaatteella. Lisäksi yhtiömuodossa toimiessaan on selvää, että vuokratason tulee kattaa kustannukset.</p><p>Lienee kuitenkin perusteltua kysyä, millä henkilökunnalla kunta tai kunnan yhtiö ylläpidon suorittaa, jos pykälä 14&sect; mukaan henkilökunta olisi siirrettävä maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan yhtiön palvelukseen? Vai onko tarkoituskin muodostaa maakunnallisia siivouksen, ruokahuollon ja kiinteistöhuollon tukipalveluyksköitä, jotka ko. tehtävän hoitavat? Maakuntalain 119&sect;:n kolmannen momentin perusteluista tällaisen käsitykseen voi tulla. 119 &sect;:ssä säädetään yhtiöittämisvelvollisuutta koskevista poikkeuksista. Maakunta voisi myydä tukipalveluita maakuntakonserniin kuuluvalle tytäryhteisölle ilman, että maakunnan katsottaisiin toimivan markkinoilla. Tukipalveluja olisivat mm. siivous ja kiinteistönhuolto.</p><p><strong>14&sect; mukainen esitys lienee kirjoitettu sairaanhoitopiirien tarpeesta johtuen. Se sijaan kuntien näkökulmasta kyseistä pakottavaa henkilökunnan siirtymistä kiinteistönhuollon, siivouksen ja ruokahuollon osalta ei tulisi missään tapauksessa säätää. Henkilöstön siirtyminen näiden palvelujen osalta tulisi tarkastella tapauskohtaisesti niin, että tehokkaat toimintakäytänteet voidaan jatkossakin turvata kunnissa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tässäpä esimerkki, joka ehkä avaa tilannetta erityisesti pienillä ja harvaan asutuilla paikkakunnilla. Otetaan esimerkkikunta, jonka koulukeskuksen keittiössä tuotetaan kaikki kunnan ja soten ateriat. Maakunta ei voi jatkossa ostaa näitä aterioita kunnalta suoraan vaan sen tulee kilpailuttaa palvelu (ellei se sitten osta niitä maakunnalliselta ateriapalveluyhtiöltä). Lisäksi, jotta kunta voi toimia markkinoilla, sen tulisi yhtiöittää ruokapalvelut. Jos taas yhtiö haluaa säilyttää suhteessa kuntaan in-house aseman, niin se ei hankintalakiluonnoksen mukaan myydä markkinoille eli maakunnalle tai yksityiselle toimijalle kuin 5% toiminnasta ja enintään 500&nbsp;000 euron edestä tai jos markkinoita ei ole niin 10%. Pahimmassa tapauksessa pienissä kunnissa syntyy kaksi tarjoajaa, joista toinen tekee ateriat maakunnalle ja toinen kunnalle. Vielä absurdimman tilanteesta tekee se, että jos sote-palvelut kunnassa tuottaakin yksityinen toimija, niin se saa ilman kilpailuttamista ostaa kunnalta ateriapalveluja (tosin samoissa rajoissa). &nbsp;Yksi vaihtoehto tietysti olisi kuntien ja maakuntien yhteiset ruokahuollon palveluyhtiöt, mutta onko tämä tavoiteltavaa.</p><p><strong>Hankintalain kokonaisuudistus on Suomessa edelleen kesken. Kuntien ja kuntayhtymien tai niiden omistamien osakeyhtiöiden toimintaa ei tule kansallisesti rajoittaa enempää kuin EU-lainsäädäntö välttämättä edellyttää. </strong><strong>Hankintalakiluonnosta tulisikin muuttaa ennen hyväksyntää niin, että kunnallinen yhtiö voisi myydä 20%:a tuotannostaan markkinoille. Direktiivissäkään ei ole euromääräistä rajaa, joten sekin tulisi poistaa. Tämä helpottaisi ainakin osaltaan tulevia järjestelyjä. Vähintä mitä voi tehdä on korottaa rajaa siellä, missä markkinoita ei ole.</strong></p><p>Toki nyt joku kysyy, että eikö ruokapalvelut ole juuri sellainen palvelu joka tulisi yksityistää ja sekä maakunta että kunta kilpailuttaisivat ateriapalvelut. Monet kunnat ovat kuitenkin halunneet pitää ateriapalvelun omana toimintana, koska se nähdään strategiseksi palveluksi mm. kuntalaisten terveyden edistämisen ja lähiruuan hyödyntämisen näkökulmasta. Lisäksi varsinkin pienissä kunnissa on paljon ns. moniosaajia, jotka tekevät sekä siivouksen että ruokahuollon tehtäviä. Näin toiminta on voitu järjestää tehokkaasti. Samoin on myös palkka- ja taloushallinnon osalta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valtakunnallisten palvelukeskuksen käyttövelvoite rajoittaa kuntien ja maakunnan järkevää ja tehokasta yhteistoimintaa alueilla</strong></p><p>Maakuntalain 125&sect;:ssä säädetään käyttövelvoitteesta, jonka mukaan talous- ja palkkahallinnon palvelut tulee ostaa valtakunnallisesta tukipalveluyhtiöstä. Pohjois-Pohjanmaalla on väläytelty kuntien ja maakunnan yhteistä talous- ja palkkahallinnon yhtiötä, jolta sekä kunnat että maakunta sekä sen yhtiöt voisivat ostaa in-house periaatteella palveluita. Mikäli lakiluonnos etenee esitetyssä muodossa, niin kyseinen järjestely ei olisi mahdollinen. Maakunnan on ostettava nämä palvelut valtakunnalliselta yhtiöltä. <strong>Lakia tulisi korjata niin, että sallittaisiin myös maakunnalliset kuntien ja maakunnan yhteisomisteiset yhtiöt.</strong></p><p>Oman mielenkiintoisen vivahteensa asiaan tuo 124&sect;, jossa säädetään valtakunnallisista palvelukeskuksista. Pykälän 3 momentin mukaan asiakkaana voisivat olla maakuntien lisäksi vain maakuntakonsernin tytäryhteisöt, maakunnan palvelulaitokset ja valtion viranomaiset siltä osin kuin nämä eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että maakunnallisten palvelulaitosten yhtiöt, jotka toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla, eivät käyttäisikään valtakunnallisen palvelukeskuksen tukipalveluita.</p><p>Voimaanpanolain 18 &sect; todetaan, että &rdquo;jos kuntayhtymä on perussopimuksensa mukaan huolehtinut muistakin kuin maakunnalle siirtyvistä tehtävistä, jäsenkuntien on järjesteltävä toiminta näiden tehtävien osalta uudelleen vuoden 2018 loppuun mennessä.&rdquo; Aikaa suunnitella tulevaa tukipalvelujen organisointia on siis noin vuosi. Ihan aiheellisesti kunnissa on noussut keskusteluun tukipalvelujen tuottavan henkilökunnan asema ja paikalliset työpaikat uudistuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja tukipalveluiden työpaikat ja palvelut ovat merkittävä elinvoimatekijä pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa. Sitä ne ovat myös kaupungeille ja erityisesti niille keskuksille, joihin on keskitetty erikoissairaanhoitoa ja tukipalveluita. Jatkossa palvelut rahoittaa valtio ja päätökset palvelurakenteesta tekee maakunta. Päätöksenteon etääntyessä, herää reuna-alueilla aito huoli palvelujen ja työpaikkojen puolesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Myös työterveyshuollon organisointia on tarkasteltava osana kokonaisuutta</strong></p><p>Työterveyshuollon yhtiöittämistä koskevan siirtymäaikaa jatkettiin vuoden 2019 alkuun. Pienessä kunnassa sairaanhoidollinen työterveyshuolto on olennainen osa terveysaseman paikallista toimintaa. Miten tulevat mahdolliset työterveyshuollon yhtiöt, maakunnan palvelulaitoksen yhtiöt tai yritykset, jotka tuottavat sote-palveluita nivotaan yhteen erityisesti pienten ja harvaan asuttujen kuntien terveysasemien palveluntuotannon näkökulmasta? Miten turvataan pienten terveysasemien toiminta, joissa työterveyshuollon kokonaisuus on olennainen osa koko terveydenhuollon palvelua? Pahimmassa tapauksessa tuleva uudistus voi pilkkoa palvelun tuotannon niin, että terveysasemien taloudellisesti tehokas toiminta vaarantuu ja osa terveysasemista joudutaan sulkemaan tämän vuoksi. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla yritykset voisivat jäädä ilman paikallisia työterveyshuollon palveluita, mikäli kunnallinen yhtiö ei saisi juurikaan tarjota palvelua markkinoille.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Tämän kirjoituksen tavoitteena ei ole lytätä koko sote-uudistusta, vaan nostaa esille niitä asioita, joita käytännön pakosta joudumme paikallisella tasolla ratkaisemaan.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viekö maakunta kunnilta myös siivoojat ja keittäjät?

Kuntien rooli tulevaisuudessa tulee muuttumaan maakuntauudistuksen myötä. Kunnissa pohditaan parhaillaan käytännön toiminnan organisoimista kuten sitä, miten kunnat huolehtivat jatkossa omien tukipalvelujensa kuten tietohallinnon, talous- ja palkkahallinnon tai vaikkapa siivous- ja ruokahuollon järjestämisestä ja tuottamisesta.

 

Tällä hetkellä talous- ja palkkahallinnon sekä tietohallinnon palvelut monille kunnille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille tuottaa oma sidosyksikkö. Hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa, koska se tehdään hankintayksikön sidosyksiköltä (in-house periaate). Siivous- ja ruokahuollon palvelut moni kunta puolestaan tuottaa omassa organisaatiossaan ja sisällyttää palvelut tilojen vuokraan tai myy ne sidosyksikölle, kuten vaikka vanhusten kotipalveluateriat. Mikäli maakuntauudistus menee eteenpäin, niin jatkossa maakunta ei ole kuntaomisteinen. Maakunta (sote) ei voi ostaa tukipalveluita kuntaomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta ns. in-house periaatteella. Maakunnan tukipalvelut ja kunnan tukipalvelut eriytyvät.

 

Lakiluonnoksen mukaan henkilöstö siirtyy pakottavalla lainsäädännöllä

Nyt lausunnolla olevassa voimaanpanolaissa (14§ henkilöstön asema) ehdotetaan, että henkilö siirtyy maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan yhtiön palvelukseen, jos vähintään puolet työtehtävistä on kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Jos lakia tulkitsee juristin silmin, on kyseessä pakottava lainsäädäntö.

Voimaanpanolakiluonnoksen 20§:ssä toimitilojen osalta taas esitetään, että ne jäävät kunnan omistukseen, mutta siirtyvät maakunnan hallintaan. Maakunta sitoutuu vuokraamaan tilat 31.12.2021 saakka.  Lain mukaan vuokran tulisi kattaa kunnalle toimitilasta aiheutuvat kohtuulliset pääomakustannukset ja tilojen ylläpitokustannukset. Tällaisessa tilanteessa kun vuokraaja ei olekaan kuntaomisteinen toimija, toimitilojen yhtiöittämisvelvoite laukeaa hyvin suurella todennäköisyydellä.  Tämä tarkoittaa siis suomeksi sote-kiinteistöjen vuokraamisen yhtiöittämistä. Kun nyt näyttää siltä, että uudistus edellyttää toimintojen yhtiöittämistä, tulee kunnilla olla riittävä aika varautua tähän.

Pykälän 20§ mukaan kunta tai siis sen yhtiö voisi sisällyttää vuokraan palkkakulut, jotka koskevat siivousta, laitehuoltoa ja kiinteistön hoitoa. Kuntaomisteinen yhtiö voisi ostaa nämä palvelut kunnalta in-house periaatteella. Lisäksi yhtiömuodossa toimiessaan on selvää, että vuokratason tulee kattaa kustannukset.

Lienee kuitenkin perusteltua kysyä, millä henkilökunnalla kunta tai kunnan yhtiö ylläpidon suorittaa, jos pykälä 14§ mukaan henkilökunta olisi siirrettävä maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan yhtiön palvelukseen? Vai onko tarkoituskin muodostaa maakunnallisia siivouksen, ruokahuollon ja kiinteistöhuollon tukipalveluyksköitä, jotka ko. tehtävän hoitavat? Maakuntalain 119§:n kolmannen momentin perusteluista tällaisen käsitykseen voi tulla. 119 §:ssä säädetään yhtiöittämisvelvollisuutta koskevista poikkeuksista. Maakunta voisi myydä tukipalveluita maakuntakonserniin kuuluvalle tytäryhteisölle ilman, että maakunnan katsottaisiin toimivan markkinoilla. Tukipalveluja olisivat mm. siivous ja kiinteistönhuolto.

14§ mukainen esitys lienee kirjoitettu sairaanhoitopiirien tarpeesta johtuen. Se sijaan kuntien näkökulmasta kyseistä pakottavaa henkilökunnan siirtymistä kiinteistönhuollon, siivouksen ja ruokahuollon osalta ei tulisi missään tapauksessa säätää. Henkilöstön siirtyminen näiden palvelujen osalta tulisi tarkastella tapauskohtaisesti niin, että tehokkaat toimintakäytänteet voidaan jatkossakin turvata kunnissa.

 

Tässäpä esimerkki, joka ehkä avaa tilannetta erityisesti pienillä ja harvaan asutuilla paikkakunnilla. Otetaan esimerkkikunta, jonka koulukeskuksen keittiössä tuotetaan kaikki kunnan ja soten ateriat. Maakunta ei voi jatkossa ostaa näitä aterioita kunnalta suoraan vaan sen tulee kilpailuttaa palvelu (ellei se sitten osta niitä maakunnalliselta ateriapalveluyhtiöltä). Lisäksi, jotta kunta voi toimia markkinoilla, sen tulisi yhtiöittää ruokapalvelut. Jos taas yhtiö haluaa säilyttää suhteessa kuntaan in-house aseman, niin se ei hankintalakiluonnoksen mukaan myydä markkinoille eli maakunnalle tai yksityiselle toimijalle kuin 5% toiminnasta ja enintään 500 000 euron edestä tai jos markkinoita ei ole niin 10%. Pahimmassa tapauksessa pienissä kunnissa syntyy kaksi tarjoajaa, joista toinen tekee ateriat maakunnalle ja toinen kunnalle. Vielä absurdimman tilanteesta tekee se, että jos sote-palvelut kunnassa tuottaakin yksityinen toimija, niin se saa ilman kilpailuttamista ostaa kunnalta ateriapalveluja (tosin samoissa rajoissa).  Yksi vaihtoehto tietysti olisi kuntien ja maakuntien yhteiset ruokahuollon palveluyhtiöt, mutta onko tämä tavoiteltavaa.

Hankintalain kokonaisuudistus on Suomessa edelleen kesken. Kuntien ja kuntayhtymien tai niiden omistamien osakeyhtiöiden toimintaa ei tule kansallisesti rajoittaa enempää kuin EU-lainsäädäntö välttämättä edellyttää. Hankintalakiluonnosta tulisikin muuttaa ennen hyväksyntää niin, että kunnallinen yhtiö voisi myydä 20%:a tuotannostaan markkinoille. Direktiivissäkään ei ole euromääräistä rajaa, joten sekin tulisi poistaa. Tämä helpottaisi ainakin osaltaan tulevia järjestelyjä. Vähintä mitä voi tehdä on korottaa rajaa siellä, missä markkinoita ei ole.

Toki nyt joku kysyy, että eikö ruokapalvelut ole juuri sellainen palvelu joka tulisi yksityistää ja sekä maakunta että kunta kilpailuttaisivat ateriapalvelut. Monet kunnat ovat kuitenkin halunneet pitää ateriapalvelun omana toimintana, koska se nähdään strategiseksi palveluksi mm. kuntalaisten terveyden edistämisen ja lähiruuan hyödyntämisen näkökulmasta. Lisäksi varsinkin pienissä kunnissa on paljon ns. moniosaajia, jotka tekevät sekä siivouksen että ruokahuollon tehtäviä. Näin toiminta on voitu järjestää tehokkaasti. Samoin on myös palkka- ja taloushallinnon osalta.

 

Valtakunnallisten palvelukeskuksen käyttövelvoite rajoittaa kuntien ja maakunnan järkevää ja tehokasta yhteistoimintaa alueilla

Maakuntalain 125§:ssä säädetään käyttövelvoitteesta, jonka mukaan talous- ja palkkahallinnon palvelut tulee ostaa valtakunnallisesta tukipalveluyhtiöstä. Pohjois-Pohjanmaalla on väläytelty kuntien ja maakunnan yhteistä talous- ja palkkahallinnon yhtiötä, jolta sekä kunnat että maakunta sekä sen yhtiöt voisivat ostaa in-house periaatteella palveluita. Mikäli lakiluonnos etenee esitetyssä muodossa, niin kyseinen järjestely ei olisi mahdollinen. Maakunnan on ostettava nämä palvelut valtakunnalliselta yhtiöltä. Lakia tulisi korjata niin, että sallittaisiin myös maakunnalliset kuntien ja maakunnan yhteisomisteiset yhtiöt.

Oman mielenkiintoisen vivahteensa asiaan tuo 124§, jossa säädetään valtakunnallisista palvelukeskuksista. Pykälän 3 momentin mukaan asiakkaana voisivat olla maakuntien lisäksi vain maakuntakonsernin tytäryhteisöt, maakunnan palvelulaitokset ja valtion viranomaiset siltä osin kuin nämä eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että maakunnallisten palvelulaitosten yhtiöt, jotka toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla, eivät käyttäisikään valtakunnallisen palvelukeskuksen tukipalveluita.

Voimaanpanolain 18 § todetaan, että ”jos kuntayhtymä on perussopimuksensa mukaan huolehtinut muistakin kuin maakunnalle siirtyvistä tehtävistä, jäsenkuntien on järjesteltävä toiminta näiden tehtävien osalta uudelleen vuoden 2018 loppuun mennessä.” Aikaa suunnitella tulevaa tukipalvelujen organisointia on siis noin vuosi. Ihan aiheellisesti kunnissa on noussut keskusteluun tukipalvelujen tuottavan henkilökunnan asema ja paikalliset työpaikat uudistuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja tukipalveluiden työpaikat ja palvelut ovat merkittävä elinvoimatekijä pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa. Sitä ne ovat myös kaupungeille ja erityisesti niille keskuksille, joihin on keskitetty erikoissairaanhoitoa ja tukipalveluita. Jatkossa palvelut rahoittaa valtio ja päätökset palvelurakenteesta tekee maakunta. Päätöksenteon etääntyessä, herää reuna-alueilla aito huoli palvelujen ja työpaikkojen puolesta.

 

Myös työterveyshuollon organisointia on tarkasteltava osana kokonaisuutta

Työterveyshuollon yhtiöittämistä koskevan siirtymäaikaa jatkettiin vuoden 2019 alkuun. Pienessä kunnassa sairaanhoidollinen työterveyshuolto on olennainen osa terveysaseman paikallista toimintaa. Miten tulevat mahdolliset työterveyshuollon yhtiöt, maakunnan palvelulaitoksen yhtiöt tai yritykset, jotka tuottavat sote-palveluita nivotaan yhteen erityisesti pienten ja harvaan asuttujen kuntien terveysasemien palveluntuotannon näkökulmasta? Miten turvataan pienten terveysasemien toiminta, joissa työterveyshuollon kokonaisuus on olennainen osa koko terveydenhuollon palvelua? Pahimmassa tapauksessa tuleva uudistus voi pilkkoa palvelun tuotannon niin, että terveysasemien taloudellisesti tehokas toiminta vaarantuu ja osa terveysasemista joudutaan sulkemaan tämän vuoksi. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla yritykset voisivat jäädä ilman paikallisia työterveyshuollon palveluita, mikäli kunnallinen yhtiö ei saisi juurikaan tarjota palvelua markkinoille.

 

Tämän kirjoituksen tavoitteena ei ole lytätä koko sote-uudistusta, vaan nostaa esille niitä asioita, joita käytännön pakosta joudumme paikallisella tasolla ratkaisemaan.

]]>
2 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225341-sote-ja-maakuntauudistuksella-arvaamattomat-vaikutukset-tukipalveluihin#comments Kunnat Maakuntahallinto Sote -uudistus Tukipalvelut Tue, 01 Nov 2016 07:02:55 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225341-sote-ja-maakuntauudistuksella-arvaamattomat-vaikutukset-tukipalveluihin
SOTE:lle käy, kuin maahanmuutto bisnekselle ?! http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225120-sotelle-kay-kuin-maahanmuutto-bisnekselle <p>Pahasti näyttää (eilinen tv-keskustelu) olevan SOTE asiat poliittisella eliitillä sekaisin. Saattaapi olla, että käy niin kuin kuntapolitiikoille, kun alkoivat tehdä maahanmuuttajilla bisnestä, johon oivan esimerkin antoi pääministeri Sipilä yhtiöittämällä oman Kempeleen kotinsa.</p><p>Sipilä otti pakkia &quot;turvallisuussyillä&quot;, mutta muut kuntaporvarit perustivat valtion rahoilla keskuksia, kuin sieniä sateella. MOT-kertoi, että palvelut asiakasta kohti tuli maksamaan yksityisessä keskuksissa asiakas/yö enemmän. kuin nukkuminen Helsingin tai Brysselin kalliimmissa hotelleissa.</p><p>Suomen terveydenhuolto- ja sosiaalitoimen yksityistämiselle pakolaiskeskukset ovat oiva esimerkki siitä miten tämän alan yksityinen mekanismi toimii. Valtionkassa tyhjennetään yksityisten monikansallisten yritysten toimesta ja kuntien edulliset terveyskeskukset jäävät haukkomaan rahattomina ilmaa ja lopulta ne pienillä paikkakunnilla suljetaan.</p><p>Voipi olla, että esim. Ranuan toimivalle terveyskeskukselle käy niin, että sen toiminta typistyy samallaiseksi, kuin autojen katsastusasemat. Terveyttä ja sosiaalitointa &quot;katsastetaan&quot; Rovaniemen yksityisten keskusten kautta kerran tai pari viikossa. Asiakkaiden vapaus on sairastua ja olla rahattona, niin päivinä, kun yksityiset yrittäjät käyvät &quot;jakamassa&quot; maakuntavaltuuston päättämiä valtion veroeuroja. Kokoomus ja Sipilä ovat saaneet haluamansa &quot;valinnanvapauden&quot; ja jakavat voittoja veroparatiisessa.</p><p>Maailman paras Suomalainen malli jauhaa euroja valtion kassasta kuntien uusrikkaille maakuntapäättäjille, jotka ovat saaneet &quot;oman osuuden&quot;. Syrjäisillä alueilla kaukana terveys-ja sosiaalitoimen markkinavoimista ihmiset kokevat olevan &quot;pakolaisia&quot; ilman lähtömaata.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pahasti näyttää (eilinen tv-keskustelu) olevan SOTE asiat poliittisella eliitillä sekaisin. Saattaapi olla, että käy niin kuin kuntapolitiikoille, kun alkoivat tehdä maahanmuuttajilla bisnestä, johon oivan esimerkin antoi pääministeri Sipilä yhtiöittämällä oman Kempeleen kotinsa.

Sipilä otti pakkia "turvallisuussyillä", mutta muut kuntaporvarit perustivat valtion rahoilla keskuksia, kuin sieniä sateella. MOT-kertoi, että palvelut asiakasta kohti tuli maksamaan yksityisessä keskuksissa asiakas/yö enemmän. kuin nukkuminen Helsingin tai Brysselin kalliimmissa hotelleissa.

Suomen terveydenhuolto- ja sosiaalitoimen yksityistämiselle pakolaiskeskukset ovat oiva esimerkki siitä miten tämän alan yksityinen mekanismi toimii. Valtionkassa tyhjennetään yksityisten monikansallisten yritysten toimesta ja kuntien edulliset terveyskeskukset jäävät haukkomaan rahattomina ilmaa ja lopulta ne pienillä paikkakunnilla suljetaan.

Voipi olla, että esim. Ranuan toimivalle terveyskeskukselle käy niin, että sen toiminta typistyy samallaiseksi, kuin autojen katsastusasemat. Terveyttä ja sosiaalitointa "katsastetaan" Rovaniemen yksityisten keskusten kautta kerran tai pari viikossa. Asiakkaiden vapaus on sairastua ja olla rahattona, niin päivinä, kun yksityiset yrittäjät käyvät "jakamassa" maakuntavaltuuston päättämiä valtion veroeuroja. Kokoomus ja Sipilä ovat saaneet haluamansa "valinnanvapauden" ja jakavat voittoja veroparatiisessa.

Maailman paras Suomalainen malli jauhaa euroja valtion kassasta kuntien uusrikkaille maakuntapäättäjille, jotka ovat saaneet "oman osuuden". Syrjäisillä alueilla kaukana terveys-ja sosiaalitoimen markkinavoimista ihmiset kokevat olevan "pakolaisia" ilman lähtömaata.

]]>
15 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225120-sotelle-kay-kuin-maahanmuutto-bisnekselle#comments Juha Sipilä Maahanmuutto Sote -uudistus Fri, 28 Oct 2016 04:10:16 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225120-sotelle-kay-kuin-maahanmuutto-bisnekselle
Kunnan ja alueen elinvoimaa ei voi mitata lähikaupan toimipaikkaverkolla http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224877-kunnan-ja-alueen-elinvoimaa-ei-voi-mitata-lahikaupan-toimipaikkaverkolla <p>Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä on tulevaisuuden kunta määritelty alueensa elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin edistäjäksi. Elinvoimaiselle kunnalle haetaan mittareita. Kalevassa (23.10.16) toimittaja Liisa Laine aivan oikeutetusti otsikoi: &rdquo;Vaikeasti määriteltävä elinvoima&rdquo;. Helsingin Sanomissa (23.10.16) taas esitetään kuntakartta, jossa 61 kuntaa on pienten lähikauppojen varassa.</p><p>HS:n&nbsp;jutussa haastateltu<strong> </strong>maakuntauudistuksen muutosjohtaja <strong>Pauli Harju</strong> puhuu Sale-kunnista. Tällä hän tarkoittaa sitä, että kunnan asukkaiden yksityiset palvelut ovat jääneet ketjujen pienimmän yksikön varaan. Se kuvaa hänen mielestään kunnan elinvoimaa ja kehittämismahdollisuuksia. Toivon, että tällaiset Sale- sutkautukset kuolisivat jo ennen kuin niistä tulee tulevaisuuden historiaa. Kunnan toimintaedellytyksiä tai alueen elinvoimaa ei voi mitata lähikaupan toimipaikkaverkolla.</p><p>Miksikö ei? Kauppa reagoi toisaalta väestön määrään, mutta myös ihmisten kulutustottumuksiin. Kasvava väestömäärä ei välttämättä kasvatakaan kaupan toimipaikkojen määrää. Suurten kaupunkiseutujen kehyskuntien väestö kasvaakin suhteellisesti nopeammin kuin päivittäistavarakauppojen määrä. Moni kaupunginläheisen maaseudun kuntaan muuttanut tekee elintarvikeostoksensa muualta kuin kotikunnastaan. Harvaan asutun maaseudun kunnissa asuvat sen sijaan tekevät päivittäistavaraostoksensa asuinkunnastaan, mikä tukee kaupan toimipaikkaverkkoa. Päivittäistavarakaupan verkko ei muutu niin voimakkaasti kunnissa joiden työpaikkaomavaraisuus on suuri, vaikka kunta olisi väkimäärältään pienikin. Tällaisia ovat monet harvaan asutun maaseudun kunnat. Lisäksi haja-asutusalueilla etenkin kesäasutuksen määrä ja sen lisääntyminen parantavat kaupan toimintaedellytyksiä.</p><p>Kaupan rakenne muuttuu jatkuvasti myös muista syistä. Postimyynti on jo pitkään ollut yksi maaseudun kauppapalveluista ja 2010-luvulla se on muuttunut nettikaupaksi. Nopeiden internetyhteyksien lisääntyessä myös sähköinen kauppa on lisääntynyt erityisesti erikoistavarakaupassa ja vaatteissa. Tämä on avannut mahdollisuuksia myös maaseudulla sijaitseville, pääosin netin kautta myyvien liikkeiden syntymiseen. &nbsp;Verkkokaupan kautta tehdyt elintarvikehankinnat ovat toistaiseksi olleet vähäisempiä.</p><p>HS:n samassa jutussa todetaan: &rdquo;edessä on ennennäkemätön mylläys, kun sosiaali- ja terveydenhuollon jättiuudistus sekä maakuntauudistus siirtävät palveluita ja rahoitusta yhä enemmän maakunnalle.&rdquo; Lehdessä arvioidaan, että tällöin elinvoimaisuuden todellinen tilanne avautuu päättäjille uudella tavalla.</p><p>On muistettava, että kun puhumme kunnasta, puhumme hallinnollisesta yksiköstä, jolla on oma budjettinsa ja päätöksentekojärjestelmänsä. Samalla kunta, varsinkin pienkunta, on kuntalaistensa yhteisö. Kunta järjestää alueellaan lakisääteisiä ja valitsemiaan palveluita. Kunnan elinvoimaa mitataan monenlaisilla mittareilla. Yleensä mittareina käytetään väestö-, työllisyys- ja talousmittareita, joilla kuvataan yksittäisten kuntien elinvoimaa.</p><p>Väitän, että kuntien vertaaminen toisiinsa perinteisillä elinvoimamittareilla ei aina kerro kaikkea alueen elinvoimaa ja potentiaalia. Se joka määrittelee mittarit, käyttää myös valtaa. Siksi ei ole aivan yhdentekevää, mitä asioita käytetään elinvoiman mittareina ja miten elinvoima määritellään. Vaikka en itsekään pysty sopivia mittareita tässä määrittelemään niin kokemuksesta tiedän sen, että alueen elinvoima ja ihmisten kehittämisinnokkuus ovat muutakin kuin hallinnollisen kunnan elinvoima tai perinteisillä mittareilla osoitettu kehityskulku. Kun kuntakoko on suurentunut, kuntapohjaiset luokitukset soveltuvat yhä heikommin alueiden erojen tunnistamiseen.</p><p>Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin.&nbsp;Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve vaikuttaa ei muutu. On aivan luonnollista, että juuri sen lähiterveysaseman neuvolapalveluiden saatavuus kiinnostaa &rdquo;Mallikkaan&rdquo; perhettä. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Koetaan, että ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.</p><p>Koska alueet erilaistuvat tulee myös poliittisessa päätöksenteossa tunnistaa erilaistuminen ja hyväksyä ettei sama malli toimi kaikkialla. Myös tulevien maakuntien palvelujen tuotannossa tulee huomioida eri alueiden toimintaympäristön reunaehdot ja realiteetit. Uudistuksen lähtökohtana ei saa olla palvelujen etääntyminen, työpaikkojen menetykset ja näivettymisen kierre. On ennakkoluulottomasti kehitettävä hajautettuja palvelumalleja, digitalisaatiota ja liikkuvia palveluja. Palvelujen saavutettavuutta voidaan turvata, vaikka HS:n jutussa esiin nostetulla lähikaupan ja julkisten palveluiden yhteistyöllä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä on tulevaisuuden kunta määritelty alueensa elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin edistäjäksi. Elinvoimaiselle kunnalle haetaan mittareita. Kalevassa (23.10.16) toimittaja Liisa Laine aivan oikeutetusti otsikoi: ”Vaikeasti määriteltävä elinvoima”. Helsingin Sanomissa (23.10.16) taas esitetään kuntakartta, jossa 61 kuntaa on pienten lähikauppojen varassa.

HS:n jutussa haastateltu maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pauli Harju puhuu Sale-kunnista. Tällä hän tarkoittaa sitä, että kunnan asukkaiden yksityiset palvelut ovat jääneet ketjujen pienimmän yksikön varaan. Se kuvaa hänen mielestään kunnan elinvoimaa ja kehittämismahdollisuuksia. Toivon, että tällaiset Sale- sutkautukset kuolisivat jo ennen kuin niistä tulee tulevaisuuden historiaa. Kunnan toimintaedellytyksiä tai alueen elinvoimaa ei voi mitata lähikaupan toimipaikkaverkolla.

Miksikö ei? Kauppa reagoi toisaalta väestön määrään, mutta myös ihmisten kulutustottumuksiin. Kasvava väestömäärä ei välttämättä kasvatakaan kaupan toimipaikkojen määrää. Suurten kaupunkiseutujen kehyskuntien väestö kasvaakin suhteellisesti nopeammin kuin päivittäistavarakauppojen määrä. Moni kaupunginläheisen maaseudun kuntaan muuttanut tekee elintarvikeostoksensa muualta kuin kotikunnastaan. Harvaan asutun maaseudun kunnissa asuvat sen sijaan tekevät päivittäistavaraostoksensa asuinkunnastaan, mikä tukee kaupan toimipaikkaverkkoa. Päivittäistavarakaupan verkko ei muutu niin voimakkaasti kunnissa joiden työpaikkaomavaraisuus on suuri, vaikka kunta olisi väkimäärältään pienikin. Tällaisia ovat monet harvaan asutun maaseudun kunnat. Lisäksi haja-asutusalueilla etenkin kesäasutuksen määrä ja sen lisääntyminen parantavat kaupan toimintaedellytyksiä.

Kaupan rakenne muuttuu jatkuvasti myös muista syistä. Postimyynti on jo pitkään ollut yksi maaseudun kauppapalveluista ja 2010-luvulla se on muuttunut nettikaupaksi. Nopeiden internetyhteyksien lisääntyessä myös sähköinen kauppa on lisääntynyt erityisesti erikoistavarakaupassa ja vaatteissa. Tämä on avannut mahdollisuuksia myös maaseudulla sijaitseville, pääosin netin kautta myyvien liikkeiden syntymiseen.  Verkkokaupan kautta tehdyt elintarvikehankinnat ovat toistaiseksi olleet vähäisempiä.

HS:n samassa jutussa todetaan: ”edessä on ennennäkemätön mylläys, kun sosiaali- ja terveydenhuollon jättiuudistus sekä maakuntauudistus siirtävät palveluita ja rahoitusta yhä enemmän maakunnalle.” Lehdessä arvioidaan, että tällöin elinvoimaisuuden todellinen tilanne avautuu päättäjille uudella tavalla.

On muistettava, että kun puhumme kunnasta, puhumme hallinnollisesta yksiköstä, jolla on oma budjettinsa ja päätöksentekojärjestelmänsä. Samalla kunta, varsinkin pienkunta, on kuntalaistensa yhteisö. Kunta järjestää alueellaan lakisääteisiä ja valitsemiaan palveluita. Kunnan elinvoimaa mitataan monenlaisilla mittareilla. Yleensä mittareina käytetään väestö-, työllisyys- ja talousmittareita, joilla kuvataan yksittäisten kuntien elinvoimaa.

Väitän, että kuntien vertaaminen toisiinsa perinteisillä elinvoimamittareilla ei aina kerro kaikkea alueen elinvoimaa ja potentiaalia. Se joka määrittelee mittarit, käyttää myös valtaa. Siksi ei ole aivan yhdentekevää, mitä asioita käytetään elinvoiman mittareina ja miten elinvoima määritellään. Vaikka en itsekään pysty sopivia mittareita tässä määrittelemään niin kokemuksesta tiedän sen, että alueen elinvoima ja ihmisten kehittämisinnokkuus ovat muutakin kuin hallinnollisen kunnan elinvoima tai perinteisillä mittareilla osoitettu kehityskulku. Kun kuntakoko on suurentunut, kuntapohjaiset luokitukset soveltuvat yhä heikommin alueiden erojen tunnistamiseen.

Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin. Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve vaikuttaa ei muutu. On aivan luonnollista, että juuri sen lähiterveysaseman neuvolapalveluiden saatavuus kiinnostaa ”Mallikkaan” perhettä. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Koetaan, että ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Koska alueet erilaistuvat tulee myös poliittisessa päätöksenteossa tunnistaa erilaistuminen ja hyväksyä ettei sama malli toimi kaikkialla. Myös tulevien maakuntien palvelujen tuotannossa tulee huomioida eri alueiden toimintaympäristön reunaehdot ja realiteetit. Uudistuksen lähtökohtana ei saa olla palvelujen etääntyminen, työpaikkojen menetykset ja näivettymisen kierre. On ennakkoluulottomasti kehitettävä hajautettuja palvelumalleja, digitalisaatiota ja liikkuvia palveluja. Palvelujen saavutettavuutta voidaan turvata, vaikka HS:n jutussa esiin nostetulla lähikaupan ja julkisten palveluiden yhteistyöllä.

 

]]>
0 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224877-kunnan-ja-alueen-elinvoimaa-ei-voi-mitata-lahikaupan-toimipaikkaverkolla#comments Elinvoima Kunnat Maakunta Sale Sote -uudistus Sun, 23 Oct 2016 12:36:34 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224877-kunnan-ja-alueen-elinvoimaa-ei-voi-mitata-lahikaupan-toimipaikkaverkolla
Vaasan päivystystoimintaa ei saa lopettaa ! http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224079-vaasan-paivystystoimintaa-ei-saa-rajata <p>Miksi sote-uudistuksella heikennetään palveluita ? Meille on aika ajoin kerrottu terveydenhuollon uudistuksesta, jolla väittämän mukaan jokainen hoitoa tarvitseva sitä myös saa. Nyt useissa paikoissa ympäri maan joudutaan viikkoja odottamaan lääkäriin pääsyä ja sen seurauksena vaiva tai sairaus voi pahentua kohtuttomasti pahimmillaan voi seurata, jopa työkyvyttömyyttä.</p> <p>Terveydenhuollon osana myös ehkäisevä terveydenhuolto joihin voi lukea myös perushammashuollon on tärkeää kuten jo pienistä vaivoista hoitoon pääsy tai ihan terveystarkastukset säännöllisesti näillä säästettäisiin niin kuntien kuin valtionkin rahoja ja edesautetaan vaikkapa työntekijän paluuta nopeammin töihin ilman, että sairastelu venyy ja aiheuttaa lisää harmia.</p> <p>Tämä on viime vuosina kuitenkin kaikunut kuin kuuroille korville kun harvainvaltaa edustavat eduskuntapuolueet ovat tapelleet milloin mistäkin ja myös siitä saako Kesk. vai Kok. ja Persut enemmän valtaa sote-uudistuksessa perustettavassa uudessa hallintohimmelissä. Se kuva on jatkuvasti vahvistunut ettei potilas/ sairastava ja apua tarvitseva ihminen olekaan se tärkeä vaan se on tärkeintä kuinka vallanjako menee uudessa terveydenhuolto järjestelmässä tämä ei tuo yhtään lisää hoitajaa tai lääkäriä joita tarvittaisiin kipeästi perusterveydenhuollon, senioripuolen ja pitkäaikaissairaiden avuksi. Puhumattakaan nuorten heikennetyistä terveydenhuoltopalveluista kuten kouluterveydenhuollosta ja mielenterveyspalveluista. Juuri viimeksi mainittua ollaan jopa heikentämässä sote-uudistuksessa lisää.</p> <p>Tällaisia heikenyksiä ei tule missään tapauksessa hyväksyä. Toivon kansalaisilta tiukkaa vastustamista supistamisia vastaan.</p> <p>Tänään synnyinkaupungissani Vaasassa on noin 10 000 tuhatta ihmistä osoittanut mieltä kaksikielisen ympärivuorokautisen sairaalapäivystyksen puolesta.</p> <p><strong>Tuhannet vaativat laajan päivystyksen säilymistä Vaasan keskussairaalassa</strong></p> <p><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016100822433990_uu.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016100822433990_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016100822433990_uu.shtml</a></p> <p><strong>Synnytysosastolla pelätään potilaiden puolesta: &quot;Ilman kielitaitoa syntyy vaaratilanteita&quot;</strong></p> <p><a href="http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/synnytysosastolla-pel%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n-potilaiden-puolesta-ilman-kielitaitoa-syntyy-vaaratilanteita-1.1941579" title="http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/synnytysosastolla-pel%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n-potilaiden-puolesta-ilman-kielitaitoa-syntyy-vaaratilanteita-1.1941579">http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/synnytysosastolla-pel%C3%A4t%...</a></p> <p><strong>10 000 nousi sote-kapinaan Vaasassa &ndash; Päivystystä meiltä ette vie</strong></p> <p><a href="https://demokraatti.fi/10-000-nousi-sote-kapinaan-vaasassa-paivystysta-meilta-ette-vie/" title="https://demokraatti.fi/10-000-nousi-sote-kapinaan-vaasassa-paivystysta-meilta-ette-vie/">https://demokraatti.fi/10-000-nousi-sote-kapinaan-vaasassa-paivystysta-m...</a></p> <p>Jos leikkaus toteutettaisiin kuten aikomus on niin se jättäisi valtaisan aukon Vaasan seudulle ja hädän hetkellä pitäisi lähteä Seinäjoelle asti saamaan apua. Tämä on täysin kohtuutonta ! Lisäksi Seinäjoella ei osata palvella ruotsinkielisiä asiakkaita heidän omalla äidinkielellään ja tämä palvelun saaminen omalla äidinkielellä on myös mainittu perustuslaissa se siis kuuluu jokaiselle saada palvelu Suomeksi tai Ruotsiksi, tarpeen mukaan myös muulla kielellä tai englanniksi.</p> <p>Ei leikkauksia palveluihin vaan niiden kehittämistä paremmiksi, koska viikkojen odottelu lääkäriin on saatava loppumaan koko maassa. Lisää lääkäreitä ja hoitajia, sekä uusia palveluseteleitä myös lisää tulisivat helpottamaan nykyistä tilannetta. Myös kouluterveydenhuolto tulee ennalta ehkäisevänä terveydenhuoltona palauttaa täysimääräisesti takaisin näin voidaan pysäyttää se kierre, jossa vähän yli 20 vuotiaita jää eläkkeelle ihan työuran alussa.</p> <p>Meillä on varaa ylläpitää ja myös vastuu huolehtia, jokaisesta suomalaisesta aina vauvasta vaariin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jan Erik Finskas</p> <p>Espoo</p> <p>pj Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi sote-uudistuksella heikennetään palveluita ? Meille on aika ajoin kerrottu terveydenhuollon uudistuksesta, jolla väittämän mukaan jokainen hoitoa tarvitseva sitä myös saa. Nyt useissa paikoissa ympäri maan joudutaan viikkoja odottamaan lääkäriin pääsyä ja sen seurauksena vaiva tai sairaus voi pahentua kohtuttomasti pahimmillaan voi seurata, jopa työkyvyttömyyttä.

Terveydenhuollon osana myös ehkäisevä terveydenhuolto joihin voi lukea myös perushammashuollon on tärkeää kuten jo pienistä vaivoista hoitoon pääsy tai ihan terveystarkastukset säännöllisesti näillä säästettäisiin niin kuntien kuin valtionkin rahoja ja edesautetaan vaikkapa työntekijän paluuta nopeammin töihin ilman, että sairastelu venyy ja aiheuttaa lisää harmia.

Tämä on viime vuosina kuitenkin kaikunut kuin kuuroille korville kun harvainvaltaa edustavat eduskuntapuolueet ovat tapelleet milloin mistäkin ja myös siitä saako Kesk. vai Kok. ja Persut enemmän valtaa sote-uudistuksessa perustettavassa uudessa hallintohimmelissä. Se kuva on jatkuvasti vahvistunut ettei potilas/ sairastava ja apua tarvitseva ihminen olekaan se tärkeä vaan se on tärkeintä kuinka vallanjako menee uudessa terveydenhuolto järjestelmässä tämä ei tuo yhtään lisää hoitajaa tai lääkäriä joita tarvittaisiin kipeästi perusterveydenhuollon, senioripuolen ja pitkäaikaissairaiden avuksi. Puhumattakaan nuorten heikennetyistä terveydenhuoltopalveluista kuten kouluterveydenhuollosta ja mielenterveyspalveluista. Juuri viimeksi mainittua ollaan jopa heikentämässä sote-uudistuksessa lisää.

Tällaisia heikenyksiä ei tule missään tapauksessa hyväksyä. Toivon kansalaisilta tiukkaa vastustamista supistamisia vastaan.

Tänään synnyinkaupungissani Vaasassa on noin 10 000 tuhatta ihmistä osoittanut mieltä kaksikielisen ympärivuorokautisen sairaalapäivystyksen puolesta.

Tuhannet vaativat laajan päivystyksen säilymistä Vaasan keskussairaalassa

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016100822433990_uu.shtml

Synnytysosastolla pelätään potilaiden puolesta: "Ilman kielitaitoa syntyy vaaratilanteita"

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/synnytysosastolla-pel%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n-potilaiden-puolesta-ilman-kielitaitoa-syntyy-vaaratilanteita-1.1941579

10 000 nousi sote-kapinaan Vaasassa – Päivystystä meiltä ette vie

https://demokraatti.fi/10-000-nousi-sote-kapinaan-vaasassa-paivystysta-meilta-ette-vie/

Jos leikkaus toteutettaisiin kuten aikomus on niin se jättäisi valtaisan aukon Vaasan seudulle ja hädän hetkellä pitäisi lähteä Seinäjoelle asti saamaan apua. Tämä on täysin kohtuutonta ! Lisäksi Seinäjoella ei osata palvella ruotsinkielisiä asiakkaita heidän omalla äidinkielellään ja tämä palvelun saaminen omalla äidinkielellä on myös mainittu perustuslaissa se siis kuuluu jokaiselle saada palvelu Suomeksi tai Ruotsiksi, tarpeen mukaan myös muulla kielellä tai englanniksi.

Ei leikkauksia palveluihin vaan niiden kehittämistä paremmiksi, koska viikkojen odottelu lääkäriin on saatava loppumaan koko maassa. Lisää lääkäreitä ja hoitajia, sekä uusia palveluseteleitä myös lisää tulisivat helpottamaan nykyistä tilannetta. Myös kouluterveydenhuolto tulee ennalta ehkäisevänä terveydenhuoltona palauttaa täysimääräisesti takaisin näin voidaan pysäyttää se kierre, jossa vähän yli 20 vuotiaita jää eläkkeelle ihan työuran alussa.

Meillä on varaa ylläpitää ja myös vastuu huolehtia, jokaisesta suomalaisesta aina vauvasta vaariin.

 

Jan Erik Finskas

Espoo

pj Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry

 

 

]]>
2 http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224079-vaasan-paivystystoimintaa-ei-saa-rajata#comments Sote -uudistus Terveydenhuolto Vaasa Sat, 08 Oct 2016 12:14:56 +0000 Jan Finskas http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224079-vaasan-paivystystoimintaa-ei-saa-rajata
Markkinaliberaalien suuri puhallus http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223953-markkinaliberaalien-suuri-puhallus <p>1970-luvun vasemmistolainen eduskunta sääti meille 1973 kansanterveyslain, joka lakkautti toimivan kunnanlääkärijärjestelmän (lue: ainakin yksi kokenut lääkäri kunnassa) Tuolloin apteekkeja yritettiin kovasti myös sosialisoida (muttei tuolloinkaan - onneksi - &quot;toimivaa korjattu&quot;).</p><p>Seuraus: Sote-soppa, josta Anterokaan ei ota selvää; toimiva apteekki, joka kelpaisi vientituotteeksi peruskoulun ohella.</p><p>Kun kukaan (kansanedustaja) ei ymmärrä, miten sote:n miljardit voisi saada toimivaksi kokonaisuudeksi, on houkuttelevaa yrittää repiä joitakin satoja miljoonia euroja täysin toimivasta apteekkilaitoksesta. Ruotsin apteekkiuudistus lähti liikkeelle valtion omistamasta apteekkilaitoksesta. Suomessa - yksityisomisteisissa apteekeissa - samaan aikaan lääkkeiden hintoja laskettiin geneerisellä substituutiolla ja viitehintajärjestelmällä.</p><p>Jokainen voi verrata, mitä lääkkeet maksavat nyt Suomessa, jossa lääkkeiden hintoja säädellään lääketaksalla - ja mitä USA:ssa - vapaan markkinatalouden kehdossa - jossa hintoja ei säädellä. Jos apteekkilaitosta nyt yritettäisiin liberalisoida antamalla kenen tahansa laillistetun proviisorin perustaa oma apteekki, olisi rehellistä kertoa määrältään enentyvien, mutta todennäköisesti liikevaihdoltaan pienempien apteekkien kyvystä maksaa apteekkiveroa.</p><p>Voi olla, että satojen miljoonien säästöt muuttuvatkin satojen miljoonien tappioiksi valtiolle.</p><p>Montako &quot;kruununjalokiveä&quot; valtio on jo tähän mennessä hukannut vapaan kilpailun nimessä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1970-luvun vasemmistolainen eduskunta sääti meille 1973 kansanterveyslain, joka lakkautti toimivan kunnanlääkärijärjestelmän (lue: ainakin yksi kokenut lääkäri kunnassa) Tuolloin apteekkeja yritettiin kovasti myös sosialisoida (muttei tuolloinkaan - onneksi - "toimivaa korjattu").

Seuraus: Sote-soppa, josta Anterokaan ei ota selvää; toimiva apteekki, joka kelpaisi vientituotteeksi peruskoulun ohella.

Kun kukaan (kansanedustaja) ei ymmärrä, miten sote:n miljardit voisi saada toimivaksi kokonaisuudeksi, on houkuttelevaa yrittää repiä joitakin satoja miljoonia euroja täysin toimivasta apteekkilaitoksesta. Ruotsin apteekkiuudistus lähti liikkeelle valtion omistamasta apteekkilaitoksesta. Suomessa - yksityisomisteisissa apteekeissa - samaan aikaan lääkkeiden hintoja laskettiin geneerisellä substituutiolla ja viitehintajärjestelmällä.

Jokainen voi verrata, mitä lääkkeet maksavat nyt Suomessa, jossa lääkkeiden hintoja säädellään lääketaksalla - ja mitä USA:ssa - vapaan markkinatalouden kehdossa - jossa hintoja ei säädellä. Jos apteekkilaitosta nyt yritettäisiin liberalisoida antamalla kenen tahansa laillistetun proviisorin perustaa oma apteekki, olisi rehellistä kertoa määrältään enentyvien, mutta todennäköisesti liikevaihdoltaan pienempien apteekkien kyvystä maksaa apteekkiveroa.

Voi olla, että satojen miljoonien säästöt muuttuvatkin satojen miljoonien tappioiksi valtiolle.

Montako "kruununjalokiveä" valtio on jo tähän mennessä hukannut vapaan kilpailun nimessä?

]]>
5 http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223953-markkinaliberaalien-suuri-puhallus#comments Apteekki Apteekkivero Liberalisointi Sosialisointi Sote -uudistus Wed, 05 Oct 2016 22:46:17 +0000 Petteri Pietikäinen http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223953-markkinaliberaalien-suuri-puhallus
Aivoinfarktista selviytyminen on minuuteista kiinni http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223590-aivoinfarktista-selviytyminen-on-minuuteista-kiinni <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Nopeus on infarktin hoidossa valttia. Mitä kauemmin hoitoon pääseminen kestää, sitä pienempi on todennäköisyys, että potilas toipuu oireettomaksi&rdquo;, sanoo Aivoliiton ylilääkäri, professori <a href="http://www.hs.fi/haku/?haku=Risto+O.+Roine&amp;lahde=nimilinkki"><strong><u>Risto O. Roine</u></strong></a>. (Hesari 25.9.2016)</p><p><strong>Aivoinfarkti</strong> johtuu äkillisestä valtimotukoksesta aivoissa. Sen seurauksena osa aivokudoksesta jää ilman happea ja joutuu pysyvään kuolioon.</p><p>Suomessa aivoinfarktin saa vuosittain 18&nbsp;000 henkilöä. Infarktin vuoksi menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden takia. Infarkti voi koitua kuolemaksi, ellei hoitoa aloiteta ajoissa, lisäksi se vammauttaa suuren joukon potilaita pitkäaikaisesti tai pysyvästi.</p><p>&rdquo;Hallitus haluaa keskittää vaativan erikoissairaalapäivystyksen 12 sairaalaan. Lukumäärä on ollut tiedossa, paikkakunnat eivät.&nbsp; Viisi yliopistollista sairaalaa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa ovat esityksen mukaan laajan päivystyksen sairaaloita. Seitsemän muuta laajan päivystyksen keskussairaalaa sijaitsevat Lahdessa, Porissa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Joensuussa ja Rovaniemellä.</p><p>Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat suppeamman päivystyksen sairaaloina.</p><p>Miltei kaikki nykyiset aluesairaalat muuttuvat pääosin kuntouttaviksi sairaaloiksi, joissa ei päivystetä eikä leikata. Niissä on päiväaikaisten perusterveydenhuollon palveluiden lisäksi esimerkiksi ortopedisiä tai neurologisia poliklinikoita. Tarkoitus on, että lääkärit liikkuvat, eivät potilaat.&rdquo;</p><p>Yllä on hallituksen esitys erikoissairaanhoidon järjestämisestä tulevaisuudessa. Selkäpiitä vähän kylmäsi sitä lukiessa. Kun katsoo esitystä kotikaupunkini Kouvolan horisontista, ei enää voi puhua minkäänlaisesta sairaanhoidon parannusesityksestä, päinvastoin.</p><p>Jos kaikki toteutuu suunnitellusti, se on alueellinen katastrofi. Paikallinen Kuusankosken aluesairaala, joka sivumennen sanottuna rankattiin maan tehokkaimmaksi, lakkautuisi kokonaan ja Kotkan keskussairaalaan jäisi vain supistettu päivystys. Mahdollinen ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys on luultavasti sekin pois suljettu.</p><p>Kymenlaakson pohjoisosista tulee Kotkan keskussairaalaan matkaa noin 110 kilometriä. Se on liian pitkä matka todellisen hengenvaaratilanteen sattuessa . Liotushoito mahdollisessa aivoinfarktissa toteutuu liian myöhään, samoin sydäninfarktin sattuessa hoito myöhästyy . Pelastushelikopteri ei ainakaan toistaiseksi liiku pohjoisen Kymenlaakson taivaalla.</p><p>Aluesairaala poliklinikoineen olisi ollut kaikkien tavoitettavissa, pisimmillään sinne olisi ollut noin 40 km. matka, ajassa noin 45 minuuttia.</p><p>Hallitus on nyt kovaa vauhtia luomassa terveydenhoitojärjestelmää, joka on perustuslakimme vastainen. Se asettaa kansalaiset täysin eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Hyvää ja varsinkin nopeaa hoitoa on tarjolla yliopistollisten sairaaloitten lähialueilla, muualla maassa hoitoon pääsy tulee vaikeutumaan ja varsinkin hidastumaan niin ratkaisevasti, että lisääntyviltä kuolemantapauksilta ei tulla välttymään.</p><p>Aivo- ja sydäninfarktipotilaat, sekä monet muut kiireellistä hoitoa vaativat potilaat tulevat olemaan terveydenhoitouudistuksemme karvaita maksumiehiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

”Nopeus on infarktin hoidossa valttia. Mitä kauemmin hoitoon pääseminen kestää, sitä pienempi on todennäköisyys, että potilas toipuu oireettomaksi”, sanoo Aivoliiton ylilääkäri, professori Risto O. Roine. (Hesari 25.9.2016)

Aivoinfarkti johtuu äkillisestä valtimotukoksesta aivoissa. Sen seurauksena osa aivokudoksesta jää ilman happea ja joutuu pysyvään kuolioon.

Suomessa aivoinfarktin saa vuosittain 18 000 henkilöä. Infarktin vuoksi menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden takia. Infarkti voi koitua kuolemaksi, ellei hoitoa aloiteta ajoissa, lisäksi se vammauttaa suuren joukon potilaita pitkäaikaisesti tai pysyvästi.

”Hallitus haluaa keskittää vaativan erikoissairaalapäivystyksen 12 sairaalaan. Lukumäärä on ollut tiedossa, paikkakunnat eivät.  Viisi yliopistollista sairaalaa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa ovat esityksen mukaan laajan päivystyksen sairaaloita. Seitsemän muuta laajan päivystyksen keskussairaalaa sijaitsevat Lahdessa, Porissa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Joensuussa ja Rovaniemellä.

Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat suppeamman päivystyksen sairaaloina.

Miltei kaikki nykyiset aluesairaalat muuttuvat pääosin kuntouttaviksi sairaaloiksi, joissa ei päivystetä eikä leikata. Niissä on päiväaikaisten perusterveydenhuollon palveluiden lisäksi esimerkiksi ortopedisiä tai neurologisia poliklinikoita. Tarkoitus on, että lääkärit liikkuvat, eivät potilaat.”

Yllä on hallituksen esitys erikoissairaanhoidon järjestämisestä tulevaisuudessa. Selkäpiitä vähän kylmäsi sitä lukiessa. Kun katsoo esitystä kotikaupunkini Kouvolan horisontista, ei enää voi puhua minkäänlaisesta sairaanhoidon parannusesityksestä, päinvastoin.

Jos kaikki toteutuu suunnitellusti, se on alueellinen katastrofi. Paikallinen Kuusankosken aluesairaala, joka sivumennen sanottuna rankattiin maan tehokkaimmaksi, lakkautuisi kokonaan ja Kotkan keskussairaalaan jäisi vain supistettu päivystys. Mahdollinen ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys on luultavasti sekin pois suljettu.

Kymenlaakson pohjoisosista tulee Kotkan keskussairaalaan matkaa noin 110 kilometriä. Se on liian pitkä matka todellisen hengenvaaratilanteen sattuessa . Liotushoito mahdollisessa aivoinfarktissa toteutuu liian myöhään, samoin sydäninfarktin sattuessa hoito myöhästyy . Pelastushelikopteri ei ainakaan toistaiseksi liiku pohjoisen Kymenlaakson taivaalla.

Aluesairaala poliklinikoineen olisi ollut kaikkien tavoitettavissa, pisimmillään sinne olisi ollut noin 40 km. matka, ajassa noin 45 minuuttia.

Hallitus on nyt kovaa vauhtia luomassa terveydenhoitojärjestelmää, joka on perustuslakimme vastainen. Se asettaa kansalaiset täysin eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Hyvää ja varsinkin nopeaa hoitoa on tarjolla yliopistollisten sairaaloitten lähialueilla, muualla maassa hoitoon pääsy tulee vaikeutumaan ja varsinkin hidastumaan niin ratkaisevasti, että lisääntyviltä kuolemantapauksilta ei tulla välttymään.

Aivo- ja sydäninfarktipotilaat, sekä monet muut kiireellistä hoitoa vaativat potilaat tulevat olemaan terveydenhoitouudistuksemme karvaita maksumiehiä.

]]>
4 http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223590-aivoinfarktista-selviytyminen-on-minuuteista-kiinni#comments Erikoissairaanhoito Sote Sote -alueet Sote -uudistus Thu, 29 Sep 2016 11:42:27 +0000 Veikko Kärkkäinen http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223590-aivoinfarktista-selviytyminen-on-minuuteista-kiinni
Ikääntyneillä rahastaminen kiinnostaa markkinoita http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223579-ikaantyneilla-rahastaminen-kiinnostaa-markkinoita <p>Saako kunta muuttaa asiakkaan hoitomuodon laitoshoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi, jotta voitaisiin periä korkeampia maksuja hoidosta? Tällaiseen ongelmaan on puuttunut lakimies Yrjö Mattila Omaishoitajat ja läheiset -liitosta. Tapausesimerkkinä vanhainkoti, joka remontin yhteydessä muutettiin tehostetun palveluasumisen kodiksi. Asiakas, joka sekä ennen että jälkeen remontin oli täysin kahden henkilön avun tarpeessa, joutuikin nyt maksamaan laitoshoitomaksun sijasta sekä vuokraa, kotihoidon maksua että vielä erikseen maksuja saamistaan tukipalveluista.</p><p>Päätöksestä valitettiin lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. KHO katsoi julkisen edun vaativan, että kunnan ei tarvitse periä henkilöltä maksuja laitoshoidon maksuina vaan korkeampina avohuollon maksuina. Julkinen etu tarkoittanee taloudellista hyötyä &ndash; mutta entä pitkässä juoksussa? Kuka kerää tällaisten ratkaisujen hyödyt?</p><p>Entä miten kotiin jäävä pienempituloinen puoliso pärjää taloudellisesti, kun kaikki tulot menevät palveluasumisen maksuihin? Tilanne aiheuttaa epävarmuutta ja omaishoito saattaa pitkittyä vaarallisen kauan omaishoitajan terveyden kustannuksella. Omaishoitaja sinnittelee syystäkin, sillä tehostettu palveluasuminen voi maksaa jopa 3&nbsp;000 &ndash; 5&nbsp;000 euroa kuukaudessa.</p><p>Useat kunnat ovat tiukan taloustilanteen vuoksi joutuneet vähentämään laitospaikkoja ja samalla ovat ulkoistaneet toiminnan yksityisille yrityksille. Kilpailutukset voittaa useimmiten monikansallinen yritys. Kun kuntien, järjestöjen ja kotimaisten pk-yritysten yksiköt joutuvat lopettamaan, ne eivät yleensä tule takaisin.</p><p>Attendo, Esperi, Mehiläinen, Mainio Vire ja MI-Hoiva ovat pääomasijoittajien omistuksessa. Kotimaiset hoiva-alan pk-yrittäjät ovat häviämässä kentältä jonka seurauksena kunnilta jää saamatta verotuloja &ndash; näin kävi Rääkkylälle, joka tiukan taloustilanteen vuoksi ulkoisti koko sote-toimintansa Attendolle ja on nyt kriisikunta. Toisin sanoen, kun laitospaikkoja vähennetään, siirtyy maksu asiakkaalle itselle ja maksun saajaksi päätyy monikansallinen yritys. Tätäkö on julkinen etu, KHO?</p><p>Ikääntyneiden määrä lisääntyy sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Kustannukset tulevat jatkossakin nousemaan. Tällä on perusteltu laitoshoitopaikkojen systemaattista karsimista ja asiakkaita on siirretty tehostettuun palveluasumiseen. Hoito usein pysyy samana samoin kuin asiakkaan kunto, vain maksut siirtyvät asiakkaan itsensä maksamiksi.</p><p>Palveluasumiseen on saatava valtakunnallinen maksusääntö. Nyt kunnat/yritykset voivat suvereenisti päättää palveluasumisen maksuista &ndash; ja ne voivat olla jopa suurempia kuin henkilön tulot.&nbsp; Laki sallii maksujen kohtuullistamisen, mutta useimmissa kunnissa tätä ei joko tiedetä tai sitä ei noudateta.</p><p>Toivottavasti kuntapäättäjät katsovat pidemmälle kuin seuraavaan talousarvioon ja varmistavat paikallisten pk-yritysten toimintamahdollisuudet kunnassa. Hyviä kotimaisia, yhteiskunnallisia yrityksiä on toistaiseksi vielä markkinoilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saako kunta muuttaa asiakkaan hoitomuodon laitoshoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi, jotta voitaisiin periä korkeampia maksuja hoidosta? Tällaiseen ongelmaan on puuttunut lakimies Yrjö Mattila Omaishoitajat ja läheiset -liitosta. Tapausesimerkkinä vanhainkoti, joka remontin yhteydessä muutettiin tehostetun palveluasumisen kodiksi. Asiakas, joka sekä ennen että jälkeen remontin oli täysin kahden henkilön avun tarpeessa, joutuikin nyt maksamaan laitoshoitomaksun sijasta sekä vuokraa, kotihoidon maksua että vielä erikseen maksuja saamistaan tukipalveluista.

Päätöksestä valitettiin lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. KHO katsoi julkisen edun vaativan, että kunnan ei tarvitse periä henkilöltä maksuja laitoshoidon maksuina vaan korkeampina avohuollon maksuina. Julkinen etu tarkoittanee taloudellista hyötyä – mutta entä pitkässä juoksussa? Kuka kerää tällaisten ratkaisujen hyödyt?

Entä miten kotiin jäävä pienempituloinen puoliso pärjää taloudellisesti, kun kaikki tulot menevät palveluasumisen maksuihin? Tilanne aiheuttaa epävarmuutta ja omaishoito saattaa pitkittyä vaarallisen kauan omaishoitajan terveyden kustannuksella. Omaishoitaja sinnittelee syystäkin, sillä tehostettu palveluasuminen voi maksaa jopa 3 000 – 5 000 euroa kuukaudessa.

Useat kunnat ovat tiukan taloustilanteen vuoksi joutuneet vähentämään laitospaikkoja ja samalla ovat ulkoistaneet toiminnan yksityisille yrityksille. Kilpailutukset voittaa useimmiten monikansallinen yritys. Kun kuntien, järjestöjen ja kotimaisten pk-yritysten yksiköt joutuvat lopettamaan, ne eivät yleensä tule takaisin.

Attendo, Esperi, Mehiläinen, Mainio Vire ja MI-Hoiva ovat pääomasijoittajien omistuksessa. Kotimaiset hoiva-alan pk-yrittäjät ovat häviämässä kentältä jonka seurauksena kunnilta jää saamatta verotuloja – näin kävi Rääkkylälle, joka tiukan taloustilanteen vuoksi ulkoisti koko sote-toimintansa Attendolle ja on nyt kriisikunta. Toisin sanoen, kun laitospaikkoja vähennetään, siirtyy maksu asiakkaalle itselle ja maksun saajaksi päätyy monikansallinen yritys. Tätäkö on julkinen etu, KHO?

Ikääntyneiden määrä lisääntyy sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Kustannukset tulevat jatkossakin nousemaan. Tällä on perusteltu laitoshoitopaikkojen systemaattista karsimista ja asiakkaita on siirretty tehostettuun palveluasumiseen. Hoito usein pysyy samana samoin kuin asiakkaan kunto, vain maksut siirtyvät asiakkaan itsensä maksamiksi.

Palveluasumiseen on saatava valtakunnallinen maksusääntö. Nyt kunnat/yritykset voivat suvereenisti päättää palveluasumisen maksuista – ja ne voivat olla jopa suurempia kuin henkilön tulot.  Laki sallii maksujen kohtuullistamisen, mutta useimmissa kunnissa tätä ei joko tiedetä tai sitä ei noudateta.

Toivottavasti kuntapäättäjät katsovat pidemmälle kuin seuraavaan talousarvioon ja varmistavat paikallisten pk-yritysten toimintamahdollisuudet kunnassa. Hyviä kotimaisia, yhteiskunnallisia yrityksiä on toistaiseksi vielä markkinoilla.

]]>
0 http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223579-ikaantyneilla-rahastaminen-kiinnostaa-markkinoita#comments laitoshoito Palveluasuminen Rahastaminen Sote -uudistus Vanhukset Thu, 29 Sep 2016 09:56:24 +0000 riitta kuismanen http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223579-ikaantyneilla-rahastaminen-kiinnostaa-markkinoita